Onpa aita venähtänyt korkeaksi. Jokunen vuosi sitten naapurin kanssa leikkasimme parimetriseksi venähtäneen aronia-aitamme alas, ja se oli tässä tapauksessa ainoa oikea ratkaisu. Kasvoi nopeasti alhaalta asti tuuheaksi, kun leikkaamisesta nyt huolehditaan säännöllisemmin.
Meillä kasvaa talon pohjoisseinustalla ilmeisesti hyvin vanha aronia, jossa ei ole enää juurikaan eläviä oksia. Olen leikellyt kuolleita pois sitä mukaa kun niitä on tullut, ja nyt siinä on eloa ainoastaan ihan pienen pienissä, uusissa versoissa. Tänä keväänä meinasin kaivaa koko pensaan pois vähän paremmin varjoon sopivien istutusten tieltä, mutta jäin miettimään niitä pikkuversoja. Voisikohan niitä juurruttaa, jos tökkäisi vaan multaan? Tykkäisin aroniasta kyllä muuten ihan jo sen hienon syysvärin takia, ja alapihalla voisi olla vaikka paikkakin semmoiselle. Olisikohan siis mitään järkeä kokeilla kasvattaa uutta pesasta niistä pikkuversoista?
Jos lähes kolmimetriset marja-aroniat leikkaa alas asti niin miltä leikattu tappi näyttää? Leikataanko vinoon ja onko väliä miltä kohtaa ja leikataanko samalta vai eri korkeuksilta? Miten ne oksat lähtee siitä kasvamaan? Tuleeko pensaasta siisti, eikä luutamainen risukko? Meillä on kohta kolmimetrinen marja-aronia-aita joka kaatuu rumasti sivuille marjojen (joita en edes syö) painosta syksyisin. Kaiken kukkuraksi erehdyin tekemään perennapenkit liian lähelle aitaa ja nyt taaimmaiset perennat hukkuvat loppukesästä retkottavan aronian lehvistöön. Samoin talvinen lumiauraus tekee aitapensaikosta ränstyneen näköisen. Mielestäni surkea valinta aitapensaaksi (oli täällä jo kun muutin), mutta olisi iso homma kaivaa ne pois.
Sanookaapaas joku mistä johtuu kun minulla on pensasaronia taimista istutettu pensasaita noin 4v sitten ja taimet ovat kitukasvuisia enimmillään metrin korkuisia, niissä kasvaa naavaa jne. Mitä pitäis tehdä
Onko juuristoalue heinän vallassa kesällä? Seisooko vesi kasvupaikalla, onko maa märkä?
Aronia on suhteellisen vaatimaton kasvupaikan suhteen, mutta vaikuttaa siltä että kasvualusta ei ole tuossa otollinen.
maa on kevyesti viettävää ja alempamna kasvu on hieman parempi eli ehkä siellä on hiukan kosteampaa…voiko naava olla merkki maan happamuudesta? maaperä oli alumperin tiivistä, siihen lisättiin hiekkaperäistä ruokamultaa ja hevosen lantaa parivuotta sitten…
Mitäs aronia haluaisi juurilleen? Haittaako sitä, kun pensasaidan alusta on peitetty isoilla kivillä, n. 10-15 cm halkaisijaltaan? Muutimme viime syksynä, ja nyt leikattiin aronia-aitaa, josta vanha ohikulkija totesi, ettei koskaan ole nähnyt sitä leikattuna, ja sen oli näköinenkin. Korkeutta on ainakin kolme metriä ja sivusuuntaan tuli pitkälle jalkakäytävän puolelle. Monet vanhoista paksuista oksista olivat juurestaan lahoja, niin että katkesivat maan tasalta kun hieman tönäisi. Ohuita uusia versoja ei juurikaan ollut, mutta jospa niitä nyt tulisi, kun vanhoja on poistettu. Pitänee myös lannoitetta antaa. En tiedä onko marja- vai koristearonia, kun niin myöhään muutimme, mutta ainakaan en nähnyt juuri marjojen jäänteitä, että pelkään olevan vain koriste.
Kyllä koristearoniassakin on syötävät marjat.
Niin, sen tiesinkin, mutta kun muuten hoitamattomana olleessa pihassa (mm. kaikki luumut poimimatta puussa) ei näkynyt juuri yhtään marjoja, niin ajattelin, että jos on kovin vähämarjaista sorttia. Mutta jospa olisivatkin menneet vaikka lintujen suihin.
