En löytäny alppiruusuille ja sukulaisille omaa otsikkoa. Ilmoitelkaa, jos sellanen löytyy niin tän saa poistaa.
Mulla on kaksi kotimaista alppiruusua: "Haaga" ja "Hellikki". Hyvin ovat kestäneet pakkaset ynnämuut. Nuppuja on nyt kiitettävästi vaikka kasvavat talon pohjoispuolella. Kaverina näillä on vuoristoalppiruusu.
Kevätatsalea odottaa istutusta.
Pihassa kasvaa myös suopursua 
Hah-hah-haa! Pakko lähettää kuvat
rodoistani! Viime keväänä laitoin täällä Varsinais-Suomessa metsän
reunaan kaksi rodoa. Tietenkin valitsin varmaan sen kaikista heikoimmin
talvenkestävän lajin: Cunningham Whiten. Kukkivat kauniisti
syyskuulle(!) asti, suojasin kanaverkolla jäniksiltä ja laitoin
säkkikangasta päälle. Kuvasta näkyy, kuinka kävi. Pari vihreää lehteä,
mutta varsista näyttäisi pukkaavan uutta. Kuinkas mun käy?
Alppiruusu-asiantuntijat hoi! Mie kaipailisin vähän apua!
Tänään kahvitunnilla juteltiin työkavereitten kanssa, yllätys yllätys, kaikenlasista kasvateistamme!
Yhellä miun työkaverilla on muutama rodo, joita se kasvattelee rakkaudella. Ne on jotain punasävyisiä, älkää kysykö mitä...Hän sit jotain höpisi, että mikähän ois sellainen valkoinen rodo kun viihtyis täällä V-vyöhykkeellä.
Mulle tuli mieleen, että ostaisin hänelle sen läksiäislahjaksi, parin viikon päästä työt loppuu.
Asun itse II:n ja III:n rajamailla, joten kokemuksesta V-vyöhykkeestä en ala puhumaan. Minulla on kädessäni kuitenkin Mustilan tuotekuvasto, josta löytyy useampikin V-vyöhykeellä viihtyvä kotimainen alppiruusu. Nehän ne kestävimmät ovat. Hae netistä yhteystiedot ja soittele vaikka sinne. Sieltä saat kyllä asialliset tiedot. Se idea alppiruususta on hyvä-tuollaisen lahjan minäkin haluaisin.
Törnrosa, kiitos tuosta vinkistä!
Kävin jo siellä vaklailemassa ja tuo "Mikkeli" tai "P.M.A. Tigerstedt" vaikuttais näin äkkiseltään semmoisilta, mitä voisin harkita.
Minulla on nuo molemmat. Ovat hieman erityyppiset kasvuiltaan, mutta hienoja kuitenkin. Tuo Mikkeli on sellainen pyöreähkön mallinen ja P.M.A.Tigerstedt taasen kasvaa korkeaksi ja on sirorakenteinen.
atsalat kukkivat jo
Kauniita ovat bulbon atsaleat , ovatko ne olleet tuossa talven ? Meidän vanhassa alppiruusussa on paljon nuppuja, mutta aika pieniä vielä.
Olipas kaunis atsalearykelmä
Mitä pienikasvuisia alppiruusuja suosittelisitte pienelle rinnetontille? Esim. pari sinialppiruusua. Entäpä atsaleoja?
Hei kaikki!
Minäkin ostin vihdoin ja viimein Rhodon etupihalleni, joka on pohjoiseen päin. Aurinko ei paista siihen kuin ihan iltamyöhäiseen, muuten se on valoinen paikka. Nyt kysyisinkin, että mitä sen juurille voisi laittaa kasvamaan, ennen kuin se on niin suuri, ettei multaa sen alta näy. Joku maanpeitekasvi olisi mieluinen, mutta onko turpeeseen sopivaa maanpeitekasvia vai pitääkö hankkia esim kielo. Mitähän niitä olisi muita kukkia, jotka kukkisivat kuitenkin eri aikaan kuin rhodo?
Ainakin pikkutalvio, taponlehti ja varjoyrtti käyvät maankatekasveiksi alppiruusun alle.
Niin ja vuorenkilpi sekä rönsyansikka.
Piti oikein kuukkeloida tuo pikkutalvion ja rhodojen symbioosi 
En kerro mihin päädyin. Mulla on kellarissa parikymmentä ruukullista (kolmatta talvea?) rhodojen ja atsaleojen siementaimia, heh. Kukaan ei ole kuollut talven aikana. Ihan hyvässä kasvussa taas, odottelevat suurempia ruukkuja.
Miten mahtaa muilla kasvaa ne rhodoisitin siemenkirjeestä alkunsa saaneet alppiruusut?
