Mä oon yrittäny saada tota kukkimaan, mutta ei lupaa mitään. Siippa on saanu sen kauan sitten äitivainajaltaan.
Mulla amazoni kasvaa talvella, on melkoisen kuivana kesän ja kukkinut on joka syksy. Nököttää aina samassa nurkassa pohjoiseen ja länteen olevien ikkunoiden välissä.
Kerronpa, taas, että omani on ollut minulla nyt kesästä -85. Vaihdan noin viiden vuoden välein mullat ja kaivan yli puolet pois sipuleista samalla. En juurikaan lannoittele, siitä se ei kovin pidä. Altakasteluruukussa, eteläikkunalla, kesät talvet, kukkii monesti vuoteen, kun on erivaiheisiä sipuleita.
Sanoisin, että tämän kanssa niitä urbaaneja legendoja riittää... Oikeastaan pahin, mitä niille tehdään, on nälkiinnyttää kauhean pienessä purkissa. Monesti näkee kukkia, joiden lehdet ovat kuin lapsen kämmeniä, vaikka varrenpäässä kuuluu olla melkoinen mela!
Nyt tämä alkaa varmaan toipua, enää ei tule keltaisia lehtiä ja pari-kolme uuttakin on tehnyt! Jonkin verran harveni kyllä mutta muuten vaikuttaisi oikein hyväkuntoiselta. Jokos sitä kukintaa voi kohta alkaa odottelemaan?? ;D
Kuvaaja nuori herra A. 12v.
Minä en edes odota omani kukkimista. Äidillä kyllä kukki ennen joulua, mulla ei sinne päinkään. Laitoin tukikepin tuohon purkkiin johon sidoin narulla nuo lehdet vähän läjempään etteivät roikaleha sinnetänne.
Kommentoin tähän vielä kuvan ottajaa että kylläpä on onnistunut otos. Vink.vink. ala tehdä bisnestä että kuvaat äitisi kukkia tänne, mamma betalar
Upea kuva,ja hienossa kunnossa on kukkakin!
Jos sulla kerran on se viileämmässä niin saattaa jo keväällä jonkun kukan tehdä tai viimeistään loppukesällä. Viime syksynähän kasvi ei kukkinutkaan. Se mulle jäänyt osa ei joutunut kärsimään ilmeisesti niin paljoa kun ei joutunut kuljeteltavaksi. Mitä nyt aluksi hieman osoitti mieltään ja joitakin lehtiä kellastutti. Laitan oikeastaan kuvan minäkin siitä miltä se tällä hetkellä näyttää makuuhuoneen nurkassa kylmän patterin vieressä.
Sinullakaan ei ole tukea siinä? Tosi hyväkuntoinen, mutta olen kyllä toiveikas tämän omani suhteen, hyvässä kunnossa näyttäisi olevan, eroahdistuksesta ja matkustelusta toipunut 
En ole koskaan viitsinyt tukea milläänlailla. Usein vanhemmat lehdet alkavat sojottaa sivulle. Kun tarpeeksi kauan häiritsevät silmää niin leikkaan tylysti pois. Se on hyvin anteeksiantavainen kasvi.
No aika pörhäkkä tuo nyt vielä näyttäisi olevan, siihenkin olen kovin tyytyväinen kun tullessaan kuitenkin tarvitsi tukea ensialkuun. Niinkuin Päivi kerroitkin käyvän Täytyy sitten jatkossa katsoa, kuin sen tukemisen suhteen toimii.
Ja kaunislehtinen kasvi, ehtii tässä sitä kukintaa odotella!
Nuori herra A 12v. On varsin taitava kuvaaja. Kuvassa on rytmiä. Hyvästä ja (erilaisesta) kulmasta kuvattu kukka. Komeita on teidän Amatsoninne. Tätä palstaa selatessa olen ymmärtänyt selkeästi, että tuollainen pitää saada kotinurkkaan.
