Koristeheinäketjussa näkyi olevan tuon sininatani kuva. Laitetaanpa tänne toinen kuva samasta sessiosta parin vuoden takaa.
Juups, nyt alkoi täältäkin löytyä tekstiä kuvien päältä - se tulee minulla pienellä viiveellä eli jos hiiri vain vilahtaa kuvan päällä ei sitä ennätä huomata:)
Kirjosiniheinä, Molinia caerulea ‘Variegata’ vietti muutaman vuoden ihan väärässä paikassa, jossa sitä ei nähnyt kuin ääreen käveltyään. (Kuvittelin sen olevan puolitoistametrinen niin kuin eräät muut siniheinät, vaikkei se ole kuin puolimetrinen. Olisi kannattanut tarkistaa jostain kirjasta ennen istutusta. 
)
Siirsin viisi puskaa ison penkin etulaitaan keijunkukan (PP) ja jouluruusujen väliin; ainakin näin syksyllä se sopii siihen kuin nenä päähän.
Heiniähän ei pitäisi jakaa kuin keväällä, mutta toivottavasti eivät syksyisestä siirrosta suivaannu. Niiden joukossa kasvoi niin paljon kukkasipuleita, etten ole hennonut keväällä siirtää. Saattaisivat tosin olla pian jaettavissakin. (Tietysti minun piti mennä istuttamaan sipuleita tuonnekin väliin, ihan vain vaikeuttaakseni asiaa.)
Syksyn kastanjasadon korjaamiseen tarvitaan kuormuri. Eikä tässä ole vielä puoliakaan.
onneksi on kuitenkin tuollainen kuormuri käytössä ;)ei tarvia käsin kantaa!
Kuormurikuski vaan tuppaa levittelemään huolella kokoamaani kasaa ympäriinsä.
‘‘Syksyn iloa’’ on vähän joka penkissä, eikä syyttä.
Mä kokeilen saksaa, “Herbstfreude” ? On kyllä hyvä ja juuri tuolleen kun on paljon 
Mutta mitäs sieltä välistä pukkaa, jotain, joka kukkii ensi kesänä?
Kun laitat kursorin kuvan päälle (onneksi meebosta päästiin!) niin siellähän tosiaan lukee nimi saksaksi. Englanniksihan tätä myydään 'Autumn Joy’na, joten miksei sille voi antaa suomalaistakin nimeä.
Komeamaksaruoho on ihan ykköskasvi, mahdottoman helppohoitoinen ja komea lähes ympäri vuoden, ei vain kukkiessaan.
Välistä pukkaa jättiverbenaa, joka kylväytyy minulla aivan mahdottomasti. Useimmat siementaimet ehtivät kukkaan samana vuonna ja aina enemmän kuin riittävän moni niistä talvehtiikin minulla. Kukista kuvia muutama sivu taaksepäin.
Jättiverbena, ok kiitos
Elefanttiheinä hohtaa auringossa.
Kastanja ja naapurin koristekirsikka syysväreissään pari viikkoa sitten. Nyt on tuuli vienyt melkein kaikki lehdet.
Japaninvaahtera Bloodgood
Makee väri, nam.
Koristekrassit kukkivat marraskuun lopulle, kunnes halla viimein korjasi.
Kymmenen vuotta sitten näitä kylvin, sen jälkeen ovat huolehtineet itse lisääntymisestään.
Helmimarja marraskuun lopulla; tänään oli enää muutama marja jäljellä, kelpaavat linnuille.
Zibuli, kiitos ‘‘Gertrude Jekyllin’’ kuvasta - sitä päädyin tiluuttamaan. Miten pitkään se on sinulla ollut? Millaisia vaikutelmia?
Merlin, muuten en suuresti ole pitänyt kirjaa istutuksistani,mutta Gertrude Jekyllin istutusvuoden 2003 muistan tarkasti, koska hankin sen esikoisen ruusuksi.
Istutin kolme tainta ryhmäksi, ja siitä tulikin mukavankokoinen puska. Epähuomiossa kaivelin juuri yhtä niistä pois muita ruusuja hävittäessäni ennen kuin viime hetkessä havahduin erheeseeni - toivottavasti tokenee.
Gertrude Jekylliä mainostetaan terveeksi, no kyllä siihen mustia laikkuja tulee lehtiin, mutta ei tauti ole näyttänyt sitä heikentäneen. En ole koskaan viitsinyt ruusujani(kaan) myrkytellä tai lehtiä poimia. Talvella leikkaan (kevyt leikkaus riittää tälle) ja keväällä laitan lannoitetta ja katetta, siinäpä hoito.
Tuoksu on kyllä huumaava, ja GJ kannattaakin laittaa sellaiseen paikkaan, jossa siitä voi nauttia. Kuihtuneet kannattaa leikata uskollisesti pois, muuten kukinta jää alkukesään. Minulla tuppaa valitettavasti usein käymään näin, koska edessä on muita ruusuja, jotka raapivat sääriä, ja muutakin hommaa pihassa on tuohon aikaan vuodesta.
Toivottavasti tuo menestyisi Suomessakin - raportoihan! Mistä asti taimet pitää tilata?
Aloitin tosiaan kevättyöt tuossa yhtenä lämpimänä viikonloppuna kaivamalla ruusupenkin takaosasta pois vanhoja sotkuisia koiranruusuja. En tiedä laittaisinko sinne lisää englantilaisia ruusuja vai jotain helppohoitoista - koristeheiniä ja kenties kanukoita. Ongelmana on naapurin puolella rajassa kiinni oleva puu, joka vie vettä ja ravinteita ja varjostaakin (mutta onneksi on pohjoisen puolella).
Eilen paloittelin näitä ruusuja biojätepönttöön ja nyt on kädet haavoilla. Tympeää puuhaa, ei niitä voi oikein hakettaakaan. Raivaaminen on ihan mukavaa hommaa (vaikka raskasta onkin), raivausjätteiden siivoaminen tylsintä puutarhatyötä mitä tiedän.
Enpä olekaan hetkeen päivittänyt galleriaani. Kamerassa on muutama talvikuva.
Samasta paikasta tilasin, nyt toisen kerran. Edelliskertalaiset voivat hyvin, mutta kun tämmösiä äärikelejä elellään, niin aina joutuu jännittämään.
Ajattele, saat tehdä kevättöitä jo!
Joudun tekemään kevättöitä, vaikka mieli tekisi vielä vetää talviunia. 
Pakko aloittaa heti kun voi, koska kevään tullen on sitten niin paljon tehtävää, ettei kaikkea ehdi. 
Tänä viikonloppuna oli maa jäässä (joten haketin ylivuotisia risuja ja tyhjensin kompostia), mutta ensi viikonlopuksi on taas luvattu +10, joten pääsen kaivamaan 
ja aloittamaan ruusujen leikkuuta. Helmikuussa kukkivat yleensä jo ensimmäiset krookukset. Narsissienkin piipat pistävät jo maasta.
[Olikohan tuossa riittävästi pomppivaa hymiötä täksi illaksi?]