Lumihanki pitäisi lämpötilan tasaisena, plussan puolella kuitenkin. Jotkut siemenet tykkää ensin turvota sisällä kosteassa, kuori heikkenee kylmässä ja siemenpolo luulee parinkin kesän ja talven kuluneen rohjetakseen
itää. Lotiseva sade ja jäätyvä vesi eivät liene parasta millekään, happihan siinä loppuu.
Kunhan tästä muilta lomalaisen kiireiltäni arjen koitettua ehdin, heivaan siemenet styrox kalalaatikkoon, annan muhia pari viikkoa sisällä ja kuskaan ulos verkolla suojattuna (hiiret) sateen suojaan, oli lunta tahi ei.
ammattilainen sanoo, että istutus onnistuu hyvin miksei sitten kylvökin. - itse jo manailin, että olin liian hätäinen omien kylvöksieni kanssa. kaikki, jotka eivät tarvitse kylmäkäsittelyä ts osaavat pysyä luonnostaan lepotilassa, ehtivät tod näk itää; seuraavat 10 vrk ainakin lämpö pysyy vielä plussalla väittävät ennusteet:-(
Vähän huonosti mullakaan on hangessa itäny mikään. Kompostissa “syyskylvönä” itäminen on erittäin tehokasta. ;)Viimevuoden hankikylvöissä ne ei itäny, missä tuli sulamisvesistä paksu jääkalikka. Eli tänä vuonna kokeilen jonku pikku lautaviritelmän tehä katoksi, ja lunta päälle. Kylvöiglu.
En tiedä onko täällä jo käsitteet menneet sekaisin mut en täällä mitään ehdottomia totuuksia tuumaile vaan omia mielipiteitä ja hyväksi todettuja juttuja. Tuolla pihalla mm. akileijojen, ritarinkannuksien ja kurjenpolvien itsekseen pudonneet siemenet odottelevat kevättä. Se jos mikä on suorakylvöä 
Lusikka soppaan… Mulla nyt vähiten kokemusta Penttiläisistä on, mutta mä luulen sen hangen olevan tärkeä siinä mielessä että siellä säilyy lämpötila lähellä nollaa eikä tule yhtäkkiä liian kylmä. Oon käsityksessö ettivät ne kostuneet siemenet kestä mitään tulipalopakkasia.
Tänään sain laitettua Nuun chilit kylvölautalle (kiitos vielä Eltsulle siemenistä) 
ja samalle lautalle laitoin myös muutaman latva-artisokan siemenen. Kokeilen kuinka hyvin lähtevät itämään lautalla. Viime vuonna kylvin tammikuussa latva-artisokat suoraan multaan ja itivät tosi hyvin ja kasvoivatkin hienosti siihen asti kunnes kannoin taimet autotallin ikkunalle ja kirvat hyökkäsivät 
, se kasvattelu loppui sillä erää siihen
mutta nyt uudella innolla uusien siemenien kanssa taas. Josko kirvat tänä keväänä ymmärtäisivät kiertää kaukaa mun autotallin 
kylväjä lähti kylvämään, heittäen maahan siementään !
Niin minäki aattelisin niinku Vilhelmi76:ki kirjoitti. Nuo ittekylväytyneet syksyisin ei oo (ainakaan mulla) suoraan pakkasen armoilla, kun kuihtuneet lehdet ja varret on peittona. Siihen tulee sitten lumipeitto päälle. Keväällä sitten lämpiävät hyvin siellä katteen alla itävät kaikessa rauhassa. Siitä minä sen igluajatuksenki sain. Muuten laittaisin havuja tai vastaavaa, muttaku kasvarissa teen noi hankikylvöt, niin en halua turhaa sotkua havuista. Pihalla kasvattelisin koivuja…
Kylmäkäsittelyssä useimmille siemenille sopivin lämpötila on -4 - +4 astetta. Siksi siementen on hyvä olla hangen alla pakkasilla. Maan pinnalla lämpötila säilyy nollan tienoilla.
Ja tuskin mikään siemen nyt itää. Useimmille pitää olla yli kymmenen astetta lämmintä, mielummin lähemmäs parikymmentä.
Suomessa kasvatettavat perennat ovat alun perin kotoisin eri puolilta maapalloa ja hyvin erilaisista olosuhteista, joten erilaiset talvet sopivat eri lajeille. Jotkut siemenet tykkäävät oikein jäätyä ja sulaa, toisille tasainen lämpötila on parempi.
Itse ajattelen, että itävyysongelmat liittyvät siementen laatuun, joidenkin itävyys on hyvin huono.
Itse olen kylvänyt joitakin perennoja jo syksyllä, ja muutamia aion vielä kylvää lähipäivinä.
Mie olen myös jo syksyllä jotain ekoista siemenkirjeistä kylvänyt, siellä ne nyt paljaana kelliivät. Mitähän niistä tulee 
Vielä olisi paljon kylvämättä, mutta tuota lunta ei vaan tule. Eli riskillä vaan ja taivasalle, niinkö??
