Angervo, Spiraea / Physocarpus, Suljettu ->jatko erillisinä

No niin, virpiangervot on istutettu. Sangen helposti tuo kävi, kaivoin juuriesteille urat sillä aikaa kun mies leikkasi nurmikkoa. 50 senttiä tuli sitten lopulta juuriesteen korkeudeksi, eiköhän tuo riitä kun viimeiset 10-20 senttiä on tiivistä savea. Jos sieltä läpi tulee niin on ihme puskia silmän isku

Virpiangervoja tuli kaikkiaan 5 kappaletta, vieri viereen tontin takarajalle, pitkän kukkapenkin taakse. Angervojen taakse (mutta silti meidän tontin puolelle, ei kunnan pusikkoon) laitoin suomentattaret ja kanadanpiiskut, sielläpähän ovat nyt kaikki mahdottomat leviäjät yhden juuriesteen takana. Rajan puolelta sopii ajamaan ruohonleikkurilla joten sille puolelle en juuriestettä laittanut kuin vähän matkaa. Laitan myöhemmin jos näyttää sille että ruohonleikkaus ei riitä pitämään noita aisoissa.

Samalla innolla tein 2 kurtturuusulle ja 1 valamonruusulle yhden yhteisen, 30 cm korkealla juuriesteellä vuoratun alueen.

Ja minä se vaan tässä istun ja ihmettelen, että miksi minä en pannut mitään juuriestettä omille virpiangervoilleni viime syksynä? Vähänkö nyt ärsyttää. Mutta saapahan ne leikkurilla nurin aina halutessaan, kun jätin leveähkön leikkuritilan. Odotan innolla syksyn lehtiä alas puista, että saan katetta uusille pensaille

Juuriesteen päälle muuten ei sitten saa antaa muodostua mullasainetta, koska ne angervojen juuret menevät niin lähellä pintaa sivulle päin.

Miten juuriesteen ylälaidan saa pois näkyvistä? Mullallahan sitä ei voi peittää kuten Sand totesi. Vaaleanharmaana se kuitenkin pistää silmään vaikka menisikin vain juuri ja juuri maanpinnan päältä. Haketta? Pieniä kiviä?

Istuttamalla maahumalaa  naurua.

Heh, seuraava kysymys onkin miten sen maahumalan saa pidettyä kurissa silmän isku

Ei mitenkäännaurua

Se ei tarvitse kuria jos sitä mukaa laajentaa kukkapenkkiä naurua

Kukkapenkkiä? Maahumala menee mihin vain. Se on meillä yhdestä vaatimattomasta alusta kukkapenkissä päätynyt kymmenien metrien päähän jättikuusten alle korvaamaan nurmikkoa (jota ei siinä kohti suostu kasvamaan) Ihan itse se on kipittänyt kaikkiin ilmansuuntiin.

Oulunseudulta: vastaan kysymykseesi, vaikka olet jo oman sommitelman juuriesteestä tehnytkin. Reunanauha on ollut viitisen vuotta paikoillaan. Se kestää kyllä kaikkea muuta paitsi runnomista. Minulla on useimpien juurivesoja tekevän pensaan kanssa tuo reunanauharengas käytössä. Käytännössä sen renkaan sisäpuolinen osa täyttyy versoista, riippumatta minkäkokoisen renkaan teet. Esim. juhannusruusulla on pieni rengas tyven ympärillä, joten en ole saanut edes juurivesoja siitä.

Kiitos Titamiini!

Ostin joskus sitä parikymmentä senttiä korkeaa reunusnauhaa, ajattelin jos rengastaisin perinteisen juhannusruusun sillä. Pääsisi vähemmällä kaivamisella. Alkaa jo kaivamisinto pikkuhiljaa hiipua silmän isku

virpiangervo on levinnyt rhodopensaaseen, mitenhän tuossa käy? tukahduttaako se rhodon?

