Vahingossa tehdyt liian isot kukkapenkit on Jumalan lahja....lisää niitä. Ilman niitä oltaisiin ihan hukassa...
Olipas osuvasti sanottu Multatonttu
Pitkän viikonlopun jälkeen on päivä kulunut osittain kotiutuessa ja hellettä huokaillessa. Sain kuitenkin nurmikon leikattua. Se alkaa olla naurettavaa puuhaa nurmikon vähentyessä kukkapenkkien tieltä. Koska en tykkää voimaa vaativista nykivistä liikkeistä, kestää leikkurin käynnistäminen kauemmin kuin itse ruohon leikkuu. Katoin ruohosilpulla mansikkamaan.
Riivin myös kuolleita kukkia pois sekä harvensin tomaateista oksia ja lehtiä. Kasvaa mokomat jo 10 cm yli kasvarikaapin korkeuden. Istuttelin postin tuomat sisäkukan pistokkaat nurmikolla kököttäen sekä kannoin tietysti kukille vettä kannutolkulla. Päivän päätteeksi korkkasin pullon raparperisiideriä- se on ältsin hyvää. Maistakaa vaikka.
Kastelin aamulla kesäkukkapenkin ja siellä täällä muuallakin sekä suunnittelin koko päivän, että ihan kohta leikkaan nurmikon. Alkaa jo tuulessa meillä nurmiheinät heilua, mikä on perin erikoinen kokemus tällä pihalla. Jos vasta perjantaina luvataan ukkosia, ei kannata kyllä helteeseen nyt änkeytyä moottoria pärisyttämään.
Muuten pysyttelin enemmän taas tuvassa, missä on mukavan viileää ja valmistauduin henkisesti tuleviin sadekausiin hakemalla kaupasta pari purkkia maalia.
Pitäisi sakon uhalla kieltää hyvin kevyttä kovemmat puuhat tällaisella helteellä
Hiki valuu noroina vieläkin vaikka jo kylmällä huuhtelin pääni ja otin sisäisestikin märkää ja viileää......................vettä.
Edellisen ruohonleikkuun ruoholäjät ennätin vasta nyt levittää marjapensaiden juurelle ja leikkelin sitten vielä lykättävällä pitkää heinää siitä ympäristöstä - huhhuh - lämpömittari näyttää mitä lie, viimeksi kun katsoin oli 27 astetta ja helle on hautova, ukkonen kumuaa tuolla lännellä päin, mahtaako rannikolla sataa?
Kastelukannulle olisi vielä töitä, kun ruukut kuivuvat hetkessä tällaisessa lämmössä ja tuulessa...
Näin on. Minäkin tulin nimittäin leikanneeksi kaikki nurmikot ja vetelin myös marjapuskien alta. Hirveää oli. Onneksi toin kuistille valmiiksi kivennäisvettä lämpiämään ennen urakan aloitusta. Ja leikkuri oli taas sillä päällä, että kaasu oli koko ajan täysillä. Piti pitää kaksi juomataukoa ja käydä varjossa seisomassa.
Kiersin isondeen hämähäkinseitin onnistuneesti muuten, mutta liian rennosti lykkäsin koneen ison ja pyöreän seitin alapuolelle poimulehtien juurille ja tulin katkaisseeksi jonkin oleellisen pitelyseitin. Pyöreys valahti rikki
Kasvihuoneessa on valtava tuoksuherneen tuoksu, kun siellä kukkii nyt vaaleanpunainen, valkoinen, sininen ja tumma sinilila tuoksuherne
Kasvarin kaikki kukkivat tuoksuherneet leikkasin tänään ikebanakukkapuskaan yhdessä kuitupellavapallojen kanssa onnittelukimpuksi. Onkin siis ihan hyvä idea antaa kasvarissakin joidenkin kesäkukkia kesehtiä, sillä sieltä malttaa aivan toisella mielialalla leikata vaikka kaikkikin kukat kerralla.
Mutta äsken menin ihan vaan nuuhkimaan auringonpilkettä pilvien raossa ja tulinkin keränneeksi tälle päivälle jo toisen pyykkikorillisen rikkaruohoja! Jee. Kesäkukkapenkissä oli tosi paljon kaikenlaista. Eniten apilamättäitä ja suolaheinää ja muutamia lemmikkejä. Unikkoni ovat moneen suuntaan pitkien varsiensa kanssa solmussa, enkä niiden alustoja kaikkialta saanut putsattua.
Yksi unikko lähti vahingossa juurineen ja sillähän oli kuin porkkana juurena Laihempi vaan ja ehkä vähän punaisempi oranssi. Suurimman osan kellohunajakukista nostin kokonaan jo pois maisemaa rumentamasta, koska varret olivat tummuneet ja kukinta enää minimaalista.
Sand, mainiota: "kesehtiä"... Hyvin luova ja kuvaava ilmaisu
Viikonlopun pihapuuhat meni multa osin sisähommiksi, mutta nyt on tallissa uusi lattia. Piti tekemäni se jo viime kesänä, mutta hyvä kun edes nyt toteutui. Liki 200 m kakkosnelosta on nyt vieri vieressä pitkällänsä tallin jo huonoksi menneellä betonilattialla. Samalla siinä lusikoin munkkejä säkkiin. Hevoset ovat koko kesän olleet laitumella ja käyneet vain silloin tällöin tallissa siestaa viettämässä enkä ole sieltä edes lantaa tyhjentänyt moniin viikkoihin, kuten en myöskään ole vienyt lisää kuivikkeita. Paksaa on nyt pussitettuna 13 säkkiä, ja pari-kolme pussia tulee vielä - on sitä siestaa pidettykin näemmä oikein kunnolla.
