Oletteko kukaan kokeillut saada pistokas taimea alppiruususta taivuttamalla joku alaoksa maahan ja kiinnittämällä esim. metallikoukulla. Mietin vain että onnistuisiko sillain niinkuin esim. viinimarjat lähtevät juurtumaan kun ovat maa kosketuksessa. Siemeniä keräsin, mutta en ole vielä kylvänyt... päässyt unohtumaan. Olisi nopeampaa kasvu pistokkaasta.
Ermeli, onnistuuhan se - tosin ei ole kovin nopeakasvuinen se juuren kasvamisoperaatio… siis malttia, ettet kisko ylös ennen aikojaan.
Jos nyt jo taivuttais, niin luuletko että syksyllä sais irrottaa. Vai kannattaisiko odottaa ensi kesään. Mulla on suuressa pensaassa niin paljon lähes maahan taipuneita oksia, että saisin montakin uutta alkua sillai. Kiitos sinulle! Tätä kokeilen kyllä heti.
Ermeli, eipäs hötkyillä! ;=)) Siis ainakin vuosi pitää sen taivukkeen antaa olla ihan koskematta, mieluummin jopa pitempäänkin.
Joo oon monesti "vähän" malttamaton 
. Kävin just kattoo, nii siellähän on jo kolmessa kohtaa juuria alaoksissa valmiina. Ovat olleet niin lähellä maata. Saattavat olla kyllä jo kuivahtaneita, mutta laitan samoista kohtaa ne uudelleen tiukemmin maahan. Mies saa tehdä rautakoukut, joilla saan kiinnitettyä ne. Juuri kohdan jälkeen on n. 30-40 cm oksaa, jossa on jo haaroja ja nuppujakin. Kokkeillaan, se ei maksa mitään. Nyt sit maltan oottaa hyvillä mielin ainaskin sen vuoden, ehkä jopa pari! On nii pitkät alut, että tarvitsevat kunnon juuret.
Onko mitään tekemisissä kun kaksi vuotta pihallani olevaa rodoani etanat ovat syöneet. Eli ne ovat suoneet rungosta kuoret ympäriinsä ja nyt se rodo on ihan raasun näköinen. Voisiko laittaa jotain rahkasammalvirityksiä rungon ympärille (muistaakseni olen sellaista nänhyt että olisi tehty omenapuitten runkoihin mitkä rusakot ovat syöneet… oi tämä rahkasammaleen kaikkiaparantava voima tepsisikö tähänkin)
Että noi etanat ovat kauhea riesa… äidinkin luona he ovat onnistuneet isot ruusunpuskat tappamaan syömällä kuoret pois tyvestä (enkä kuvittele tätä kun olen saanut ne verekseltään kiinni tuossa touhussa)
Ensimmäiset jo avanneet nuppunsa.
Tässä lähikuvaa.
Ihanat kukat! Taitavat olla pikku-Elviiroja.
Jaa tuollaisia! Pitää sitten istua jakkaralla vieressä, jos ensimmäinen, ainokainen nuppunsa meillä aukeaa! Pakko saada hyviä kuvia, kun olen 8 vuotta odottanut…
Oih 
Alkais jo omatkin....
Minä sain äitienpäivälahjaksi alppiruusuja. Kysymys: maistuuko ne jäniksille? Virittelenkö verkot?
Eivät taida alppiruusut ainakaan ensimmäisenä maistua jänöille. Sensijaan etanat saattavat olla riesana, joten Ferramolia kannattaa ripotella ympärille ja tietenkin aktiivinen tarkkailu päällä
.
Istutathan rodosi varjoisaan paikkaan ja happamaan maahan(=rodomultaa). Taimien kasteleminen parina kolmena ensimmäisenä vuonna takaavat hyvän kasvun ja viihtymisen kasvupaikallaan.
Eikös rodot kuitenkin tarvitse myös aurinkoa, jotta kukinta olisi komeampaa eli puolivarjoinen paikka mieluummin kuin varjoinen. Ja kevätauringolta suojaan?
Elviirakin innostui tervehtimään äitienpäivän kunniaksi....
