Kotimatkalla pakkanen alkoi kiristyä.
Sodanaikaisen tähystyspaikan askelmat ovat vielä paikoillaan.
Aatella että nuitakin pitkin on könytty ylös kauan kauan sitten
no siinä on pitäny olla rohkea mies joka tuonne on kiivenny.
Tällaisissa paikoissa toivon aina parempaa kameraa ja enemmän taitoa.
Nämäkin olivat niin herkkiksiä. Alkaa tulla jo hämärä.
Nähtiin tällainen haloilmiö.
Neljä tuntia meillä meni tähän sunnuntaikävelyyn. Kun tulin kotiin, pakkasta oli 17 astetta (ilmankos se tuntui sormissa, kun yritin kuvata noita jääkukkia). Viiden aikoihin on jo aika pimeä. Silloin sodan aikaanhan tuon puun ympärillä on ollut metsä, mutta kyllä kai tuolla aikalailla maalitauluna on ollut.
Harmaa aamu tänään. Läksin koiran kanssa autolla, käytiin yhdessä mielipaikoistani. Joku oli jo ehtinyt polulle ennen meitä.
Sitten alkoi näkyä jo "vanhaa taivasta", ilma kirkastui.
Täällä on vielä vanhaa metsää.
Kaunista teillä siellä pohjoisessa. 
Jade ja Emo innoittivat tuunaamaan. Pistän tänne dokumenttia lintujen ruokinta-automaatin teosta:
Kirppikseltä ostetusta Ufoxista käytin renkaan ja kannen.
Mittasin reikien paikat renkaassa olevien tappien perusteella. Porasin puuruuveilla
melassipöntön kiinni renkaan tappeihin.
Kiristin ruuvit kiertämällä niiden päihin limsapullon korkit. Keskelle tein isomman reiän kiinnitystä varten, pikkureikien on tarkoitus olla ilmastointia…?
Porskautin poralla puuruuvin melassipöntön kannen läpi ilmankostuttajan kellukkeeseen.
On kiinni kannessa "löysässä hirressä" ihan vaan hienostelun halusta. 
Naulasin honkapölkyn päähän keskelle tapiksi kolme naulaa nipussa, tälläsin pohjassa olevan reiän siihen, pysyy paikoillaan. Tuo pölkky painaa varmaan toistasataa kiloa, paita kastui kun hiissasin sen toiselta puolen taloa pressulla kanervikkoon. Ei tarvitse keväällä roskia haravoida niin tarkkaan.
Meilläkin ois tommonen tolokun saavi jossain kellarin uumenissa, hajen sen (jos tohin) ja teen meillekkin tommosen ison, ämpärihän on liian pieni 
Minä pähkäilin mistä saan tuon pohjan, suunnittelin siihen jotain pyykkikorin kantta ja vanerikiekkoa. Suunnistin kirpparille ja siellä se Ufox odotti ottajaansa.
Toi on tosi hienosti tehty, hyvä Ania