Muuten, joku ihana ihminen oli johonkin siemenkirjeeseen ripsauttanut punavihman siemeniä, ja tuolla babypenkissä on varttumassa pari kymmensenttistä taimea. Siitä huolimatta tie vie Pietarsaareen taimenhakureissulle. Olen aikalailla nuo paikalliset ‘ei ole kysyntää’ -puutarhurit laittanutkin saartoon. Jos kymmenen vuotta on samaa valikoimaa käynyt katselemassa, mitä luulette näissä olevan enää ostettavaa. Haluavat näköjään palvella vain aloittelevia tarhureita.
Onpa ihana tuo punavihma, missään kaupassa en oletuota kaunokaista vaan nähnyt, mistähän noita sais…
Mulla on kahden sortin vihmaa kylvöksissäni, mutta ei kuitenkaan tuota punavihmaa. Kuinkahan kauan niitä pitää kasvatella ennenkuin ovat kukkimisikäisiä?
Semmohtinen käsitys on jäänyt jostain, että isokin taimi saattaa juroa muutamia vuosia istuttamisen jälkeen ennenkuin kukkii kunnolla.
Tästäpä muistin, että oma punavihma-rukka on edelleen väliaikaisesti ruukussa odottamassa lopullista kasvupaikkaa - ollut jo viime kesästä lähtien. En ole huomannut sen kukkivan tänä kesänä. Osa oksistoa oli kuivunut talven jäljiltä (unohtui ruukkuun ilman minkäänlaista suojausta), ja nykyinen säilytyspaikka on aivan liian varjoinen, luulen.
Taas tuli ostettua jotain tuntematonta. Lapussa lukee Cytisus ‘Hollandia’. Mitä nämä vihmat oikein ovat? Kuinka niitä pitäisi oikein hoidella? Ulkona tuo ei kuulemma talvehdi, mutta kasvihuoneessa saattaisi talven pärjätäkin (tai sitten ehkä kellariin?). Lähinnä minia kiinostaisi että mitä sille seuraavaksi tehdä? On nyt sisällä kattoikkunan alla. Nyt se näyttää lähinnä epämääräiseltä risukasalta. Eipä tuo maksanut kuin 4,95€, joten ei siitä suurta tappiota tule jos kupsahtaa, mutta näkyy tuossa lapussa olevan kauniit lilat kukat jotka olisi kiva jonain päivänä nähdä.
tässä hän siis on
Punavihma selvisi rusakoiden hyökkäyksiltä kanaverkon suojissa ja nyt se kukkii ihanana kuin mikä.
Yleishabitus tällä on vähän hassu, niinkuin se olisi koko ajan tukka sekaisin. Ei mitenkään selvästi pystyhkö eikä lamoavakaan, vaan vähän suit sait sinnepäin, ja tänne.
Intopiin punavihma ON ihana. Kävin äsken juuri tervehtimässä omaani joka kukkii aivan yhtä intoa täynnä. Keltainen ei menestynyt meillä kuin pari vuotta, mutta tämä senkun leviää pitkin maata.
On kaunis!
Edelleen on hengissä sekä kolme vuotta tälle pihalle istuttamani, että noin 7 vuotta sitten edellliselle pihalle istuttamani. Vanhempi näistä kahdesta on täysin aurinkoisella paikalla, ja se on selvästi isompi ja tuuheampi kuin tällä pihalla puolivarjossa oleva. Taidan tuon puolivarjon punavihman siirtää myös täysin aurinkoon. Ja kyllä minullakin se vanhempi, joka on hyvällä paikalla on varmasti sellainen 40 senttinen.
Punavihma nauttii kuivasta ja aurinkoisesta paikasta kukkien joka vuosi todella näyttävästi. Kuva ei anna täyttä oikeutta kasvin kauneudelle, koska siitä ei tule ilmi sen kaunis pyöreä kasvutapa ( muut vihreät sotkevat kuvaa 
) 
Punavihma meni takaraivoon hankitalistalle!
Hyvin näyttää punavihma viihtyvän kuivahkolla kumpareella pihan paahteisimmassa kolkassa. Uusia taimia on ilmestynyt jonkin matkan päähän emopensaasta. Pohdinkin, lisääntyykö siementämällä vai juuriston avulla?
“jmi” kyseli pari vuotta sitten Cytisus Hollandian selviytymisestä Suomessa. Onko kellään jo kokemuksia?
Mm. englantilaisilla ja jenkki-puutarhasivustoilla kehutaan sen kestävyyttä “hardiness 4” alueelle asti (= min. -35 C) ja kasvavan 1,5 korkeaksi ja 1,5 m leveäksi pyöreäksi pensaaksi, joka pärjää auringossa savimaasta hiekkamaahan, jopa kivikkoon, mieluiten hapahko kasvualusta - erinomainen jyrkkien rinteiden sitomiseen, lievästi myrkyllinen, jne.
Olen noita jonkun vuoden ihaillut puutarhaliikkeissä (joissa kukaan ei ole osannut/uskaltanut kertoa pärjääkö Suomessa…). Eilen Oma Koti messuilta innostuin kuitenkin kantamaan muutaman kerman ja viininpunaisen kotiin ja mietin mitä noille tehdä? Jyrkkiä, aurinkoisia ja happamia rinteitä tontilta löytyy enemmän kuin lääkäri määrää, joten paikkapaikkoja löytyy, vaan kannattaisiko mieluummin istuttaa ruukkuihin ja talvettaa plussan puolella?
Ei ainakaan minulla ole kokemuksia kun ei omani selvinnyt edes ulos asti…
Kiitti vastauksesta jmi!
Täytynee ruukuttaa ja istuttaa yksi koekaniiniksi maahan - kunhan selviävät ensin kylmällä kuistilla siihen asti… (;
Vihma kukkii kelta-valkoisin kukin. Mahdoton siementäjä, jos ei muista kerätä palkoja pois. Talvenarka ollut, mutta kun aina tulee uusia taimia, niin ei ole kovin harmi.
Miulla oli jotain ihanaa matalaa vaaleanpunaista vihmaa aikoinaan. En tajunnut ottaa siitä siemeniä, nyt olen muuttanut pois. Mutta jos joltain liikenisi siemeniä, olisin enemmän kuin iloinen. 
Se on varmaan ollut punavihma. Helpommin siitä saa alun juurrutetusta oksasta.