Ei amatsoninliljaa tavitse hoitaa, siksi se on minullakin! On ollut viimeiset 16 vuotta samassa purkissa, eikä multaa ole vaihdettu koskaan. vähän olen päälle lisännyt kyllä joka kevät. Uudet lehdet pysyvåt aina hyvin pystyssä, ne vanhat vain kaatuvat ja kellastuvat ja ne sitten poistetaan. On siis luonnollinen kiertokulku, Tietysti lattiaan voi tulla tahra jos ei ajoissa huomaa. Melkein eteläisellä ikkunalla on verhon takana nurkassa eikä saa vettä kovin usein, altakasteluruukku täyteen silloin kun muistetaan, harvoin muistan. Talvella ja keväällä lannoitetaan, kesäksi unohdetaan kokonaan. Parhaimmillaan on ollut 26 kukkavartta kerralla. Muina viherkasveina mulla pärjäävät vain traakkipuu, joulukaktus ja joku aloe. Amatsoninliljan kukkien haju muuten ei sovi joulukuusen kanssa yhteen: haisee siltä kuin joku olis pissinyt nurkkaan, jos nämä ova vierekkäin.
Vanha amatsoninliljani lykkää kukkanuppuja oikein urakalla. Aika erikoinen aika kukkia...
Amatsonini on asettunut, parin-kolmen uuden lehden sijasta niitä puskee jo useampi kerralla! Kylläpäs tulee iloittua “pienestä” 
Jospa annan sille lannoitetta varovasti.
Anna sitten ihan vaan varovasti. Amatsoninlilja ei oikein taida pitää tuota lannoituspuolta niin tärkeänä. Muuten, jos sieltä on joistakin sipuleista kuolleet kaikki lehdet silloin syksyllä niin niistäkin tulee uusia lehtiä. Pysyvät nääs yleensä hengissä mullan alla piilossa. Saattaapi olla kohta vallan pehko…
Juu varovasti! Pehko tästä tulee ihan selvästi
Minä meinasin toivoni heittää kun viimeinenkin lehti alkoi kellastua ja kuivua, nyt näkyy kaksi lehdenalkua
pilkistävän mullasta. Viime vuonna oli vielä runsaslehtinen ja kukkikin… Oli kesän ulkona, yritin tiirailla
olisiko lehdissä ollut jotain öttiäisiä (silloin kun vielä oli lehtiä) mutten mitään löytänyt, eikä mullassakaan
näkynyt mitään ylimääräistä elämää. Kunnes parantuu entiseen loistoonsa (peukut pystyssä) kiikutan kasvin
piiloon jos kaveri jolta tämän sain tulee kyläilemään…
Mikä on amazoninliljan oikeaoppinen istutussyvyys eli istutanko pintaan vai ruukun pohjapuolelle?
Siitä oikeasta nyt niin tiedä mutta mulla ainakin altakasteluruukussa noin 10 cm pinnasta ja hyvin porskuttaa. Sipulien luulisi mätänevän syvemmällä…
Anopilta saatu on mekäläisen lilly ja on yksi lempikukistani. Vaikeana lillyä en ole koskaan pitänyt (enkä anoppiakaan 
), vettä muistan säiliöön/juurelle heittää kun lehdet lerpallaan ja on ulkoruokinnassa kesän, siis se lilly… Kukkakaupoista tätä ei kovin usein mielestäni ole saatavilla? Tarttisko joku sipulin…
Ei sen istutussyvyyden kanssa kovin tarkka tarvitse olla. Itse vaihdan mullan ja erottelen ne ylimääräiset pois, pistän ne jäljelle jääneet mullan päälle ruukkuun ja taas multaa niskaan sen verran että ruukussa on täytettä sopivasti.
Altakasteluruukkua kun käytän niin vedenlisäystarpeen näkee tosiaan siitä että lehdet alkavat lotkottaa. Hiukan vettä niin taas mentiin…