Minulla hankikylvöt ovat onnistuneet hyvin, mutta täällä lumi sulaakin myöhään. Siemenet olen sirotellut pinnalle, vähän vermikulittia päälle ja hangen pohjille hallaharsolla peitettynä. Kun lumet ovat sulaneet (huhtikuun lopulla), kastelen harson läpi jos on tarvetta ja yleensä olen avannut harson ekan kerran vasta kun selvästi näkee että sieltä pusketaan vihreää.
Kesäkuussa jos kerkiää koulimaan siihen mennessä itäneet, niin loput kennot vien varjoon kesäksi ja koulin elokuussa. Tosi vähällä kastelulla ovat pärjänneet.
Kennoina mulla on niitä alusastioita joissa kanervapurkit tuodaan kauppoihin. Näyttävät kestävän pari vuotta hellävaraista käsittelyä ennenkuin hapertuvat.
Laitoin kyllä kylvöihin aina lisää lunta edellisen sulaessa ja harsokin oli. Purkit olivat enempi varjossa. Edellisenä vuonna onnistui n. 70%. Viime vuonna 0%. Liekö siemenissä vika vai uivatko kuitenkin tiehensä. Kerään rohkeutta ja ehkä taas joskus uusiksi, kun suurin osa täällä kuitenkin näyttää onnistuneen joka vuosi melko hyvin.
Vilhelmi76, ei oo tosi! Sun epäonnistuneiden hankikylvöjen lista on täysin samanlainen kuin mitkä mulla on vuosien varrella epäonnistunut…tosin lamopeikonkelloa en oo kokeillutkaan. Sinivaleunikko epäonnistui myös. Jäivät vaan itämättä.
Minäkin olen lumien sulettua purkkien päältä ripsinyt hieman lisää lunta purkeille,etteivät kuiva.
Mitä ajattelette siitä liian kovasta pakkasaltistuksesta ilman hankea? Korvikkeena olisi siis pakkaspeite kylmässä kasvarissa.
KOkeile osalle ja kerro miten kävi. En usko että pakkanen niin paha on kun se että kastelu epäonnistuu?
Ei pakkanen mielestäni itämätöntä siementä vahingoita ( vrt. luonto ), mutta tuossa kasvarissa se vaara, että keväisenä päivänä lämpötila nousee sen verran ylös, että itäminen tapahtuu ja sitten painuu yöllä reilusti pakkaselle/tulee kylmät pidemmäsi aikaa ja sitten tulee “ruumiita”.
Mie olen keväällä avannut kasvarin ovet, ettei lämpötila nousisi niin paljoa päivisin ja loppuvaiheessa nostanut purkit ulos.
Kylmäkäsittelyssä olleet siemenet ovat onnistuneet täydellisesti, myöhään syksyyn nousi uusia taimia, ei kannata hötkyillä niitten kanssa vaan pitää ne jossain varjossa ja kosteana. Ainoastaan Teemaan tumma pioniunikko iti mulla paremmin suoraan maahan kylvettynä, mutta tarkkana saa olla ettei kevätsateet vie siemeniä mennessään.
Minäkin miettisin sitä kasvariin laittoa sen takia juur, että se lämpötila keväällä nousee herkästi kesälukemiin ja yöllä taas jäähtyy, kuten Hopeavillakko kirjoitti. Mielestäni ulko-olosuhteet on ihan ok. Ei sitä kaikilla tempuilla saa onnistumaan likikään niin hyvin kuin ulkosalla, tai sitten olen vaan laiska, annan luonnon hoidella loput kun oon siemenet purkkiin laittanut.
Sen vedessä lillumisen takia laitankin nykyään sen elmukelmun siihen päälle, siitä ei niin pääse vettä läpi, liikaa siis, ja laatikothan on veden läpäiseviä, eli ei pitäisi olla sen puoleenkaan vaaraa. Toisaalta, kun oon tehnyt kk-kylvöjä jo joitakin vuosia, niin oon alkanut suhtautua asiaan siten, että joko onnistuu tai sitten ei, joskus ei mene ihan niin hyvin, toisinaan taas tulee iloisiakin yllätyksiä. Ensimmäiset kk-kylvöni kylvin multapurkkeihin ja pidin niitä jääkaapissa, 
ja ilmoitin, että niihin ei saa koskea,
koska en tiennyt vielä vermikuliitista mitään. Eli enää en kyllä purkkeja jääkaappiin laittais, kun on vermikuliitti ja minigrippussit.
Ensimmäiset 12 purkkia kylvetty: valkoinen pelargoni, Primula rosea ‘Gigas’, se hankala pensasunikko, ja vanhoja Mustilan hankintoja puuvartisia, jotka eivät edellisellä kerralla onnistuneet. Pidän nyt sisällä lämpökäsittelyssä ja pistän helmikuussa ulos.
