Mähän vaikutan ihan normaalilta 
Joskus oma käsitys hämärtyy, kun naapurit (rivitalosta muuttaneita) neljättä viikkoa haravoivat tonttiaan kolme kertaa viikossa. Ja heittelee paheksuvia katseita meidän pihaan.
Teillä siellä etelässä kaikki on niin suurta: 600 sipulia, siunakkoon!
No voi hyvä tavaton nyt sentään: 8v tahtoo haravoimaan! Kai mun sit täytyy kumminki. Ei se varmaan kauaa jaksa.
Voi tätä elämän onnea…tänään potut nostettu ja kasvari siivottu odottamaan ensi kevättä , olen minä niin ahkera jotta, hyvä minä!
Voiko sen laskea piha puuhiin jos ostaa uima-altaan? Tuli ihan puskista saatiin pilkkahintaan ostaan käytetty pyöreä iso 457 kokoinen allas. Oikeastaan huvittaa, kun olen muksujen trampoliinia inhonnut, niin hankin sitten toisen vielä isomman sinisen ympyrän pihalle… Harkitsen jos supistaisin kasvimaata, niin saisin sen autotallin taakke piiloon tai Sinipihan mallin mukaisesti rakentaisin siihen laudasta verhoilun päälle ja laittaisin sen sitten vaikka ihan näkösälle. Pakko myöntää, olen ihan innoissani 
Meillä on aina toivottu tuulien tuovan naapurin lehdet meille. Kovalle savimaalle lehdet ovat hyvä humuslisä. haravoin useaan kertaan, varsinkin tervalepän lehdet. ensimmäiset tehtii kuumeta kompostissa kun taas tulee seuraavat. Seuraavana kesänä käyttöön. perunavakoon lehtimössöä.Nyt on paljon kurpitsoja, joista saa mukavasti kosteutta.Sahalla isoja kiekkoja lehtien väliin.
lehtien haravointi on mukavaa.
Täällä rivitalossa on haravointikin sosiaalinen pakko. jos oma edusta on lehtiä täynnä ja muiden edustat kynitty kiiltäviksi, niin saa kyllä erittäin murhaavia katseita osakseen.
nyt mulla vaihtui kesällä seinänaapuri, edelline kuului näihin pihankiillottajiin ja mun “luonnontilanen” piha oli kyllä erittäin kamala sen toisen vierellä. aina oli tiptop kaikki, nurmikkokin tasotettiin kynsisaksilla. nyt onneksi tässä asuu lapsiperhe vieressä, ei ole aikaa varmaan rouvalla tasoittaa kynsisaksilla pihaa ja minä säästyn monilta pahoilta katseilta:D
Meillä rivarissa ajaa nurmikot talohuollon kone, välillä putsaavat nekin pensaan aluset, jonne olen saanut lehtiä kasattua katteeksi. Monet haravoivat lystikseen siitä huolimatta, mutta minun olkapäät ei kestä yhtään haravointia, mikä kiertoliike lie siinäkin puuhassa.
Tuli sitten haravoitua muutama kuorma kompostin puolelle. Kasvihuoneesta hain raakoja tomaatteja ämpärillisen sisälle kypsymään, koska kasvarissa on nyt sellainen ongelma, että tahtovat mädäntyä, enkä sille asialle nyt tee kyllä tässä vaiheessa enää mitään muuta kuin sitten lopulta siivoan perusteellisesti.
Tuttavallani on rivitalonsa kaunein, suurin, parhaiten suunniteltu ja hoidetuin piha. Hän oli sen itse suureksi riemukseen havainnut ja esitteli minullekin suurta saavutustaan, vaikkei ole ollenkaan puutarhaihminen. Tuttavallani oli leikattu nurmi, siisti pensasaita ja pikkuinen perennapenkki ilman suurempia rikkoja. Naapureita oli kohdannut kaikkia joku raskas elämäntilanne, nurmikot olivat toista kuukautta pitkiä, eikä istutuksista voinut edes puhua. Tuskin ovat etsineet nyt haravaa käsiinsä. Mikä loistava tilaisuus saada pihansa näyttämään loistavan upealta.
