Minulla on ns mikkihiirenkorva-kaktuksia, joissa on runsaasti hedelmiä. Näitä kaktuksia olen nähnyt luonnonvaraisena Tunisiassa, jossa niiden hedelmien sanottiin olevan herkkua. Hedelmät ovat punaisia pinnaltaan ja vesipisaran muotoisia. Kun hedelmän halkaisee, kuoren alta paljastuu sisältä passionhedelmän näköinen, mutta punajuuren värinen mehukkaan näköinen kohta. Hedelmän ja kaktuksen kiinnekohdassa on pienenpieniä piikkejä. Kannattaa olla varovainen, kun niitä irroittaa.
Onko tämä hedelmä syötävää sellaisenaan, miltä se maistuu ja voisiko siitä ehkä valmistaa jotain ruokaa tai juomaa? Mikä on kaktuslajikkeen virallinen nimi?
Kyse ei ole siis yleisemmin tunnetusta pitahaya-hedelmästä. Valitettavasti en tähän hätään saa kuvaa esille mihinkään. Ehkä vähän myöhemmin kylläkin.
Sen hedelmäliha muistuttaa jonkin verran vesimelonia. Maku on mieto - vivahtaa päärynään tai banaaniin. Hedelmät sisältävät myös runsaasti kuitua. Siemenet ovat mustia, noin herneenkokoisia. Hedelmiä voidaan syödä raakana tai kypsennettynä - niistä voidaan myös puristaa mehua. Myös kaktuksen lehdet ovat syötäviä. Sekä hedelmien ja lehtien käsittelyssä on varottava lukuisia, lähes huomaamattomia piikkejä.
Hyvältä maistuivat. Hedelmäliha oli mietoa, makeahkoa. Ostimme kauppahallista pari hedelmää jotka halkaisimme ja söimme lusikalla. Maltalla oli myytävänä myös kaktushilloa ja -likööriä.
Tässä vihdoin kuva, miltä hedelmä näyttää halkaistuna. Kaijaliisan kuvaus ei ihan osu kohdalleen mutta läheltä liippaa.
Piikkejä kyllä löytyy mutta kaikki hedelmät ovat samanvärisiä, toisin kuin edellisessä kuvassa. Ja herneen kokosia siemeniä ei ole. Lisäksi hedelmät ovat huomattavasti pienempiä kuin edellisessä viestissä kuvatut. Kaikki hedelmät ovat samanvärisiä ja tummanvioletinpunaisia. Kuvan sininen tausta ja valo saavat hedelmän näyttämään vähän enemmän violetilta kuin ne todellisuudessa ovat. Edellisissä kuvissa hedelmissä näkyvät selväti piikkien lähtöpaikat tummempina laikkuina. Tässä hedelmässä ei niitä ole vaan lähes näkymättömät piikit löytyvät hedelmän ja kaktuksen vihreän osan liitoskohdasta.
En tohtinut maistaa hedelmää, koska en ollut varma sen myrkyllisyydestä. Olen itsekkin joskus maistanut kaktuslikööriä, maku muistutti esanssista vesimeloonilimpparia. En tykännyt.
Tuntuisi siltä, että nuo tummanpunaiset hedelmät ovat niitä kypsiä. Ostamani ko. hedelmä oli kellertävä ja siemenet mitättömän kokoiset. Epäilen, etteivät olleet kypsiä siemeniä. Voipi olla, ettei ruukustani nouse yhtään piippoa… kokeilen nyt kumminkin
Hedelmatiskeiltä löytyy kaktusviikunoita isommista marketeista. Halkaistaan veitsen ja
haarukan avulla, just noiden tyvipiikkijen vuoksi ja syödään
pikkulusikalla. Hyvää on, lapsetkin tykkäävät. Siemenistä itää helposti
opuntiakaktuksia, hauskan näköisiä pienenä mutta piikittyvät nopeasti.
Piikit tarttuvat helposti esim ikkunaverhojen kautta sormiin - siitä ei
tykkää lapset eikä isommat. Jos olisi tilaa kasvatella komia tulee,
tuskin kukkii keltaisin kukin kotomaamme pimeydessä.
Nämä lyhytpiikkisemmät opuntia ficus indica kaktukset olisivat luontevampi muoto tuottaa helpommin lähestyttävinä syötäviä hedelmiä? Ilmeisesti Opuntialittoralis on se piikkisempi opuntiakaktus, joka leviää rikkakasvina Välimeren alueella ja on aitoinakin käytetty, johon ei hevin koske mikään, mutta kameli sentään syö.
(poistin edeltä kuvan koska oli todennäköisestu piikikäs Opuntialittoralis)
Nuo hedelmät muuttuvat pikkuhiljaa vihreästä punertaviksi ja sen jälkeen punaisiksi/violeteiksi. Osasta kasvaneista aluksi samannäköisistä "hedelmän aluista" tulee uusi korva kaktukselle. Osasta taas kehittyy tuollainen hedelmä. Tuo hedelmä mistä otin kuvan, oli tosiaan kypsä.
Onnea hyvästä hankinnasta, tosi sympaattinen kaveri. Näin tänään puutarhamyymälässä ensimmäistä kertaa, en tiennytkään että näitäkin saa nykyään hedelmien kanssa. Uskon tuon olevan "aito" viikunakaktus, tuossa lehti on piikitön ja sisäkasvina turvallinen (ei ole niitä pelkäämiäni pitkiä piikkejä.) Pienetkin untuvanohuet voi olla hankalia, tätä en ole kokeillut sormiini, vielä
Pitäisikö hävetä, toin yhden tuollaisen jaokkeen Korfulta pari vuotta sitten… Ei, en häpeä! Nyt siinä on kaksi reipasta jaoketta ja toivon lisää olevan tulossa! Se on siliteltävän sileä!
Minä toin tammikussa Gran Kanarialta pienen pistokkaan viikunaopuntiasta, mutta se otti ja kuoli. Toin kuitenkin kolme hedelmää, jotka jaksoin vasta nyt aukaista. Ovat olleet tähän asti vain muovipussissa. Yksi oli jo kuivahtanut käppyräksi, mutta kahdesta sain tällaisen kasan mömmöä, joka pitää pestä ja sieltä pitää erotella siemenet: Olen kauan haaveillut viikunaopuntiasta, ja nyt sain sen verran siemeniä, että olen varma siitä, että edes joku itää. Avasin siemenet veitsellä ja kaivoin "sisälmykset" pienten piikkien vuoksi lusikalla ulos.Laitoin vahingossa Kanarialla yhden hedelmän housujen taskuun, ja sinne tarttui niin paljon piikkejä, että niitä housuja ei voi enää käyttää. Ja tässä lopputulos:
Hei, Sain viikunakaktuksen “kiekon” ja nyt haluaisin tietää mitä sille tehdä? Eli lykkäänkö suoraan purkkiin vai pitääkö sille tehdä jotain että tulisi juuret?