Alppiruusu ja atsalea, Rhododendron

Kääk!! Huomasin tuossa pihalla kuopsutellessa, että Rhodojeni rungossa(vai onko se varsi, vai mikä...) on jotain pahasti vialla. Voinko vielä pelastaa tilanteen jotenkin, vai onko enää turha rimpuilla? Ja mikä tuon on aiheuttanut? Näyttää ihan kuin rungolla olisi liian tiukka mekko ratkennut...sama kuin itse yrittäisin nyt tukkia ylioppilasmekkoani päälle, noin siinäkin varmaan kävisi no-jaa



Meillä molempien alppiruusujen rungot ovat olleet tuon näköisiä jo pari vuotta. Mitään en oo niille tehnyt ja kasvavat hyvin. Kuuluu kait asiaan niin

Olen istuttamassa Haaga-alppiruusua terijoensalavien lähelle ja laitan juurimaton. Osaisko joku sanoa miten iso kuoppa pitää tehdä. Ajattelin laittaa juurimaton vain puiden puolelle ja alle, eikai ne juuret (siis salavien) taaksepäin palaa hyvään multaan. Puut ovat länsipuolella, hyvin varjostavat.

Alppiruusun istutin jo samana päivänä kun tuon kysymyksen laitoin. Saa sitten nähdä miten pärjää terijoensalavien joukossa. Onko kellään kokemusta, kuvia Haagasta kolmosvyöhykkeellä?

Istutin viime kesänä alppiruusun ulos ruukkuun. Mitä teen sille nyt syksyllä, jotta kasvaisi myös ensi kesänä? Kuinka suojaan sen pakkasilta vai pitääkö kaivaa maahan? Sellaista paikkaa vain ei tahdo löytyä, mihin sen istuttaisi.

Viime vuonna, kun poistin varjostuspeitettä alppiruusuni päältä sain kokea karmivan näyn; kaikki lehdet olivat kuivaneet ja tippuneet pois. Lähemmin tarkasteltuani huomasin lehdessä olevan vieri vieressä pyöreähköjä laikkuja koko alalla. Mikäköhän oli iskenyt? Olen lukenut joskus jostain laikkutaudista-virus? sieni?-olisikohan se ollut se? Lehdet keräsin kuitenkin tarkkaan pois ja poltin. Itse runko ei enää herännyt eloon, vaikka annoin sille armonaikaa.



Vieressä kasvoi toinen samanlainen alppiruusu, jolla ei esiintynyt tätä oiretta ja se voi yhä ihan hyvin; kukkia ei tosin tule olemaan kuin yksi, sillä lumi ehti katkoa monta oksaa ennen kuin ehdin apuun.

Löytyipä täältä mukava keskustelu.

Kristian Theqvistillä on aivan mielettömän upeat sivut alppiruusuista ja atsaleoista. Koska olen tumpelo linkkien kanssa, etsikää ne googlen kautta Rhodopuutarha Saariston Metsässä. Sivuilta löytyy paitsi mahtavia kuvia, myös ohjeita joka lähtöön.

 

Vanhalla puolella Rhodoisti jaksoi vielä tännekin kirjoitella ja ilahduttaa upeilla kuvillaan.

Siellähän sitä on hyvää asiaa edelleen tallessa!

Ja jos haluaa jotain kysyä, Rhodoistin löytää Klorofyllistä.

Mutta sanokaapa, kenellä kasvaa pohjoisin alppiruusu ja mikä se mahtaa olla. Tätä pohtii tämä tyttö kuutoselta.

Kittilässä ainakin yhdellä kamulla :slight_smile:

Hei semmosta kyselisin, kun meillä on täällä V- vyöhykkeellä pihalla tosi paljon vanhoja koivuja, että miten tuo alppiruusu viihtyy koivujen läheisyydessä? Meillä on vähän hankala homma, kun nuita koivuja on tosiaan paljon.

Minne ilmansuuntaan se olis hyvä istuttaa, sietääkö aurinkoa ollenkaan? Ajattelin, että jos tallin lännepuoleiselle seinustalle istuttais?