Mulla on kasvarissa ongelmana siemenpurkeissa mylläävät hiiret. Ensin syödään ja sekoitetaan siemenet (kerrankin kasvatin kurjenkelloja syyshohdekukkina) ja sitten napsitaan itävistä siemenistä taimen alut 
Hopeavillakko, luultavasti olen peittänyt. Sillä en muista kylvövihon muistiinpanoista sellaista seikkaa tädykkeiden kohdalta. Toinen ihmeellinen porukka jota en ole saanut itämään: perus kellokukat! maariankello, ukonkello, maitokello, peurankello…!! sen sijaan ritarinkelloa, hirvenkelloa, C. moesiacaa, tähkäkelloa sain itämään. Näistäkin pari oli juuri loppukevään kylvökennoston itäjiä 
Kaupoista on ollut haastavaa löytää Kylvö- ja taimimultaa. Täytyy kai käyttää viimevuotinen pussinloppu. …Ja multahan loppuu aina kesken juuri kun pääsee vauhtiin.
En minäkään usko, että pakkanen olisi siemenille ongelma…panee kuitenkin miettimään miksi loppukevään kylvöissä oli niin hyvä itämis% ja suoraan avomaalle kylvin satakunta lajia, ja parikymmentä vain iti. Joukossa oli myös 2vuotisia.
Tiedän vain, että Siemenen kannalta on kuitenkin eri asia säilytetäänkö sitä kuivana pussissa pakkasessa vai kosteassa mullassa “turvonneena” pakkasessa. Kuivan siemenen nestepitoisuus on hyvin alhainen ja juuri sen vuoksi voi säilyttää itämiskykynsä satojen vuosienkin ajan.
Jos laittaisin muutamia lajikkeita jääkaappikokeiluun, niin miten sitten toimitaan kun huomaan vermikuliittiminigripissä itäviä siemeniä? Pitäiskö ne sitten napsia sieltä multaan ja ikkunalaudalle jatkamaan kasvua?
juu, siksipä se ei onnistukaan niin kauan kuin asuu suurisyömäisessä perheessä, jossa ei suvaita että ruokapöytä otettaisiin käyttöön keväisille siemenkylvöille…
Meillä on 2 jääkaappia, ja toinen vähän vajaakäytöllä mutta päällä silti. Arvatkaa tulisko huutoa, jos latoisin sen siemennyksiä täyteen… ja mihin ne itäneet sitten laittais, tarviivat lisävaloa ainakin maaliskuulle asti jne.
Ihan tavalliseen tarjouspuutarhamultaan täällä aina kylvetään kaikki.
50 laatua perennoja taas purkeissa. Kaksi siementä Erk tomaattia ja muutamia keijunmekon simentä pääsi sisäkylvöihn.
Idätyksen käytän taimi-ja kylvömultaan rakenteensa vuoksi. Koulinnoissa olen suosinut samaista multaa taikka puutarhamultaa. Mutta kun kasvattaa viileässä +8…15 asteessa, missä haihdunta on vähäistä. Hennommille hidaskasvuisille taimille muu kuin kylvö ja taimimulta painuu liikaa kasaan, multatilasta katoaa ilmahuokoset, ko. multa jää märemmäksi pitempään. Herkimmät mätänee. Jos eteläikkunalla kasvattelisi, niin tilanne olisi toinen: kylvö- ja taimimulta kuivahtaa liian helposti. Mutta minun olosuhteissa, missä aurinko ei kuivata ja lämmitä, on eri konstit käytössä. Puutarhamulta sopii kyllä taimille, joilla on lehtiä runsaasti, hyvät juuret ja jotka käyttävät vettä ja ravinteita. Itäville siemenille sopii laiha ja vähäravinteinen multa: Itävässä siemenessä tapahtuu paljon soluhengitystä (suuri hapenkulutus), minkä vuoksi mullan ilmava rakenne on tärkeä. Lisäksi siemenessä on kaikki ravinteet joiden turvin sirkkataimi nousee, joskus mullan ravinteet voi jopa haitata itämistä.
Näiden seikkojen perusteella valitsen multani.
Minulla on käytössä sama tyyli kuin Kurpalla, tarjousmultaan kylvän. En ole huomannut tuon mullan vaikuttavan kylvöksiin.
Kuinka paljon Kurppa meinaat kylvää kaikkiaan? Veikkaan aika suurta määrää =)
Menkööt kaikki taas hankikylvöinä, en taida viittiä pelata minigrippien yms. kanssa tänäkään vuonna. Ikkunalaudalla kasvatetuista perennoista ei kyllä tule minun hoidossa yhtään mitään.
Samoin, puutarhamultaan laitan, ja hyvin on onnistunut. Paitsi nyt näille hienohelmoille, jotka tänään kylvin, lisäsin puutarhamultaan reilusti vermikuliittia. Kun monen ohjeessa erikseen mainittiin, että hyvin kuohkea ja läpäisevä (hiekkainen tms.) kylvömulta.
Meillä pieni-syömäisessä taloudessa jääkaappiin pääsevät vain erikois-tapaukset, joita täytyy nostaa välillä viikoiksi lämpimään ja taas kylmään. Helleborukset esimerkiksi. Niitä siemeniä en ole ihan ulos raaskinut nakella, kun siemenmäärät ovat vähäisiä, ja siement arvokkaampia. Siemenille on vain 1 oma vihanneslokero… eli ei sentään tarvitse aamulla unihiekkaisin silmin tarrata jogurttipurkin sijasta multapurkkiin 