Minulla kasvaa tänä keväänä kylvettyjä rhodoja reilut kymmenen. Klorofyllin puolelta Rhodoistin kirjeestä saatuja. Sirkkalehdet ja ekat oikeat lehdet on tällä hetkellä. Ovat aika söpöjä, mutta tovi täytyy vielä kai malttaa, ennen kuin niistä metsäpuutarhan täytettä saa .
Minä kans hurahdin ostamaan viime syksynä kaksi rhodoa. Istutin ne leikkamieni vuorimäntyjen alle. Tämä on pohjoisen puoli, joten toivon, että menestyisivät edes muutaman vuoden ja kasvaisivat peittämään noita kaljuja puunrunkoja osittain.
En ole himokastelija ja näitähän pitäisi keväisin kastella kovastikin. Siinä on puksipuu vielä noiden välissä (puuttuu kuvasta). En halua enää täyttää kaikkia paikkoja kukilla, joten lpäädyin aluksi katteeseen.
Puutarhamyymälöissä on niiiiin paljon eri rhodolajikkeita ja vaihtoehtoja, että en kyllä osannut yhtään päättää mikä niistä olisi se kivoin. Näiden nimeä en muista, mutta nimilappu on tökätty maahan. Nyt niissä on onneksi ihan mukavan kokoiset nuput, kunhan vielä aukeaisivatkin. Toivon parasta ja pelkään pahinta.
Kovin ovat pienet ja sievät taimet
. Kyllähän ne tuosta vuosien mittaa vankistuvat ja kasvavat. Luin jostakin, että kymmenessä vuodessa ovat saavuttaneet täyden mittansa. Taimia kannattaa kastella parin kolmen vuoden ajan istuttamisesta, jotta ohuet pintajuuret saisivat voimaa ja alkaisivat toimimaan täysillä. Varsinkin syksyllä ennen talvehtimista kannattaa varmistaa, että juuret ovat hyvin märät. Tämä vähentää kuulemma talvituhoja. Lannotukseksi käy sellainen havulannoitus, mikä on tarkoitettu happaman maan kasveille. Lannoitus on kuitenkin lopetettava jo heinäkuulla, että ehtivät alkaa valmistaytymaan tulevaan talveen ja siten kasvi saavuttaa paremman talven kestävyytensä.
Pieniä ne ovat. Ihme, että ovat hengissä, kun tähän kohtaan tulee kolattua lunta suuret kinokset, vaikka viime talvena ei sitä ollut kyllä niiin paljoa. Olen niin nihkeä kastelija ja lannoittaja, että toivon ihmettä, jotta kasvaisivat.... 
Minusta alkaa pikku-hiljaa tulla Memuli-fani
Aivan ihanaa, että siellä klorofyllissä Rhodoistin siemenet leviää Minulle kävi tänään hieman kötsäkkäästi (=ikävästi), kun tajusin, että omenapuiden alle istuttamani nauhuksentaimet tykkäävät kalkkipitoisesta kosteasta puolivarjosta samoin kuin jouluruusut. Ja olin sinne suunnitellut rhodoparkkia. No eihän se käy. Nyt ainoa mahdollinen järkevä paikka rhodoilleni on vanha mäntykaistale. Onhan se hyvä muuten, mutta vaatii tuhottomasti kaivamista ja kastelua. En tiedä onko minusta siihen.
Onkos kellään kokemuksia rodojen pistokaslisäämisestä?
Minulla on ihanaa lajiketta etupihalle, ja haluaisin lisätä sitä mökille metsäpuutarhaan. Kuinka suuren pistokkaan voi ottaa? montako lehteä jätetään? Turpeeseen vai rodomultaan? Taivasalla vai minikasvarissa?
Viime syksynä öttiäiset hyökkäsivät vanhempieni n. 20 vuotta vanhan rhodon kimppuun. Mäntysuopahoito tuli vähän myöhässä joten tuhoa syntyi. Nyt keväällä ainoastaan pari, kolme lehteä jokaisen oksan kärjessä ovat enää vihreänä, muut ovat ruskeat, nahistuneet ja tippuvat pois. Löysin viestejä että rhodon voisi leikata ja se jatkaisi kasvuaan uinuvista silmuista (jos on ylipäänsä selvinnyt hengissä...)
Eli vahvistaisitteko nyt vielä tietävämmät että rhodosta todellakin voisi leikata kaikki oksat alas ja se sen jälkeen alkaisi uudestaan kasvamaan... (minun pitää saada mustaa valkoisella jotta saan vakuutettua äitini, kun hänen mielestään olen muutenkin aina liian hanakasti leikkaamassa kaikkea )
Mistä kohtaa sitten pitäisi leikata ja voiko sen tehdä nyt heti?