Ja minkälaista sen maa- aineksen tulis olla? Pitikö sen olla jotakin turveseosta ja ei saa kalkita? Meillä maaperä on tosi hiekkasta (en tiedä oikeaa nimitystä, mutta semmosta tosi hienoa hiekkaa, saa puristettua märkänä palloja).

Oisko joku alottelijalle varma lajike tänne V- vyöhykkeelle? Ja muutenki kiinnostas tietää, että minkälaista hoitoa tarvitsee ja pitääkö suojata talveksi yms.

Koivu ei ole kaikkein paras kaveri rodolle, koska sen juuret kuivattavat tehokkaasti maata ja siten rodo jää tässä kilpailussa tappiolle. Siispä alppiruusuja ei kannata aivan lähelle koivuja laittaa. Omassa pihassani on kyllä koivujakin, mutta etäisyyttä on useita metrejä ja laitoin varuilta rodon istutuskuoppaan juurimaton. Rodon juuret ovat sellaiset ohuet ja sijaitsevat aivan lähellä maanpintaa. Sinun kannattaa tutustua Mustilan kotimaisiin taimiin (löytyy netistä). Sieltä pitäisi löytyä ainakin jokunen kestävä lajike-ulkomaisia en suosittele niiden heikon talven kestävyyden takia. Rodo vaatii happaman maan viihtyäkseen. Sellainen kalkitsematon turve ei sellaisenaan ole riittävä vaan sekaan on laitettava muutakin maa ainesta. Rodo mullan tai havumullan nimellä löytyy valmiita seoksia kaupoista . Ilmeisesti kuvaamasi hiekkapitoinen maa on jonkinlaista silttiä. Tällainen maa vaatii ehdottomasti maanparannustoimenpiteitä, jotta se kelpaa rodolle.

Rodo ei pidä liiasta paahteesta vaan viihtyy paremmin varjossa. Ja se nurmikko ei sovi lainkaan rodon viereen, sillä ruohokasvit kilpailevat kosteudesta ja ravinteista rodojen juurten kanssa. Hyvä kuorihake rodon juurille on hyväksi. Lannoitettakin voi antaa heinäkuulle asti rodoille ja havuille tarkoitetulla lannokkeella. Loppukesä on annettava rodon valmistumiseen tulevaa talvea varten.

Varmaankin siellä V-vyöhykkeelläkin löytyy suojaisia paikkoja rodoille ja mikäpä estää niiden suojaamisen suojapeitolla. Keväällä ennen kuin maa on sulanut pitää rodoa kuitenkin varjostaa liialliselta paahteelta täällä etelämpänäkin, etteivät lehdet ala kuivumaan.

Suosittelen vierailua Mustilassa niin näet aivan livenä millaisissa olosuhteissa rodot ja atsaleat viihtyvät. Rodot kannattaa istuttaa keväällä, joten nyt on asia ajankohtainen.

Tuttavani pihalla on yksi tosi vanha alppiruusu, (nimi tuntematon) josta haluaisin itselleni kanssa jonkun sortin jakopalan, onnistuuko, jos niin miten ja milloin sellainen olisi helpoin tehdä? lähtisköhän oksa pistokkaasta?

Hassu kysymys, mutta miltä alppiruusujen siemenet oikein näyttää? Ihmettelin eilen keräämiäni siemenkotia. Onko se se pölymäinen tavara mitä tulee kun ravistaa kotaa vai se keskellä törrättävä tötterö oho ? vai mikään niistä, karannut jo tuulen mukana..?...rapsuttaa päätään...

Kyllä se pöly on sitä itteään!

Ne ovat sellaisia pienenpieniä litteitä hituja. Eivät silti pölyä sentään.

Olen minä alppiruusujen siemeniä kylvänyt ihan yksitellen ; ) .

ja tässä temppu, miten "pöly" kylvetään. kopioitu vanhalta puolelta nimimerkki rhodoistin jutusta pieni pätkä ->

Jokaisen siemenen poimin yksitellen lyijykynän kumilla paperilta, siirsin taimipotin päälle ja tiputin hammastikun kärjellä turpeeseen. Hidasta, mutta etuna on se, ettei kylvöstä tulee liian tiheää.