Omenapuut kukkii.
Vähän käpyjä tulossa. 
Tuoksu pihalla on huumaava, juhannusruusut ja syreenit kukkivat. Jasmikkeissa on paljon nuppuja ja ei mene montaakaan päivää niin nekin alkavat kukkia.
Tänä vuonna juhannusruusuissa ei ole yhtäkään kirvaa sen takia on ennätysmäärä kukkia.
Meillä on pirtissä 2 ikkunaa ja jos joku sattus kysymään että mitä niistä kesäaikaan näkyy jos ulos kattelee niin vastaus on helppo : unkarinsyreeniä molempiin suuntiin, eipä just muuta.
Empä muista kesää että tulppaaneista osa nousee(kin) ja kukkii heinäkuussa
ja kuunliljoja myös nousee vasta nyt. Tämmönen kesä 2017.
Katteenlaittaminen pensasruusujen alle valmis. Aina mukavaa kun jokin valmistuu.
Hyvin, ne on ollut tuossa varmaan kymmenen vuotta. Nostan välillä ylös ja laitan sanomalehtiä vaan alle. On hyvä leikata ruohomattoa kun saa vaan huristella tiilien päältä. Ison tuplariihen kattotiilet ovat riittäneet moneen paikkaan, paljon on jäljellä. Sitten vielä samanlaisia punaisia, aitan katto on pinossa.
Tama on kauniimpi ja parempi tapa laittaa noita kattotiiliä penkin reunaan. Kaivetaan vain penkin reunaan pieni ‘oja’, tiilet penkin puolelle siihen pystyyn, muovi väliin ja betonivalu vain ojaan ja kuviot jollakin betoniin, itse tein vanhan eteisen laatikkolampun ritilällä. Minulla on muovi penkin ja tiilien välissäkin ettei mullat valu tiilien väliin. Puolikuiva betoni, muovit välistä pois. Ruusupenkin pääty on myös jo tehty noin mutta loppu jostain syystä jäänyt. Jos on intoa ja voimia, loppukin olisi joskus tarkoitus tehdä samanlaiseksi. Minulla on noin valettu melkein kaikkien penkkien reunat, on helppo huristella ruohonleikkurilla. 
Nämä jaksaa kukkia, vaikka ei sada.
Tämän päivän ennustettu sadekin oli sitten tasan 0 pisaraa vettä, sehän kyllä oli arvattavissakin.
Kävisikö tämä “Suomi sata vuotta” -kuvaksi?
Tämä taas on “vaaleanpunainen unelma”.
Kyllä aurinko välillä paistaakin. Lämmintä loppukesää kaikille
.
Kesäilta korituolissa lukemassa.
Pari kuvaa saunarannasta. Tästä ei uimapaikka parane, tosin pitää osata uida.
Tänä vuonna (2017) on touko- kesä- ja melkeimpä heinäkuukin ollu niin vietävän viileetä ja suorastaan kylmää mutta pihan asukkaat on tykänny, nyt sitten heinäkuun lopussa kaikki röyhähtää kerralla kukkimaan ja kasvustot yleensäkin on melkeimpä ylileveitä ja ylikorkeita.
Talon takana pellolla villinä ja vapaana reuhottavien seurassa alkaa olla värikäs tunnelma
Pihan puolellakin löytyy jo väriä, niin, ja kokoa ja näköä , kaikki varmaan yrittää olla komeempana ja isompana kuin naapuri
Jalopähkämötkin on pitkässä varressa ja kukinnot isoja.
Ja , voi taivas tätä kellojen määrää (maariankello)
Jättipoimulehti on oikee jätti
Hirvenjuurikin on ,no, on se, kukkia vois katella tikkailta jos kiinnostais
Kesää 2018 odotellessa.
Oiiii…kun ihania, mikä tuo keskimmäinen on?
Valon ja varjon leikkiä tammen alla tänä aamuna.
Oli ihanan raikasta käydä meressä uimassa. Ei ollut ruuhkaa rannassa eikä meressä, kun menimme illalla kuuden aikaan sinne. Aurinkoisina lämpöisinä päivinä on mahdoton keskipäivällä edes löytää parkkipaikkaa. Jos haluaa rannalle päivällä auringonpalvontaan, pitää mennä aikaisin aamupäivällä. Silloin on parkkipaikkoja vapaana.
Kaunista, jonkun verran maininkeja, vesi sopivan lämmintä. Tunnin verran pulikoin ja jumppasin helmikuussa poikki mennyttä kyynärpäätäni. Se kun on vielä niin julmetun kipeä välillä. Hyvä reissu.