Ai niin siilit! Meillä asusteli tässä jossain siilit viime kesänä, tulivat illalla vauvojensa kanssa syömään koiranruokaa meidän pentujen aitauksesta, pennut kun aina kaato kipponsa sinne ja nappulat oli pitkin aitausta. Ja sitten meidän urosherra raivos niille siilivauvoille kun ne kehtas pentuaitausekssa rällästää, eihän nyt sinne saanut mennä herran paras kaveri eli kissakaan.
Mä levittelen kahvinporoja taas auringonpaisteeseen. Ja käyn katsastamassa koira-aitauksesta miten hyvin maapallo antais kaivaa talon päädystä. Siitä on lumet sulaneet jo pieneltä alalta ja mä alan viritellä siihen jättiauringonkukan siemenille kasvualustaa ja pientä lisäaitausta.
Eilen haravoin osan kuivahtanutta nurmikkoa ja levittelin sammalleenpoistolannoitetta nurmikolle lumipyryä odotellessa. Aamuyöllä lunta tuli alle sentin ja nyt se sulaa taas auringonpaisteessa.
Paras kelekkailukaveri ikinä 
Jos kelkkailisin, niin tollasen kaverin mieki tahtosin.
Tein pihakierroksen, hanki kesti. Outo katsoa päärynä- ja kirsikkapuun taimia puolen metrin korkeudesta, kun niistä on vaan metrin verran hangen päällä.
Isot silmut Annikin versoissa, vaikka lunta riittää. Ihme kyllä, jalokärhöjenkin versojen sisällä vihreää, kun muutaman latvan kokeeksi taitoin.
Puuksi vartettu purppuraheisiangervo näyttää kuolevan. Totesin sen jo syksyllä, kun näytti taittuvan oksien painosta siitä varttamiskohdasta. Enpä enää koskaan osta puuksi vartettua pensasta. Otin latvaversoja maljakkoon, jos tapahtuis ihme ja joku niistä lykkäis juurta.
Siivosin kasvarissa toiselle laidalle jo pikkasen tilaa taimikasvatusta varten, ja lyhytvartista harjaa etsiessä ihan huomaamatta tuli siivottua puutarhatarvikevarasto (mitätön neliön koppero, jossa tavaraa melkein kattoon asti). Harjaa ei löytynyt.
Sain viimein leviteltyä tuhkat hangelle, kauan tuota hommaa jo siirtäneenä. Ei ollut paras mahdollinen keli koska aika upottavaa tuolla oli. Viksuna kuljin jänisten polkemia polkuja myöten mutta kun jalka pikkusenkaan lipesi niin haaruksia myöten olin kyljelläni hangessa 
Kenkä täynnä lunta, vahvasti kiroillen kuitenkin kömmin aina takaisin ylös ja hoidin homman sisulla loppuun.
Kompostorikin alkaa jo herätä kevääseen 
Parikymmentä senttiä oli tullut tilaa, eikä pahasti jäiseltä enää näyttänyt. Lämmöt ei ole kuin 10:ssä, mutta eiköhän ne tuosta pian nouse.
Myskimalvan kanssa samoissa puuhissa olin aamulla. Meillä hanki kantoi hyvin keskipäivälle asti. Ripottelin narskupenkkien päälle lapiolla sankossa hienonnetut eiliset grillihiilet ja kahvinporoja. Nyt äsken näytti lumi aivan tikkuiselta tuhkakohdissa, muruset ovat uponneet 10 cm syvyyteen kuin neula. t Olisipa tuhkaa enemmän…
Päivemmälle tehtiin pihakierrosta ja mietiskeltiin taas kerran pihan muutoksia… Illemmalla käytiin vajaa 3 kilsaa ympäri kylää käveleskentelemässä. Siinä ulkopuuhat tänään.
Minä myös olin tuhkaämpärin ja kaffeeporokipan kanssa kävelemässä pihamaalla tänään. Lisäksi kauhealla vääntämisellä sain verkkoviritykset kahden tolpan ympäriltä revityksi pois. Tilalle laitoin harjaterästä tolpan ympäri kieputettuna. Näyttää paremmalta. Ja saattaa jopa olla parempi muutenkin. Nyt menen ulos vielä vähän sahailemaan. Tämmöisiä puuhia siis, kun ei vielä mitään varsinaisia puutarhahommia voi tehdä. Mutta kohta…
Onko teillä Havina vielä lunta muka paljon vai pensaillekko sitä tuhkaa heittelit?
Mää kattelen tota mun pihaa pahalla silmällä. jos pehmenis nopeemmin ku mulkoilee ja irvistelee että pääsis kaivuuhommiin.
No meidän piha on ainakin niin pehmeä, että pitkospuita kaipaillaan. Ei siellä mitään silti muuta voi tehdä, kuin keräillä rikkinäisiä purkkeja ja leluja pois nurkista ja levitellä havuja suojaksi auringolta. Harmi, kun en eilen huomannut, että olisi voinut tuon "pääsiäiskokon" sytyttää, isäntäkään ei ollut kotona asiaa hoksaamassa. Risukasa kellittelee parhaalla paikalla varmaan vielä pitkään.
Eipä tarvitse vielä vähään aikaan aloittaa palstalla hommia. Käytiin äsken kävelemässä ja siellä on vielä 20 senttiä lunta.