Mutta kuka vapauttaisi minut niistä paksapusseista (á 50 l), jotta saisin ladata lisää? Sille, joka noutaa edes jonkun pussukaisen, tarjoan lisäksi pihakierroksen, jonka aikana voimme yhdessä ihmetellä nokkosten vallatonta menestymistä tällä tontilla, sekä tarvittaessa pistokkaita/siemeniä mielenkiintoisiksi toteamistasi rehuista sekä grillikatoksessa kahvit, todennäköisesti ilman pullaa kumminkin. Tuliaisiksi passaa tuoda monivuotisten kasvien taimia (tai pullaa:)), mutta se ei ole välttämätöntä. Totesin vaan tuossa illansuussa, että se kohta, jossa oli tallirempan puutavarakasa, suorastaan huutaa nyt jotain kasvillisuutta, eli siihen on värkättävä uusi istutusalue.
Taas tuli tehtyä viikonloppuna yksi uusi kukkapenkki. Jalopähkämöä, vuohenjuurta, karpaattienkelloa, lemmikkiä ja päivänkakkaraa. Nimitin kukkapenkin tikapuupenkiksi, koska reunustin sen (osittain) vanhoilla puolilahoilla tikapuilla.
Kukkapenkeille on tähdellistä antaa nimi, niin pysyy paremmin ne päässäkin järjestyksessä. Ja kuvien arkistointi helpottuu kun on tarkempi sijainti.
Ja tietää muu perhe helpommin, mistä minä puhun.
Jes: murheenkryyni, kaalikukkula, paraatipenkki, metsäpenkki, päätypyörylä (nykyään jo päivänliljapyörylä), alapyörylä (nykyään jo tiskirättikurjenmiekkapyörylä), pengerpenkki, kallioistutus, seinänvieruspenkki. Nykyään myös hra Maaonni tietää mistä on kyse.
Meillä vieläkin katsotaan tyhjin silmin jos puhun purjepenkistä, paraatipenkistä, itä-, pitkäseinä, porttipenkistä tms. Oivaltavat kyllä saunanklasinaluspenkin, koska nimessä on vihje.
Aika toivotonta on yrittää mahduttaa tämän kesän siementaimia muiden perennojen kanssa samoihin penkkeihin, yritän ainakin, mutta nyt meinaa tulla hikikii. Jos menisi vauvoja kastelemaan välillä.
Kurpitsa, olisko sitten helteen mentyä ohi hyvä aika siirtää keväällä kylvettyjä perennoja paikoilleen vai pitäisikö odottaa kevättä.
En tiedä mikä on oikea tapa, mutta talvehtivat maassa huomattavasti paremmin kun purkeissa. Itse yritän arimmat laittaa omenapuiden alle suojaan, siellä lumipeite pysyy pisimpään keväisin.
Keräsin eilen, sunnuntaina vielä yhden pyykkikorillisen rikkaruohoa ns. lyhyistä kesäkukkapenkeistä etupuolelta ikkunoiden alta ja okakuusen luota myös ja ne kumosin vaaleankeltaiseksi menneen koristeomenapuun alustaan maanparannukseksi.
Lisäksi olen erittäin usein seisoksimassa eri puolilla takapihaa ja tuijottamassa sitä kasvimaa-aluettani, jossa ruokaherneet ovat tosi hyvällä taimella, mutta alue sinänsä vaatisi kovasti jotain älykkään näköistä muuta tointa. Meinasin jo eilen siihen nostaa pohjoispuolelle keppiaidan herukkarivistöni alkupäästä ja sitten tuumasin aloittavani lautareunuksen kasaamista mullokseni ympärille, mutten sitäkään viitsinyt, kun oli niin kuuma ja sitten tuumasin vaihtavani joskus pajuaidan tilalle jotain syyshauskempaa lajia aikaisin lehtensä karistavien pajujen sijaan ja kaiken ohella olen lukenut monta uutta yrttikirjaa kirjastosta ja aivan innoissani todennut, että minulla kasvaa kasvo- ja hiushoitoapteekki omalla pihalla - hyvä ihme kuitennii - mikä aiheena on sekoittanut yhä edelleen tätä kasvimaa-alueeni täsmentämisen suunnittelua.
Siis on niiiiin hiostava ja kostean kuuma ilma ettei ihmiselle tarkoitettu ollenkaan! Tosissani yritän kaivaa uutta perennapenkkiä, mutta yksi kottikärrillinen sora-juuri-savimaata kaivettuna ja pois kärrättynä riittää saamaan hien virtaamaan pitkin selkää ja silmistäkin pitää kuivailla sinne valuvia tippoja. Pakko paeta sisälle kuivattelemaan ennen seuraavaa sukellusta tuonne tropiikkiin. Tällaisina hetkinä pistää vihaksi ne telkkarin puutarhaohjelmat joissa hymy huulilla ilman hikipisaran häivääkään uutta penkkiä perustetaan maahan jonne lapio uppoaa kuin kuuma veitsi voihin - niinettä tulkaapas meille kaivelemaan seuraavan kerran kun ohjelma teette...
Eilen illalla saatiin kuitenkin jotain valmistakin, eli kaksi vuorimäntyä sai uuden paikan. Ja tietenkin kun ne kuopat kerrankin kaivoi mieheni, sattui maa siinä kohtaan olemaan silkkaa hienoa hiekkaa. Siis senkun nosteli lapiolla sieltä vaan kottariin. En ole katkera, mutta kuitenkin... 
Pakko miunkin myöntää, että on liian kuuma pihapuuhiin. Nurmikon sain pika pikaa ajettua mutta nyt on niin hikikii että. +28º näyttää mittari varjossa.