Uskomattoman upeita!
Jostain tontin muinaishistoriasta on periytynyt muutama keltainen krookus. Ne näyttävät aika hyvältä penkinreunan käärmeenpartaa vasten - pitääpä siirtää ne lähemmäs, ehkä ostaa syksyllä lisääkin.
Ihana katsella kevään edistymistä pihallasi. Se luo myös uskoa siihen, että kyllä se kevät tännekin vielä tulee, vaikkakin hitaammin. Samanlaisia jouluruusupuskia minun on kuitenkin turha koskaan odottaa omalle pihalle saavani. Ovat aivan sanoinkuvaamattoman upeita!
Minäkin rupean vihertämään … kateudesta. Meillä saa kukkia odotella vielä kauan.
Kaivoin ruusupenkin takaosasta pois hyödyttömiä koiranruusuja sun muuta risukkoa. Tilalle suunnittelen laittavani kaksi ryhmää englantilaisia ruusuja (saa nähdä mitä lajikkeita taimistolta löytyy) ja taakse jotain korkeita heiniä (edelleen saa nähdä mitä löytyy).
Eihän minun tähän(kään) hommaan pitänyt ryhtyä tänä vuonna, mutta kyllästyin niin siihen ryteikköön.
Narskuja on penkit täynnä, mutta piti kuitenkin ostaa muutama ‘Bridal Crown’ ruukussa. Saa nähdä onko näistä enää pihassa kukkijoiksi tulevina vuosina. Tuoksu on upea.
On upeita nuo jouluruusut!! Miten ihana se kevät onkaan! Meillä kyllä joutuu odottaa vielä kauan ennen kuin mikään kukkii. Lunta on melkein metri ja pakkasta riittää. Mukava kuitenkin katsella näitä kuvia ja haaveilla tulevasta. Tosin minun jouluruusut ovat vielä pieniä taimia, eikä ole mitään takeita selviävätkö tästä talvesta.
Kevät on tänä vuonna ollut suunnilleen normaalissa aikataulussaan. Onnenpensaat ja narsissit ovat kukkineet kolmisen viikkoa, koristekirsikat viikon verran ja magnoliat availevat juuri nuppujaan. En ole ehtinyt kuvailla yhtä paljon kuin viime vuonna.
Nimettömiä narsisseja, kaikki tulleet tähän puutarhaan ennen minua.
Hyasintit lisääntyvät aika vauhtia: 2009 - 2010 - 2011:
Harvemmin on kolmekymppiä tullut käytettyä näin hyvin. (Hintaan ei lasketa haaveiluun, mallailuun eikä kaivamiseen kuluneen ajan palkkaa.)
No nyt sää sen sitten ostit ja todella hienon yksilön. Upea, upea, upea!
Voi mahoton kuinka ihana!!
Tykkäys, mutta kun tekniikka ei sitä nyt salli 
… työn hintaa ei lasketa 
Ihana!
Kahdet kolmoset matkalla kotiin.
William Shakespeare 2000 ja Falstaff ovat aika samanlaisia, mutta kun halusin tumman violetinpunaisia englantilaisia ruusuja. Vähän eri korkuisia kuitenkin.
Peukutuksia.
Kiitokset!
Tuo ruusuntaimien kuva on itse asiassa viime viikonlopulta ja nyt olen saanut ne kaikki maahan, uskomatonta, yleensä tapan ostotaimet ruukkuihinsa aikailulla. 
Ja tietenkin Falstaffille suunnitellulla paikalla oli käsivarren paksuinen (naapurin puun) juuri, joka piti sahata ja kaivaa pois. 
Tässä kamalan räikeä esikko, jonka sain viime vuonna ruokakaupasta äitienpäivälahjaksi, mutta keväällä räikeyskin sallitaan. Näyttää maistuvan jollekin ötölle.
‘Blue Diamond’ ei onneksi jäänyt yksivuotiseksi.