Sisäkylöt aloitan kun saan takamukseni tästä sohvasta ylös. Kelloköynnöksen siemenet on liossa, ovat toissavuotisia, mutta kokeilen josko itäisivät vielä. Sitten meinasin petunioita jo laittaa, vai onko liian aikaista? Siemenet on omista kerättyjä, sekalaista sorttia. Ei niistä varmaan emokasvin näköisiä taida tulla, mut se mitään. Kunhan edes itäisivät.Entäs se lobelia, joko laitan? Ja ne tomaatit 
Oot tosi pulassa kelloköynnösten kanssa kun itävät Tomaattien aika ei oo vielä mut voihan sitä koekappaletta kasvatella, jos on lisävaloa tarjota.
Muoks. Kelloköynnösten siemenien pinnasta kannattaa poistaa se lima mikä niihin tulee. Ite oon ottanut talouspaperilla ronskisti, koska se venyy ja on sitkeetä.
Mulla on kelloköynnöspakkoneuroosi viime vuonna laitoin ekat puolessa välissä tammikuuta, hieman myöhemmin vähän lisää ja sit viel pari huonoa jäljelle jäänyttä siementä, ihan kokeeksi…oli niitä sit noin 50 kpl pyöriteltävänä.
Mie oon limoineen päivineen multaan tyrkännyt täältä pentistä oon ohjeita lukenu jo muutman vuoden (salaa)
Okei, sit mä ymmärrän ;D
Pakko oli myös kylvää jo jotain, niin laitoin muutaman Aji Cristalin siemenen itämään. Muistin, että sain viime keväänä työkaverilta Chilen tuliaisina pussit Aji Cristalin ja Aji Cacho de Cabran siemeniä. Koska sain ne ne niin myöhään, idätin kummastakin vain yhden taimen, jotka olivat kasvihuoneessa kesän. Syksyllä toin ne sisälle ja ne ovat vieläkin hengissä, mutta kumpikaan ei ole vielä kukkinut.
Nyt muistin aloittaa ajoissa, jos vaikka ehtis saamaan satoakin. Aji Cacho de Cabra on C. annuum, joten sitä laitan kasvamaan muutaman viikon kuluttua (jos maltan odottaa).
Hei, olis kiva kuulla teidän onnistumisista ja epäonnistumisista ns. vaikeina lajeina pidettyjen perennojen kanssa. Mooseksenpalavapensas, pionit, kurjenmiekat, varjolilja, mitäs muita vaikeita niitä nyt onkaan. Luen aina täältä Starting Plants from Seeds - M kylvöohjeet ja siinä taimen perässä tuo s/i tarkoittaa vaikeahkoa…
Olen onnistunut seuraavien "vaikeiksi" sanottujen perennojen kasvattamisessa: varjorikko, tähtiputki, paratiisililja, kurjenpolvi, kullero
Seuraavista ei ole itänyt yksikään: varjolilja, jumaltenkukka, heidinkukka, punalatva, sinivaleunikko
Ikinä en ole kelloköynnöksen siemeniä liottanut vaan kuivina kylvänyt ja joka vuosi taimia on tarpeeksi tullut.
Mulla ainakin kevättulvat vie suoraan maahan kylvetyt siemenet ja kun saa uusia niin eihän niille paikkaa vielä ole tiedossa. Pakko ne on purkkiin laittaa, ensin pari päivää sisällä lämpimässä ja kosteassa ja sitten lumen alle, ei niistä muuten mitään tule, ainakaan mulle. Mutta sitä lunta ei vaan näy eikä kuulu ;(
On onnistunut mooseksenpalavapensas, varjo-pellava-ja paratiisililja sekä moni muu todella vaikea lajike. Hitaasti mutta varmasti ne siellä kasvavat, siksi tällainen ilma pelottaa että miten nuo raukat selviää talven yli, kun niitten kasvattaminen kestää niin pitkään?
Viime talvena meni kaikki harjaneilikka ruusukkeet, yhtään kukkaa ei kukkinut. Onneksi niitten siemenet pysyy maassa joten uusia ruusukkeita kasvoi kesän mittaan, mutta saa nähdä miten ne selviää tänä talvena? Vielä ovat hengissä mutta miten pitkään jos nyt tulis kovat pakkaset ilman suojaavaa lunta?
Vaikein kukka mun kohdalla oli varmaan viime talvena keltavaleunikko. Jauheliharasiassa patterin päällä, moneen kertaan kissan makuupaikkanakin toiminut, kuiva, tiivis multakökkäre. Niin ne vaan nousi, ja tuli tuuheita puskia n. 5m. Enkä tosiaan koulinut. Juhannukseen asti kituivat siinä pikkurasiassa. Kauniisti kukkivat koko kesän. Ei niin vaikea ollutkaan. Seuraavaksi sinivaleunikko kokeiluun. 
Kesänlapsi, onnittelut keltavaleen onnistuneesta kylvöstä! Minä olen kylvänyt muistaakseni kolmeen otteeseen, ilman yhtäkään tunnistettavaa tainta. Jumaltenkukan kanssa onnistuin vahingossa, iti kun olin jo jättänyt koko lajin unohduksiin.
Vilhelmi76, mikä se kaunis koristeheinä oli, jota juuri kehuit pari päivää sitten? Eikö se ollut vaikea?
Viime kesänä tuli hankittua kimppatilauksessa WPS:ltä tähtituikin siemeniä, ja olen nettihakujen kautta ymmärtänyt että se on vaikea. Varmaan onkin, kun en usein onnistu tavallisempienkaan lajien kanssa! 