Kuunari, ei meillä kauheasti enää lunta ole. Osa kukkapenkeistä on kyllä vielä lumen peittäminä. Ihan kalkitusmielessä tuhkaa heittelin vanhemmille kukkapenkeille. Jätin suosiolla viime vuonna perustetut penkit rauhaan. Marjapensaille jo aiemmin annoin tuhkakylvyn.
Nyt on sitä harjaterästä kiedottu sitten useampaan paikkaan. Ei ole ihan kevyttä hommaa sekään, hiukan jo tuntuu käsivarsissa. Mutta nyt saavat köynnökset taas kasvaa, tuet jo odottaa.
Kanitarhan kattoa suunnittelin myös. Kunhan routa sulaa, niin pääsee tolpat junttaamaan maahan.
Käveleskelin pihalla myös puita katsellen. Muutama puu pitäisi kaataa ja jotain oksia karsia. En kuitenkaan enää tänään käynnistänyt moottorisahaa, ajattelin, josko pitäisi isännälläkin moiset mietteet hyväksyttää…
Miksi heittelette kahvinpuruja? Pitäisikö minunkin alkaa keräämään niitä? Meillä on takapihalla vielä niin paljon lunta, ettei sinne viitsi mennä rämpimään. Omenapuuta olen tosin katsellut “sillä silmällä”, kaipaisi pientä leikkausta. Olisiko jo pian oikea aika?
Sain pääsiäiseksi siivottua lasitetun terassimme, näistä ihanan aurinkoisista päivistä onkin nyt saatu nauttia siellä!
Rosmariini&Timjamin vinkistä minä sain inspiraation. Kahvinpurut pitävät kuulemma pitkäkorvaiset loitolla. Ei ole kiva, jos puput tulevat ruokailemaan kaikki sipulikukat ja muut pois puutarhasta. Kahvinpurut myös happamoittavat maaperää, että sitä kaipaaville niitä voi myös laittaa.
Lisäys, antavat potkua myös hankien sulamiseen, kun niitä heittelee hangen päälle.
Ok, kiitos Havina! Siispä tässä miehelle jälleen uutta ihmeteltävää… Meillä kulkeekin sellainen citypupu, josko hän sitten siirtyisi naapurin puolelle.
Tänään viskoin taas kaksi isoa rasiallista kahvinpuruja takapihalle. Ne alueet minne on aiemmin viskelty, ovat sulaneet ihan eri tavalla kuin puhtaat alueet. Porotulla alueella lumi on sellasta höttöä jo.
Tänään tehtiin myös hangesta höttöä, mutta ihan kalkilla nurtsin alueelle. Sen lisäksi pistin kauan kituneen ruusupensaan litteäksi. Leikkasin siis matalaksi lumikinosten välistä. Kolme vuotta olen odottanut että perintöpuska elpyisi, olen kitkenyt, hoitoleikannut ja lannoittanut, mutta ei se näytä muuttuvan miksikään. Jos ei tänä kesänä kasva muutakuin harvaa tikkua niin kaivan sen ensi kesänä ylös ja laitan jotain muuta. Samaan penkkiin vaan tunkee kymmene vuotta sitten (ja viiden metrin päässä) matalaksi laitetun kirsikkapuun juuriversot. Sen sitkeämpää kasvia saa kyllä etsiä!!
Oletteko kokeilleet laittaa tuomen oksia sipulikukkien läheisyyteen? Puput vierastavat tuomen tuoksua. Toimii myös talvisuojauksena.
Tänään haravointia ja talventörröttäjien katkomista. Tammen lehdet ovat saaneet olla talven perennapenkeissä, mutta tässä vaiheessa täytyy osa poistaa, varsinkin varjoisista paikoista, että maa sulaisi.
Viimevuotiset pikkutaimet näyttävät yleisesti ottaen talvehtineen purkissa hienosti ja osin maassakin. Viime syksy vaan oli niin vetinen, että luulen, ettei ihan kaikki pikkutaimet nouse. Muistaakseni kaikista oli varakappale purkkitaimena.
No ni, piti munkin kahvinporoja viskellä näiden vinkkien perusteella pihaan, jotta saisi itsekin nähdä ne kaksi krookusta, jotka säästyneet jäniksiltä siinä pihan ainoassa sulassa kohdassa. Ja kai mun pitää iltakahvitkin keittää ja iltaporot tulppaanipenkkiin heittää, sillä muutama piippa niitäkin on näkösällä, ja jotain keävistä näkyä täs kyl kaipaa.
Porostelupuuhien lisäksi rakennettiin pojan ja miehen kanssa yksi kasvatuslaatikko olohuoneen vanhoista lattialaudoista, joita on viime vuoden remontin jäljiltä jemmassa. Meni sadasta laudasta 3 tuohon kolmikerroksiseen 66x132 laatikkoon. Saa aika monta laatikkoa vielä. 
Mitähän muta sitä rakentaisi, sillä en mä kyl 30 laatikkoa tule tarvitsemaan.
Kovin tuulinen keli on,mutta silti etsin haravan ja ropsutin vaahteran lehdet pois kukkapenkistä.Sieltä jo tulppaanit tunki lehtien läpi.
Taponlehden siementaimia löytyi tosi runsaasti samaisesta penkistä. Kevätkaihonkukka on jo hyvässä kasvussa,nuput näkyy jo.
Kiersin pihaa ja tein havaintoja syksyllä istutetuista narsisseista ja tulppaaneista, hyvin on piipat töröllään.
Takapihalla kun käppäilin,niin yksinäinen kurki töräytti tervehdyksen pellolta.