Raidalliset sukat jämälangoista valmistuivat ihan huomaamatta, viisitoista kierrosta
kutakin väriä tuli neulottua aina jonkun muun homman välissä, oli mukava osatavoite:
"kun saan tämän raidan valmiiksi".
Tästä taisi tulla ihan pirttiukko. Korsata päryyttää sisällä yötäpäivää. Aamulla oli pakkasta -32.9, odoteltiin iltapäivään ja lähdettiin lenkille, silloinkin oli -25.
"Miks kirota ja soutaa
kun kuutamoa ja poutaa
voi koukuittakin noutaa"
runoili Lauri Viita
Nyt on kuutamoa ja poutaa samaan aikaan. Ihana aurinkoinen päivä.
Pakkasusva leijui vaaran luona ja taivaan värit vaihtuivat nopeasti.
Taivaan tulet?
Sitten näkyi jotain kerrassaan kummallista, aurinko värjäsi
pakkas usvan niin että näytti kuin laella palaisi valtavat tulet.
Yritin zoomata kunnon kuvaa.
Henkeäsalpaavan hieno!
Ania, anteeksi ku sönkötän tähän väliin tyhyjänpäivästä mut taivaan tulista tuli mieleen, että käytiin ystävän kans viime sunnuntaina kattomassa Erkki ja Rauni Viherkosken taloa, ois melekein pitäny käyä kysymässä, että onko Rauni kotona 
Jonkin matkan päässä aurinko taas näkyi kokonaan, tällä kertaa korkeana muikulana.
Ei mitään tyhjänpäiväistä, minä tykkäsin "Taivaan tulista", surettaa se Kallunki-riepu kun sillälailla posautti… Ja Jekku oppi laulamaan kuin taivaan enkeli. Ens alkuun tuntui että ihan hirveätä se kirvaaminen, ei täällä kyllä nuin pahasuisia olla, mutta hyvä sarja se oli. Kemijärvelläkö se talo on?
Luin jostain että olit sinne menossa kampsupottujen kiilto silmissä, saitko massun täyteen?
Kovin on kettu repolaisen häntä maata viistänyt vai lieneekö roikottanut saalista suussaan.
Tänä syksynä oli paljon hiiren/myyrän jälkiä, maalinnun ja jäniksen jälkiä on myös,
että kyllä ketulla evästä piisaa.
Oravia minä olen kaipaillut, ne näyttävät kadonneen jonnekkin.
Aamupäivä meni pirtissä kässehtiessä, lämmitin koivuhaloilla,nyt pitäisi pärjätä.
Sain valmiiksi toisen pitkävartisen villasukan ja toista aloitin.
Kohta päästään syömään ohrarieskaa. En vieläkään ole luopunut joululiinasta ja verhoista.
OI nami nami oikein leivinuunissa räväytettyä ohrista ja paljon voita päälle:)) Kyllä nyt kuola suupieliin herahti!
Eilen illalla oli naukea pakkanen.
Käytiin koiran kanssa neljän kilometrin lenkki, kaunista ja kylmää.
Kelkan jälkeä kävellessä on pakkasella hyvät saundit, lumi kirskuu ja joissain kohdin
on kuin onton päällä kävelisi, kengän alla kaikuu…
Aurinko laskee lounaaseen.
Tässä vielä eilisen taivasta zoomattuna, nämä värit on ihan uskomattoman hienoja.
Mittari näytti äsken pakkasta vielä -30.
Pitää pistää pökköä pesään ja jatkaa poronvasa veistoksen kehittelyä, kesähän on
ihan heti kohta! Mutta ennen sitä toivon saavani hyviä kuvia maaliskuun tuiskujäljistä
ja "Tapion riihenpuinnista".
Totuutta ei auta unohtaa, ettei masennu, ei se kesä tule ennenkuin kaikki asiaan kuuluvat kommervenkit on käyty läpi. " Kyllä se talvi tapansa pitää" sanoi appiukko aikoinaan.
Lähdettiin lenkille klo17:00
Nyt on jo valoisat illat.
Taivaanrannan maalarilla taas erilaiset värit.
Roosaa ja aniliinia