Peuris, nosta alppiruusu turvaan siivouksen ajaksi ja siirrä se jopa pysyvästi kauemmas asumaan tai laita juuriesteet virpiangervolle.

ei taida enää auttaa siirto, tuleehan alppiruusun juurien mukana kuitenkin virpiangervon alkuja...harmi, kova työ saada pysymään yleensä alppiruusu hengissä VII vyöhykkeellä. mutta miksi virpiangervot vasta nyt tulivat näkyviin? alppiruusu on ollut jo 3 vuotta tuolla ja angervo on täytynyt tulla istutettaessa mukana.

peuris, pari ehdotusta: Alppiruusuista sinänsä en ymmärrä mitään, mutta ota alkukesästä alppiruusu ylös ja puhdista juuristo kokonaan mullasta ja angervonjuurista. Laita sitten uusi multa istuskuoppaan ja istuta uudelleen.


Tai sivele angervon versot vahvahkolla glyfosaattiliuoksella (Roundup tms.). Keväällä voisi olla paras aika pensaan myrkyttämiseen.

Ehkä linnut ovat tuoneet angervon siemeniä?

Tämä virpiangervoaidanne on erikoinen. Oikeanpuolimmainen osa on istutettu noin kymmen vuotta sitten, vasen puoli siitä parin vuoden päästä. Jälkimmäiset taimet ovat samaa alkuperää, olivat vain välillä siirtoistutuksessa. Nämä jälkimmäiset kukkivat myöhemmin ja punertuvat aiemmin aivan kuin niillä olisi lyhyempi kasvukausi. Eli alun perin kaikki taimet ovat yhdestä samasta hävitetystä pensasryhmästä.

Itse asiassa minua vähän ärsyttää tuommoinen sooloilu täh?

En voi muistaa taimien alkuperää väärin?




Kaisaliisa,onko tuo maanlaatu samanlaista koko pensasalueella? Kuivalla alueella,vaikka on samaan aikaan istutettua pensasaitaa niinkuin meillä `koriste-aronia`alkaa syysvärityksen aikaisemmin. Olen huomannut myös aivan luonnonvaraisten kasvien tekevän samoin,eli syysruska on värikkäänpää kuivilla paikoilla.Selittää en osaa paremmin,mutta olisiko siinä syy?

Sitä mietin itsekin, mutta kyllä ne ihan samassa savessa ovat, eli vanhassa peltomaassa.

Tarkista vielä Kaisaliisa, miten pihamaallasi pääsee kylmä ilma valumaan. Kuvassa näyttäisi järven rannassa olevan puissa aukko ja jos ylempänäkin on jokin valumareitti saattaa se olla yksi selitys. Mullassa voi myös olla muurahaispesä tai maan muoto sellainen, että sadevesi valuu aiemmin pois tuosta tuleentuneemmasta kohdasta. Jokin iso puunjuurikin tuommoista voi tehdä.

Minusta näky on tosi kaunis

Kaisaliisan angervoissa voisi olla kyse myös siitä, että aidanne on pohjoiseteläsuunnassa - jompi kumpi puoli, aurinkoisen paikan kasveilla eteläinen aloittaisi sitten aikaisemmin.

Meillä on rannan haavikko siitä hassu, että toinen puoli on keväällä selvästi varhaisempi ja täältä katsoen siinä menee melkein kuin viiva. Kirjoitin viime keväänä johonkin ylös, että kumpaan lehdet tulivat ensin, avoimelle etelän puolelle vai niiden taakse pohjoisen puolelle. Nyt etelänpuoli näyttää jo ruskaantuvat, mutta pohjoisen puolin on vielä vihreä. Ai niin, minulla saattaa olla keväältä myös kuva...

 Purppuraheisiangervo , Physocarpus opulifolius '' Diabolo'' , tuo on suosikkini, lehdiltään kaunis ja kukatkin ovat  ihan kivan näköiset. Pensas on hyvin talvenkestävä ainakin III- vyöhykkeellä.

Sama pensas täälläkin,kukkii nyt ensimäistä kertaa. Tuoksu ei vaan ole mitenkään ihana.