Tänään pitäisi mennä laittamaan varjostusverkot/kankaat havuille.
Vesi lotisee taas pihassa…tieltä tulee lisää sulamisvesiä hankien alta. Olen päättänyt tänä kesänä kaivella tieltä tuleville vesille kanavia nurmikolle. Nyt vesi liottaa roskiskatoksen jaloille ja etupihan sisääntuloon. Asiaa on koetettu jo korjata betonikoulurulla…mutta vesi menee vielä yli lumen ja jään takia.
Ongelmana on et tiemme kallistuu meillepäin ja sadevedet ja hiekkaa kulkeutuu pihaan. Koirujenkin takia olisi kiva saada etupihaa kuivemmaksi…muta ja hiekka kulkeutuu verannalle ja kuivuessaan turkista putoaa lattioille. Ulkopuuhat pitää nyt tänä kesänä suunnata veden ohjaukseen ja reunuskivien uusimiseen ja siistimiseen.
Tässä päivän saalis raitapaitoja.Hyvin tuli kalaa,yli 30 kipaletta,puolet vietiin kaverille.Jäi itelle vielä nokko.Oli mukava jäällä,pohojostuuli mutta onneksi kuiteski aurinko paisto.Yli nelijä tuntia möyrötettiin,nuot tuli yhen tunnin aikana.
Hieno saalis.
Aloin miettimään että pitäisköhän hommata kesällä mato-onki ja käydä nykimässä kaloja. Lapsena ja nuorenakin vielä kaikki kesät suunnilleen asuin järvellä onkimassa.
Mut sitten muistin että enhän mä pysty niitä tappamaan, en oo ikinä pystynyt. Aina on pitänyt olla kaveri matkassa hoitamassa sen homman. Ei oo sellasta kaveria nyt täällä eli taitaa jäädä onkimatta.
Mikset sä pysty?
En vaan pysty. Madon pystyn kyllä laittamaan koukkuun.
Minä opettelin tekemään värikoukkuja, mutten kertaakaan päässyt kokeilemaan niitä. En ole eläissäni pilkkinyt 
Komea kasa ahvenia Karvarilla!
Nuu, ensin kopsautat fisua niskaan, ja sit vejät kurkun auki.
Minä en edes pysty laittamaan matoa koulkuun saati sitten irrottamaan kalan (jos sellaisen saisin) ja hyvänen aika, kolkuttamaan sitä. Tästä kiitos, isot kiitokset toiselle isoäidille. Hänen mielestään, silloin kun olin polven korkuinen, matoihinkin koskee. Ja kalat, sehän sattuu kun syövät sen koukun 
. Jep, erinomaista kasvatusta. Mutta, minkäs teet, pienenpienenä saadut traumat ja niin edespäin...
.....ymmärrän kyllä nyt jo mistä kalat tulevat kalatiskiin .....
Ymmärrän teitä Nuu ja Chali En minäkään matoja koukkuihin pujottele. Siksi mulla on virveli Ja puoliso saa irrottaa saaliin 
Minähän pelekään vieläki poliiseja ja siitä kuuluu kiitokset äitille. Sillon ku oli pikkinen se sano että jos et tyvär oo kiltisti mä soittan poliisit hakemaan :D
No soittiko, Jadetsu? 
Ei 
Pentuna pelekäsin itupottuja. Äiti keksi panna niitä kirijahyllyyn ku mulloli tapana kiivetä sitä pitkin katon rajahan
No jo on kasvatuskonstit. Potuilla pelottelu
No niinpä Ei tarvihe ihimetellä miks minen potuista niin välitä
Jadea peloteltiin poliisilla mutta meitä mustalaisille annolla 
Voi meitä raukkoja
Minä oon sellanen mummon kasvattama. Kesät serkun kanssa mummon luona maalla. Silloin lapset meni ja liikkui vapaasti ulkona keskenään. Valvonta oli sitä että mummo huuteli kovaan ääneen silloin tällöin ja siihen sit vastattiin huutelemalla takaisin. Silleen varmisteltiin että hengissä ollaan. Järven vesi kantoi äänet tosi hyvin ja kauas - siellä me toisillemme huudeltiin vaikka oltais oltu serkun kanssa soudettu tosi kauas jonnekin saareen. Niin tää mun serkku oli se joka hoiti ne ongittujen kalojen tappamiset vaikka mua nuorempi olikin 
.
Pelottelustahan mun piti kirjottaa. Jotenkin piti mummon meidät vaaran paikoista yrittää poissa pitää ja pelotteluhan oli hyvä keino. Mummo tais yrittää pitää meidät pois hukkumasta kertomalla että ahti ottaa jalasta kiinni ja vetää pinnan alle. Edelleenkin jos uidessa mun jalkaan joku veden alla hipaisee, vesiheinä tai joku vastaava, tulee suunnilleen paniikki ja kamala pintauinti pakoon sieltä. Minkä nuorena oppii...
Mun lapsuudessa romaanit vielä kiertelivät kyliä, kuljeksivat hevoskärryillä ja meillekin usein tulivat,…eiku piiloon ja äkkiä sittenkin
Meillä kans uhattiin että annetaan mustilaisille.
Ja kyllä mentiin piiloon ku tulivat kyliin.Hevosilla kulukivat ja ruikuttivat taloihin yöksi.
Meillei äiti halunnu niitä päästää kotiin eikä meillole ollukkaan,ainaskaan minun muistista.