Ansaittu tai ei, mut äsken join leguaanilonkeron. Aamulla pesin toisen kasvarin ja nyt illalla istutin tomaatteja lisää toiseen.
No jos sitä noin vaan juo, niin se on vain kaljaa. Rumpuhan siinä leviää. Mutta kun sen on ansainnut niin se on vähän niinkuin kuohuviini lakkiaisissa, arvokasta. Jospa ostaisikin lauantaiksi sangriaa, on tässä jo tullut ansaittua jotain extraa.
Kyllä se varmasti ansaittu oli, niin kuin ne mun kaks oluttakin!
Mutta hei, talo on nyt maalattu!!! Voi tätä onnen päivää.
Ania,sitten ei vaihtoehtoja,ilkkarilla vaan.Anna mennä.
Karvari yllyttää laittomuuksiin. Ja ilkkari on liian heikkotehoinen ristiturvan eliminointiin.
Napsahtaa se ainakin ilkeästi jos ohtaluuhun osuu,heh heh heh.
Jos sellasella vähän järeämmällä ritsalla losauttais? Sitten se pupu pökrää ja Ania hädissään alkaa sitä elvyttämään.
Ei kannata alkaa elvyttämään.
Eikö nuo puput pelkäisi enemmän ihmisen hajua kuin kanan hajua …
Mie voisin lainata meidän Mini-kissaa pupuja jahtaamaan :))
Yrttimaan kimpussa ilta: oreganot ovat levinneet ihan liikaa, ranskalainen rakuuna vaeltanut paikaltaan, ruohosipulit pitäisi jakaa ja pienentää. Viinisuolaheinällä on paksut ja pitkät juuret voi raato mikä jaettava, pelkäsin sen kuolevan viimekesänä ja ripottelin siemeniä yrttipenkin reunaan, voi veljet mikä itävyys. Minttu ei taisa olla hengissä, sitruunamelissa kadonnut, yksi kasvusto lymysi kukkapenkissä. Ja komposti oli ihan liian kuiva, kastella piti sekin.
Nyt ihan räjähtää kaikki. Ei ehdi millään perässä, ei ruohonleikkurin kanssa, ei kastelijan kanssa, ei kastelukannun kanssa, ei voikukkaraudan kanssa eikä edes silmien kanssa. Tänään kun nuppu aukeaa, niin huomenna se on jo kuihtunut.
Tässä kuumuudessa kriikuna kukki kaksi päivää, tuomipihlajat kolme päivää, tulppaanitkin menee parissa päivässä .
Mies ajeli nurtsia ja minä trimmeriä. Ei tarvii enää kahlata .
Tulinpa lisäämään vielä noista pupuista. Meidän pihalla rusakot on lisääntynyt tänä keväänä jo kolmatta kierrosta. Rusakot tulevat siis synnyttämään pihaan, koska ovat huomanneet, että ketut eivät niin liiku aivan talon vieressä. Kolmen eri ikäisiä poikasia, yhteensä ainakin viisi meidän pihassa. Ne on kyllä niin suloisia, että eihän niitä voi vihata. Silittämäänkin olen päässyt . Tosi hyviä piiloja niille on puutarhakasvien alla, missä lepäilevät. Kyllä ne vähän penkeistä syövät, mutta riittäähän niissä. Isot rusakot oleilevat onneksi enemmän pihan rajojen ulkopuolella näin kesällä ja syövätkin näköjään mieluummin luonnon ruohoja. Imettämään tulee kyllä emo pihaan, muuten siis kiertelee tuossa ympärillä. Talvella tietty ovat taas kaikki, koko suku, pihassa (mur...).
Trimmerillä kun huristelen, niin pupuja vaan loikkii säikkynä ympäriinsä .
Minä bongasin yhtenä päivänä rusakon tuossa aitauksen sisäpuolella, ja hivenen ihmettelin että mistä se oli sinne päässyt. Tuumasin, että käyn hätyyttämässä pois, ja pääsin senkin ihmeen näkemään, että yllättävän pienestä raosta se mokoma mahtuu, kun aitaverkosta solahti läpi kuin tyhjää vaan. Toivottavasti sujahtavat yhtä sulavasti myös silloin, jos sattuvatkin koirien kanssa vastakkain tuolla aitojen sisäpuolella
Minun _piti_ tänään jatkaa edes jotain hommaa tuossa pihassa mutta jatkamati jäi.. No, sen sijaan olen kyllä kovasti muistanut ihastella hirmuista vauhtia kasvavia kasveja. Ja olen jopa melkein perillä siitäkin, mitä kaikkea tuonne viimeisimpänä tehtyyn penkkiin nousee ja mihin kohtiin, ihan hyödykäs tieto sikäli, että osaa sitten laittaa oikeasti tyhjiin kohtiin noita uusia taimia...
