Maitohorsma on ravintoarvoltaan mainio ja koko kasvi latvasta juuriin on käyttökelpoinen. Nuoria versoja käytetään vihanneksena. Ne voi kiehauttaa vedessä ja syödä parsan tai pavun palkojen tapaan. Nuoret lehdet sopivat vihanneksiksi sellaisinaankin. Kuivatut tai hiostetut lehdet ovat hyvää teeainesta, juuri sopii kahvinkorvikkeeksi ja jopa leipäjauhoiksi, punaiset nuput antavat väriä leivonnaisiin, salaatteihin ja jälkiruokiin.
Lähde: Luontoportti.com (ks. linkki)
Maitohorsman kerääminen ravintokäyttöön :
Nuoria punertavia maitohorsman versoja voidaan kerätä pian lumien sulamisen jälkeen pitkälle alkukesään.Yrttijuomaa varten lehdet voidaan kerätä myöhemmin kesällä, mutta kuitenkin ennen kukintaa. Kukkien poiminta-aika juomaa varten on heti kukkien avauduttua kesä - heinäkuussa.Maitohorsman juurien paras keruuaika on varhain keväällä tai myöhään syksyllä .
Lähde: Ruokatieto.fi (ks. linkki)
Ekat maitohorsmat bongattu Oulussa ja vedetty naamariin tuoreeltaan.
Meinaatko tuoreeltaan sitä että mitenkään valmistamatta? Miten kuvailisit makua?
Tuoreeltaan vain joskus, mutta silloin pitää pureskella antaumuksella että kuidut rikkoutuu. Yleensä blenderiin. Hmm maku aika miedohko.
Oletko valmistanut sitä keittämällä, parsan tapaan? Ajattelin itse kokeilla sillä tavalla, kunhan nyt kasvavat. Vasta on pienet alut maasta työntymässä. Kuinkahan paksuiksi niiden varsien voi antaa päästä ennenkuin ne kerätään keitettäväksi, onko tietoa ?
Jos niissä on jo kunnon lehdet, ovat sitten vähän vanhoja käytettäväksi parsan tapaan, niin kauan, kuin on vaan pikkuinen lehtitupsu, ovat hyviä.
Osa on vihreitä, osa punaisia. Suuria vaihteluja oli. Osassa jo lehtitupsu ensimmäisenä pukkasi maasta. Lieneekö juurakon iällä jotain tekemistä asian kanssa.
Aivan nuorena lehtitupsuina olen käyttänyt paljonkin salaattiin (kuten vuohenputkenkin tupsuja). Laiskuuttani en ole jaksanut näitäkään keitellä. Ja ylimääräiset,jotka eivät ole salaattiin mahtuneet, olen silpunnut pakastimeen. Sieltä sitten salaatin sekaan talvella.
Seuraavassa artikkelissa on juttua villivihanneksista http://www.asiakaslehti.net/savonvoima/ Löytyy mm. horsman kukista valmistettu juoma.
En osannut tehdä linkkiä, sorry.
Teeaineksia menossa kuivumaan. 
Horsman versoja löytyi jo sen verran, että neljälle hengelle riitti yltäkyllin alkupaloiksi suolavedessä pikapikaa kiehautetuttuna ja sitten voilla höystettynä. Tosi lyhyt on se aika, kun ovat näin makoisia ja kuiduttomia. Myös raakana nyt aivan erinomaisia. Raakana maku on hieman hernemäinen kuten parsassakin.
Alkupala-annos.
Tänään syötiin kolmannen ja viimeisen kerran tälle keväälle tuollaista “horsmaparsaa” kuin mistä edellisessä viestissäni on kuva 
Nyt oli horsmia tosi helppo kerätä, niitä oli näkyvissä jo niin paljon, mutta makukin oli jo selvästi karvas ja rakenne kuituisempi. Ei ollut enää sellaista superherkkua. Nopeesti se taas meni. Elikkä kaksi viikkoa näytti kausi olevan tuolle herkulle.
Täytyi palata tänne, kun nyt on sitten kumminkin löytynyt vielä ihan hyvän makuista horsmaa, toki ei voi ottaa enää maata myöten. En tiedä, miksi se yksi satsi oli kitkerää. Nyt on syöty horsmat tuoreena salaatissa.
Onkos leikkaamisen jälkeen uudet versot syömisen arvoisia? Kaikki kasvaa niin nopsaa, ettei perässä pysy tänä kesänä.
En ole tullut tutkailleeksi niistä maata myöten leikatuista, että miten lähetevät uuteen kasvuun.
Hyvää asiaa Teeaineksista jne.
http://jiipeenetti.fi/tekemista/luonto-ja-lemmikit/luonto/viherpeukalo/2254-tee-teeta-terveydeksi-maitohorsmasta
Oma maa luomuosuuskunta, sivuilta tällainen teen vinkki:
Horsmatee:
Lehdistä saa hiostamalla ihanaa teetä. Maitohorsman lehdet pitää kerätä ennen kukintaa. Lehdet pyöritellään palloiksi, minkä jälkeen ne laitetaan lasipurkkiin vuorokaudeksi niin, että ne hieman nahistuvat. Sitten lehdet kuivataan nopeasti, etteivät ne homehdu. Kuivatuista maitohorsman lehdistä tehdään teetä niin kuin teen lehdistäkin.