Täällä oli talvella tilhet ja ihan joku outo lintu parvina kaksi päivää ja liki kaikki aronian marjat katosivat nälkäisin suihin. Jätän marjat syksyisin tarkoituksella poimimatta.
Mitenkäs leikkaan aroniapensasaidat kun nimenomaan en halua niiden marjovan? Pahanmakuiset marjat ja niin paljon että pensaan oksat kaatuvat rumasti sivuille perennapenkkien päälle. Näin ainakin viime kesänä loppukesästä.
Naapuri nyppii omat aroniansa niin että tontin sisäpuolisiin oksiin ei jää marjoja ja ne nousee kivasti pystyyn. Linnuille jää marjoja ulkopuolelle mutta täällä tilhet on niin arkoja ettei ne mene tien puolelle syömään kun autot viheltää ohi. Sitten tilhet onkin meidän pihalla ja naapuri katselee muita lintuja.
Meillä on kolmemetriset puskat ja aika tuuheat, leikkaan niitä pihan puolelta ja pakotan kasvamaan enemmän tien puolelle. Toimii kesällä pölysuojana.
Tuossa sivulla 12 on kuva Jatuulin leikatusta aidasta- minkälainen lie nyt. Minulla on naapurin kanssa raja-aitana aroniaa. Se pidetään lähes parimetriä korkeana. Naapuri huolehtii leikkusta. Raivaussahalla useimmiten kerran keskikesällä huitelee puolisen metriä oksia pois. Marjoja ja kukkiakaan ei aidasssa näy. -kukathan olis kauniita. Aroniaa voi leikata kai mihin vuodenaikaan vain, ja miltä korkeudelta haluaa. Ei ole kranttu. Kaupunki joutuu joskus leikkaamaan puskiaan loppukesällä jos painavat marjaiset oksat roikkuu suojatien päälle.
Joo ja voi leikata ihan vaikka moottorisahalla, ni ei oo moksiskaan. Olen nähnyt =O Pois turha hifistely. 
Millon koristearonialle tai ylipäänsä pensaille ensimmäinen leikkaus istuksen jälkeen? Yksi istutettu jo ja toinen vielä menossa maahan. Ovat reilun metrin kokoisia nyt.
Leikkaanko nyt kun istutinkin, vai ensi keväänä vai milloin?
Marja-aronioita aion kuivan päivän ansiosta kuivata. Terttujen poisto on työlästä, saksilla aloitin. Haarukan avulla kokeilin ja lähtee nopeammin kun tertun rangasta vetää. Tulisikohan samalla reikä ja kuivuisivat nopeammin.
Minä teen aronioista hyytelöä vaniljalla maustettua ja toisen kanelilla. Tyttö jo on kysellyt et koskahan äiti kerkiäis sitä hyytelöä keittää!
Tuli aamulla kiire keräämään aroniat vaikka olivat jäässä että kolisi. Räkätit olivat keksineet että saa niitä syötyä rastasverkin läpikin. Parvi niitä oli jo yritti ateriakseen. Verkottoman puskan olivat jo tyhjänneet! 
Sangollisen keräsin sormet jäässä (-5 oli pakkasta) ja pakkaseen laitoin odottamaan aikaa koska ehdin keittämään. Vielä oli raakojakin seassa, kyllä on tää satokausi myöhässä.
Marja-aronia Viking tässä tilassa ja ensimmäinen tilhiparvi pongattu. Kaksi sankollista ei tunnu ei näy missään. Aroniaa selällään kyljellään ja vatsallaan luvassa. Kolmeen metriin venähti, viimesyksynä en leikannut.
Maijallisesta marjoja kolme pulloa mehua ilman sokeria. Kuivurissa yksi satsi, kuivattuina ovat yllättävän hyviä, ilmestyy jopa makeutta. Blenderillä jokunen litra pakasterasioihin, aika hyvää, parempaa kuin marjoina tuoreeltaan, puolukkamehun kanssa sekoitettuna erinomaista. Blenderillä omenan ja sokerin kanssa, jäykkää sosetta ja liian makeaa minulle, mutta mies tykkäs.
On tässä upea syysväri.Tänä vuonna ei tullu ku muuan marija ,leikattiin niin tapille keväällä.