Mitä aurinkoisemmassa paikassa rodo on, niin sitä paremmin kukkii ja tuuhenee. Tosin mitä enemmän aurinkoa saa, niin sitä enemmän on kasteltava . Kevätauringolta täytyy sitten suojata todella hyvin jos on aurinkoisessa paikassa.
Meillä rodot ovat sellaisessa paikassa johon paistaa aamupäivän aurinko ja lopun päivää aurinko pilkistelee puiden läpi. Kastelen rodoja aina silloin tällöin. Laitoin myös neulaskeot alppiruusujen juurille ettei kosteus haihtuisi niin äkkiä.
Ihan uutta mulle… siis rodon voi laittaa myös puolivarjoon! Meillä kun tuota varjoa ei (vielä) kovin ole, puolivarjo vain. Pitääkin laittaa hankintalistalle.
Juuri puolivarjo on hyvä ja suositeltava paikka alppiruusulle.Silloin ei tarvi keväällä suojata, itse en ole koskaan suojannut,koska on puolivarjoisassa paikassa, kunhan vielä muistaa syksyllä kastella, PALJON.
Törnrosa, onneksi meillä ei ole juurikaan etanoita, räkättirastaita on siitä huolta pitämässä. Hyvä jos ei maistu jäniksille, verkkokauppaan on ollut liikaakin asiaa.
Penkki on tehty happamaan maahan ja saa aurinkoa n. 10.30-13.00. Paikka on aika suojainen. Viime vuonna paikalle kipattiin leikkimökin ylösotetut maapohjat ja nyt ne piti jatkokäsitellä. Lisäsin kalkitsematonta perusturvetta, soraa ja hiekkaa, männynneulasia, männynkäpyjä, hakekatetta...enkä lykkinyt vielä lannoitetta tänä vuonna.
Ymmärsinkö oikein, että rodoilla on pintajuuret? Olen haaveillut lammen taakse mäntyjen lähettyville rodoja, lammen reunalle. Sinne on tulossa kaarisillat lammen “ulokkeiden” yli, ja polu lammen ympäri, rodot olisivat siellä ihanat… Mutta rantapenkka on aika korkea, jos penkan päälle istutan, voi olla ehkä liian kuivaa. Syvemmällä maa on varmasti märkää kun vesi on siinä vieressä. Entä jos istuttaisin siihen ranta penkkaan, vinolle osalle? Veden pinta vaihtelee lammessa noin 30 cm, kun on yhteydessä kanavaan, haittaakohan se. Ja haittaako että siellä syvemmällä on todellakin varmaan märkää?
Katselin eilen netistä rodojen istutusohjeita ja kirjoittelin niitä itselleni ylös. Rodoilla on pintajuuret, 20-30 senttiä syvä istutusalue riittää. Jossakin sanottiin että alle puolimetriseksi jääville rhodoille riittää 15 senttiä ja yli puolimetrisille rhodoille riittää 30 senttiä istutusalustaa. Parasta istutusalustaa on havu-rhodomulta tai metsämaa/hiekansekainen multa 1/3+lannoittamaton turve 1/3 +hake 1/3(havupuuhake käy). Ei kalkkia. Pinnalle havunneulasia ja puiden lehtiä. Kohopenkkiä suositeltiin, tosin sen pitää olla iso (=muitakin kasveja) jotta ei kuiva kesällä. Alla sai olla märkääkin maata mutta tuo 20-30 senttiä piti olla edellämainitunlaista istutusalustaa. Rhodo tykkää jos on muita kasveja lähellä. Varsinaisia aluskasveja ei laiteta, mutta lähistölle olisi hyvä laittaa jotain maanpeitekasvia esim. suikeroalpia tai kevätlinnunsilmää. Varjostus kevätauringolta on monesti tarpeen jos ei ole suojaavaa (havu)kasvullisuutta (esim. kataja, mänty hyviä) lähellä, mutta kesällä kestää suoraakin auringonpaistetta kunhan maa ei kuivu. Rhodoilla talvilepo purkautuu helposti: jos on keväällä lämmintä ja sitten tulee takatalvi eli pakkasia, nuput paleltuvat todella helposti. Jos lähellä kasvaa muita kasveja, ne omalta osaltaan ‘lämmittävät’ ilmaa.