Usean tunnin päivä pihalla, kitkin sieltä sun täältä, istutin 150 kpl narsisseja, kolme pussia tulppaaneja, pikkusipuleihin asti en ehtinyt… Kasvihuoneesta piti tyhjentää laastipalju tomaateista, että saan multaa narskuille. Levittelin 50 kg kalkkia marjapensaille, hedelmäpuille ja kukkapenkkeihin. Kompostiin lykin hevonpaksia, oksahaketta ja kitkettyjä kasveja, mm sormustinkukan siementaimia. Istuskelin auringossa ja jottei aika silloinkaan kulusi hukkaan putsasin suppilovahveroita. Vielä kun sais taimipurkit suojattua ja kätkettyä jyrsijöiltä, linnulta ja katseilta. Harmillisen aikaisin jo hämärtää, viikolla ei nää, ei ehdi ei kerkiä.
No kyllä oli ihana viikonloppu. Aurinko paistoi ja lämmintäkin oli mukavasti, ei ihan Porvoon mitalla sentään, mutta lähes. (Porvoossahan oli syyskuun viimeisenä, eli perjantaina ennätyslämmintä: 22,3C) Me saatiin mökki talviteloille, suppilovahveroita ja mustatorvisieniä pakkaseen ja muuta ahvenkin nostettiin veneeseen. 
Mitä muuta voi syksyiseltä viikonlopulta toivoa.
Ai mitäkö muuta vois toivoa: no tietysti ois pitänyt ehtiä pistää tätä kotipihaakin talvikuntoon - taas vähän lisää… Mutta kaikkea ei voi saada. Lotossakaan en taas(kaan) voittanut, vaikka kyllä nyt ois ollut jo mun vuoro. 
Nobile
Perjantaista ja eilistä työmaatani. Kasvit vähän vaihtoivat paikkaa. Ehkäpä se hakekasa tai joku tuleva muu kasa vielä peittyy joskus pois näkyvistä 
.
Tänään sain siirtoistutukset tehtyä vanhan mansikkamaan penkissä ja suviruusupenkissä. Taaspa ne on ens kesänä vähän erinäköiset kuin ennen. Kaks kottarillista yhteensä tuli vanhan mansikkamaan penkistä revittyä sitä riivatun päivänkakkaraa 
.
Osan kukkasipuleista pistin multiin. Kun sellaisella sipulikairalla vääntää tätä meidän jäykkää maata,niin äkkiä on rakot molemmissa käsissä keskellä kämmentä 
. Pakkokin säännöstellä hommaa useammalle päivälle.
Olin istuttanut muutaman ylijääneen siemenperunan uusiin kukkapenkkeihin tyhjiin kohtiin (permakulttuuria 
). Melkein kuljetuslaatikollinen tuli satoa muutamasta perunan varresta. Ja aika jytkyjä 
. Tässä pari esimerkkikappaletta ihan tavallisessa vadissa.
Ihana päivä todellakin! Lämpenihän se heti kun aurinko alkoi lämmittämään. Ja piti sitten kuoriutua pikku hiljaa vaatekerroksista.
Mulla vieläkin istutukset meneillään, toivottavasti jaksavat pysytellä hengissä talven yli nämä syksynkin istutukset: puut, pensaat ja perennat. Ruusujen selviämistä jännityksellä odotan, kun luin jostain, että olisi parempi istuttaa keväällä.
Sipulikissoja en ole laskenut, mutta multaan on uponnut jo ehkä noin 50 pussillista ja toiset mokomat ainakin odottaa vuoroaan. Osan kerkesin jo lahjoittamaan siirtolapuutarhatutullenikin, kun alkoi tuntua, ettei nää hommat lopu ennen talven tuloa.
Tänään kiitin kesäkurpitsoja, avomaankurkkuja ja -tomaatteja tehdystä sadosta ja raijasin ne kompostiin. Loppusato sisälle. Kesäkurpitsan lehtien alta löytyi aivan jättimäinen mötkäle, miten olikin päässyt salaa kasvamaan. Haikealta tuntuu kesän loppu, ensi vuonna on ihan eri systeemit. Keväällä loppuu hoitovapaa, toukokuussa alkaa työt. Kesällä ei tietenkään ole yhtään lomaa ja muutenkin - ihan erilainen aikakausi on alkamassa meidän perheessä monen vuoden hoitovapaan jälkeen.
