Tältä näyttää monen siemenen äiti tänään tuulessa:
Vau! Mä ostin viime kesänä kaksi akileijan taimea, mutta ne oli ihan pieniä ja onnettomia. Tuskin huomasi, että kukki. Kasvaako ne siis noin isoiksi? Mä nimittäin tykkään akileijoista ja mulla on nyt roppakaupalla siemeniä, jotka ajattelin heittää maahan. Kannattaako ne esikasvattaa ensin vai voiko heittää keväällä suoraan kukkapenkkiin? Ajattelin istuttaa siihen penkkiin nyt yksivuotisia ja kylvää sinne alle pikkuhiljaa itämään perennoja. Kumpi on parempi, aurinko vai varjo?
Tuhat kysymystä kerralla. Kiitos, tarleena, kun aloitit tämän palstan.
Ai iso ? Huutaa hep kenelle sen jo tosta viime kesänä kaivoin! Sillä on sitkeä juuri. Taitaa olla niin että kun se lähtee kasvuun, sitä ei saa pois. Tuo yksilö on koko päivän auringossa ja aika kuivassa paikassa. Siementää hyvin. Itse esikasvattaisin.
Ai pahus, muistin että omatkin siemenet pitäisi laittaa itämään...ensi viikolla.
Siis tuoko pieni? Mä kun kiljuin riemusta löytäessäni maasta viime kesänä istutettujen akileijojen pikkusormen kynnen kokoisia ruusukkeita muutaman. Ihanaa, kohta mulla on piha täynnä akileijoja.
Laitan niitä sekä aurinkoon että varjoon (Inkillä ne viihtyi hyvin kuulemma varjossakin, huomasin tuolla toisaalla:) ja kuljen pitkin pihaa ihailemasassa niitä.
Akileija onkin siitä mukava kasvi, että se viihtyy miltei missä tahansa, eikä kuitenkaan muodostu maanvaivaksi. Kohta varmaan joku tulee kertomaan, miten joutuu heittämään akileijoja kompostiin, ennen kuin valtaavat koko tontin, hih. Ja mikä mukavinta, ne risteytyvät keskenään, eli koskaan ei tiedä, minkä näköinen ihanuus penkistä seuraavaksi kurkistaa
Piti juuri sanoa noin ..miten ne valtaavat....
Jess! Mulla on nyt kerrattua lehtoakileijaa, sitten jotain (muistaakseni jaloakileijaa), jonka tytär näyttää ryövänneen, ja vielä sekoitus.
Ja jos ne rupeaa valtaamaan liikaa tilaa, niin ainahan täältä pentistä joku löytyy, joka haluaa akileijoja. Eikö?
Nonni satues, arvasinpas Pientä, katkeranpunaista mutinaa hiekkamoreenin köyhyydestä
Tarleenalta sain lähetyksen, onkohan tämä tuttu?
Ainakin tämä on ihana
Hyvässä kasvussa
minullakin näyttäisi moni akileija olevan ihan hyvissä ruumiin voimissa mutta viher akileija ei ole vielä näyttänyt mitään elonmerkkejä
. josko se nouseekin sitten vähän myöhemmin muita, olen toiveikas
.onko kellään kokemusta siitä .
Saattaa se nousta myöhemmin, minulla jaloakileijat eivät vielä kurkistele ollenkaan
Viherakileijasta en ole kuullutkaan. Onko sillä vihreät kukat??? Kulta-akileija on meillä lehtoakileijojen tapaan hyvässä vauhdissa. Olisi varmaan vänkää istuttaa sitä yhteen
aivan yönsinisen lehtoakileijan kanssa.
Prismassa oli myynnissä English gardenin siemenissä grönakileijan siemeniä. Ensimmäinen vihreäkukkainen akileija. Nuput avaantuvat vihertävinä muutuen kermanvalkoisiksi. Kukat kerrotut. Innolla odottelen josko ainakin osa siemenistä itäisi.
Minä ostin kanssa tuota grönakileijaa viime viikolla, mutta pidättäydyin (Huom!) kylvämästä niitä, kun ajattelin, että on liian myöhäistä niitä enää tälle keväälle kylvää.
Laitoin viime keväänä vaalean sinistä Tower light blueta ja valkoista lime sorbetia siemenestä kasvamaan. Se vaalean sininen oli jotenkin voimakkaamman oloista, mutta ilokseni huomasin, että myöskin lime sorbet on selvinnyt talvesta ja alkanut kasvattamaan lehtitupsuja. Eivät ole vielä kukkineet, mutta eiköhän jo tänä vuonna. Siemenpussin kannessa ainakin jännät kukat, sellaiset kerrotut.
akileijahan ei välttämättä tarvitse kylmäkäsittelyä itääkseen, minullakin on useita eri lajikkeita ikkunanlauta kylvöksissäni sisällä lämpimässä ja itivät ihan hyvin. en tiedä sitten jos on jotakin harvoja poikkeuksia
.
Minulla ei ole oikein akileijan siemenet itäneet? Eli jossain olen tehnyt väärin..
Sain
siis viime vuonna pari akileijajuurakkoa, joista toinen oli kauniin
vaaleanpunainen ja toinen taas vastaavan sininen. Nämä kummatkin
kukkivat ja sain niistä talteen runsaasti siemeniä.
Taisin olla myöhään
"liikenteessä", kun laitoin niitä multaan vasta 25.4. Eikä vieläkään näy
mitään, vaikka ovat ihan huoneenlämmössä. Onko siis lämpötila syy vaiko
se, etten oikein tiennyt miten niitä pitää peitellä. Minä kun en juuri
peitellyt niitä vaan ripottelin lähinnä mullan päälle.
No, onneksi nuo viimevuotiset alut ovat hengissä ja näyttävät vielä hyvin voineeltakin. Meiltä löytyy myös sellaisia kääpiö Japanin akileijojakin, jotka viettivät viime kesän varapenkissä. Tänään sitten päätin siirtää ne toiseen paikkaan ja kylläpä ne yllättivät minut.. Niissä oli siis valtava juuripehko, vaikka se päällinen kasvuosa oli vieläkin niin pientä.
Voi onnea! Pari päivää sitten sitten huomasin, että meksikonakilleija jonka keväällä kylvin ulos, on itänyt. Ensimmäistä kertaa onnistuin saamaan mitään akilleijaa itämään. Lehtoakilleija porskuttaa ympäri tonttia, sekä penkeissä. On ne vaan niin kauniita!!