Viikonlopulle olisikin sitten enempi tavoitteita. Jahka isäntä vaihtaa ruohonleikkuriin öljyt, pitäisi ihan aikuisten oikeasti päästä hurauttamaan nurtsi, ja trimmerillä voisi samalla siistiä noita ällöttävimpiä vuohenputkipuskia tuolta reunamilta. Ruusut voisi yrittää siirtää uuteen penkkiinsä (tai no, ehkä noita Hansoja ei ole iiiiihan pakko vielä kaivaa rinteestä irti mutta nuo muut...) ja ainakin aloitella vattupenkin tekoa. Ja kun nuo operaatiot olisi saanut tehtyä, pääsisi istuttamaan noita perennantaimia ja meidän minikokoiset tyrnit Paprikatkin uskaltaisi varmaan jo hyvin lykätä kasvariin - no tuossa pihallahan ne on jo olleet yötä päivää... Yrtit voisi istutella lopullisiin ruukkuihinsa ja tehdä kesäkukkaistutukset kanssa, kun nuo omat taimet alkaa olla jo uskoakseni ihan valmiita siirtymään isojen kukkien elämään
Sitten tuumasin tänään, että vaikka tuota tehtävää riittää tällä tontilla vielä ihan hirmuisesti, ennen kuin pääsee edes jonkinlaiseen "ylläpitovaiheeseen", niin yritän olla repimättä ressiä. Siis huom, yritän Pitää vaan opetella katsomaan niitä juttuja, mitkä tuolla ovat nätisti ja hyvin, ja yrittää olla tuijottamatta aina vaan niitä keskeneräisiä tai kokonaan tekemättömiä alueita. Ja mitä siitä, jos voikukka/vuohenkello/you name it on päättänyt kasvaa keskellä kukkapenkkiä, saahan sen pois (ainakin väliaikaisesti), ja jos siinä vieressä kuitenkin kukoistaa vaikka useampi puska vasta auenneita tulppaaneja, niin hitonko siinä on väliä parilla rikkaruoholla? Ja jos kotilot möyrii puskien alla, kerää vaan pois ne mitkä näppeihin sattuu ja iloitsee siitä, ettei ne kuitenkaan silminnähtävää tuhoa ole saaneet aikaan. Ja hyvä syy jättää nokkosia kasvamaan sinne tänne, kun ne vähäiset kotilot tuntuvat preferoivan niitä noiden "hienompien" kasvien yli
Eilen kun sain taas itseni kiinni siitä "on täällä niin kamalan näköistä, ei tästä ikinä saa semmoista kun haluaisin" -tuskailusta, niin onneksi naapurin rouva muisti taas tämänkin kesän kunniaksi kertoa, miten on niin paljon nättiä tänne laitettu. Ja onhan sitä oikeasti laittanut vaikka ja mitä, se vaan tuppaa itseltä unohtumaan niitä tekemättömiä töitä miettiessä.
Keksin mitä voi tehdä pihalla aamutuimaan. Sain kasvarissa tomaatit ja kurkut narutettua. Vielä voisi mennä kitkemään siellä. Kivan viileätäkin.
Liian monta kurkun tainta vahingossa olen istuttanut:/
Kellarin ovet sain maalattua, nyt on talo kunnossa.
Saunan maalaus seuraavaksi, kunhan saan painepesurini takaisin.
Täytyy varmaan rikosilmoitus tehdä entisen viemisestä.
Eilen olisi monelle naurua piisannut jos olisi nähnyt
Ihan hirvee matsi tuli otettua puskan kanssa jonka olin päättänyt siirtää.
Käsissä kun ei hermovaurioiden takia ole voimaa niin paksujen juurien kanssa tulikin tenkkapoo…ja kivikko johon olin pensaan aikanaan tunkenut teki tenää.
Tunnin operaation ja puuskutus taukojen jälkeen se puska luovutti !
Nyt se komeilee uudessa paikassaan ja minulla kädet ihan rikki.
Miikku.. meikä kun katsoo omaa pihaansa niin näkee aina tekemättömät kohdat ja kiroo mielessään laiskuuttaan ! Fysiikka on se oikea rajoitin mut mieli kääntää sen laiskuudeksi. Meni niin sanotusti eilen k..pä ottaan kun yhdetkään shortsit ei mahtuneet.. totesin olleeni laiska sika.
Meillä on hyvä ilves kanta ja kettujakin piisaa … se vaikuttaa rusakka kantaan sillee sopivasti.
Keväällä ne kävi syömässä lintujen pudottamaa viljaa pihastamme, ei niit ollu kuin kaksi tänä vuonna.
Eilen ei päivällä tullut istutettua mitään, kun oli niin kuuma (seli, seli), mutta kun mies tuli töistä, lähdettin palstalle. Pikkuhiljaa siellä edistyy, mutta tekemistä on ihan liikaa ja aikaa liian vähän. Eilen sain 5 lavakauluspenkkiä kuntoon ja niihin kylvöt ja istutukset tehtyä. Mies leikkasi trimmerillä alueen siistiksi. Ihana katsoa, kun se osaa jättää itsekseen kylväytyneet ruohosipulit, palavatrakkaudet ym. leikkaamatta. Fiksu mies
Sain puuhamaan nurmen leikattua ja reunat trimeröityä ei olisi voinut viikon väliä pitää, oli se voikukkapelto jo niin pitkää ja paksua.