Mutta vielä ollaan tässä syksyssä: Pienimmät sipulit on istutettu, muutama laji tulppaaneja ja kaksi lajia narsisseja ja vielä jotain pientä on odottamassa. Villi Niityn tilausta olen odotellut jo muutaman viikon. Sietäisi tulla jo.
Tätä pihaa ei voi olla haravoimatta. Ympärillä on niin paljon isoja lehtipuita, että on pakko. Suuntaan lehdet pensaiden alle ja kukkapenkkeihin; omenapuun tai koivun lehtiä ei enää keväällä huomaa, mutta tammen lehdet ei maadu helpolla. Naapurin iso tammi suoltaa lehtiä ihan mahdottomasti. Uusi istutusalue on tehty sellaiseksi, että kokeilen antaa tammen lehtien olla. Mutta muuten niitä kyllä täytyy jonkin verran järjestää pois.
Oih, tammenlehtiä Pihanlaittajalla.
Silppua ne kompostiin, saat tryffeleitä sinne. Näilläkin oli paljon juuri tammenlehtiä lehtikompostissaan:
http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_maakunta/joensuussa_merkitt�v�_tryffelil�yd�s_5586298.html
Nobile
Meillä muuten löytyi tryffeleitä saunan takaa viime vuonna! Otin sieltä istutuksiin multaa - edellisten asukkaiden rytöläjää kuohin. Siellä niitä palleroita oli. Ensin ihmeteltiin ja sitten lähetettiin otos Turun yliopiston biologian laitokselle. Aika innostuneena sieltä sitten soittivat ja kertoivat, että tryffeleitä ovat.
Mun pihapuuhiksi jäi tänään vain pieni kierros kameran kanssa. Oli niiden sipulikissojen kanssa tarkoitus tänään jatkaa, mutta jää nyt huomiselle tai sitä seuraavalle (tai sitä seuraavalle…) päivälle. Tää on niin tätä aikaa, kun kaikki aika menee lypsyllä ja traktorin ratissa niin tarkoin. Nyt olisi muuten aikaa vielä nokkalampun valossa puuhastella, mutta tytöt odottavat jo lukijaa, aloitettiin eilen uusi jänskä kirja.
Pihapuuhia oli valitettavan vähän keittiöhommien takia. Aamupäivällä autoin tyhjentämään kasvimaalla olevaa kasvihuonetta, mieheni pesi sen. Yksi tomatillo sinne jäi vielä loppusatoa kypsyttämään. Toisessa kasvihuoneessa nökötti taas hiiri keskellä lattiaa, laitoin sille ämpärin päälle ja jätin odottamaan miehen paluuta golfkentältä. Kumman paljon nyt noita hiiriä löytyy, aiemmin ei ole ollut yhtään. Kurpitsasotkuiset sahat pesin odottamaan seuraavan kurpitsan paloittelua. Siinä kaikki pihapuuhat, ei paljoa aikaa noihin mennyt 
Onneksi aamu- ja iltapäivän lenkeillä koirien kanssa pääsin ulkoilemaan ja nauttimaan kauniista syyspäivästä.
Koko päivä on mennyt pihalla. Oon istuttanut aitataimia (norjanangervoa ja marja-aroniaa), kaivanut parikymmentä chilintainta potagerista ruukkuihin talvehtimaan, istuttanut pikkuperennan taimia, (50 sentin arvoisen) valamonruusun ja viherherukan taimen. Kitkenyt, kattanut pensaan alustoja, kerännyt loput tomaatit sisälle kypsymään. Tänään kerätyistä tomatilloista teen parhaillaan salsa verdeä ja mangoldinlehdistä vielä pitäisi keksiä jotain. Yhtään kukkasipulia en saanut maahan. Vielä olisi pihalla monta hommaa tekemättä ennen kuin talvi saa tulla. Rätti-poikki oon.
Kameran kanssa minäkin aamusta pihaa kiertelin, kun oli kukkaset niin
kauniisti kuurassa.
Uutta ja tämän vuoden viimeistä kukkapenkkiä väsäsin melkein valmiiksi, siivosin ahvenia savustus kuntoon ja leivoin puolukkapiirakan, nam.