Avaan tälle aiheelle oman, jo kaivatun, ketjun ja ihan alkuun siirelen joitakin viestejä tuolta "Patsaat, koristeet ja muut hörhöt" -ketjusta. Aivan varmasti osa aiheeseen liittyvistä viesteistä jää siirtämättä, mutta vähän kuitenkin nyt ensin vanhoja viestejä tähän alkuun.
Kun täällä ei ollut tähän aiheeseen vielä olemassa omaa ketjua, päätin aloittaa ihan uuden. Lupasinhan laittaa tänne tietoa patsaan teosta, nyt kun olen käynyt opissa kansalaisopiston kurssilla.
Ensimmäisenä täytyy rakentaa patsaalle runko. Tähän paras materiaali on katiskaverkko, kanaverkko on turhan suurta ja neliskulmaiset verkot eivät käy yhtä hyvin muotoiltaviksi. Jos tekee jotain jossa on pitkiä hoikkia muotoja kuten esim. joutsenen kaula, kannattaa hankkia patsaaseen myös tukiraudoitusta. Itse hommasin lähimmästä Robbarista mahdollisimman ohutta kierretangon nimellä myytävää tavaraa (n. 3 mm paksua). Ensin taivuttelin siitä summittaisten mittojen pohjalta "selkärangan", koska otukselleni tulee pitkä ohut häntä ja hoikka kaula.
Selkärangan pohjalta pystyin jo tekemään "kaavoja", eli piirsin paperille suunnilleen kehon profiilin sivusta ja päältä. Leikatun kaavan avulla pystyin päättelemään kuinka isoja paloja kanaverkosta on leikattava. Toki tämän vaiheen voi ohittaa ja leikata arviostaan, mutta silloin lopputuloksen koko ja muoto voi tulla yllärinä.
Huomaa: kissat ja mahdollisesti muut lemmikit voivat haluta osallistua katiskaverkkotöihin…
Tässä keskikeho on jo muotoiltu ja kiinnitettu tuubimaiseksi irtonaisia reunalankoja yhteen verkon lenkkien kanssa taivuttamalla. Myös rautalangalla sitomalla onnistuu. Kuvan ylälaidassa on myös kaulan aihio. Tässä vaiheessa kannattaa alkaa tunkea rutattua sanomalehteä verkkorungon sisälle, tässä tapauksessa joko etu- tai takapäässä olevien reikien kautta.
Koska kyseinen patsas tulee seisomaan kahden jalan varassa, tein kierretangosta myös selkärautaan rautalangalla kiinnitettävät tukevat jalat. Niiden terävät kulmat on tehty kiinnittämällä rauta pieneen ruuvipuristimeen ja taivuttamalla sitä kiinnityskohdasta. Suorille jaloille tätä ei tietenkään tarvi tehdä.
Tässä keho on jo täytetty. Sen jälkeen kiinnitin kaulan paikoilleen ja täytin sen, minkä jälkeen oli aika tehdä pää, jonka täytin ennen kaulaan kiinnittämistä. Häntä oli yksinkertaisuutensa vuoksi erilainen tapaus. Siinä vain kiersin rutattua sanomalehden sivua tukiraudan ympärille sopivan paksuiseksi, sidoin sen paikalleen kiertämällä rautalankaa ympärille ja lopuksi kiersin vielä päälle katiskaverkon palasen. Samalla periaatteella voi myös tehdä vaikkapa jalat, ja käytinkin sitä tässä patsaassa polvista alaspäin.
Kun täyttää valmiita katiskaverkkomuotoja sanomalehdellä, kannattaa olla käytössä joku apuväline paperin sisään sullomiseen. Yllä näkyvän muovisen vispilän varsi toimitti tehtävän aivan mainiosti. Paperia ei saa muuten olla ihan liian tupaten, sormella painaessa sen pitää antaa periksi ja jättää verkon alle vähän tilaa. Se on tärkeää sementin tarttumiseksi.
Nyt patsaan runko on valmiina sementtiä varten. Sen sijaan että olisin luottanut sen pysyvän tasapainossa pelkkien jalkojen varassa, päätin että on parempi laittaa jalkoihin vielä lisäpätkä kierretankoa, joka sitten upotetaan erikseen valettuun laattaan. (Siitä aiheesta lisää kunhan pääsen laatan valmistukseen.) Toki tuollaiset raudat voisi myös tökätä sellaisenaan maahan, mutta laatan päälle pääsee muotoilemaan varpaat, joita muuten olisi ollut hankala tehdä.
Kokemus opetti, että kovin kaarevaa kaulaa tai taivutettuja eturaajoja ei kannata yrittää muovata suorasta rautalankatuubista, koska se taittuu ikävän näköisesti. Tässä tapauksessa tein olkavarren, kyynärvarren ja "käden" kaikki erillisistä paloista jotka kiinnitin toisiinsa. Aika työlästä, mutta kannatti. Myös takajalka koostuu kolmesta eri verkonkappaleesta: reidestä, pohkeesta ja nilkasta.
Itse sementin lisäämisestä ei valitettavasti ole kuvia, kun kamera ei tullut mukaan. Huomenna saan kuitenkin poistettua muovit, joten laitan sitten valokuvan lopputuloksesta ja kerron lisää itse valmistusprosessista.
Haa, näyttää hienolta! Milloinkahan minä pääsisin tuohon vaiheeseen asti… suunnitelmat on, mutta työstä tulee niin iso että hirvittää aloitus ja rungon teko.
Eilen oli odottamattoman kiireinen päivä, joten ei tullut sitä luvattua jatkoa laitettua. Korjaan asian nyt.
Tämä patsas on jo sementit saanut pintaansa, mutta kuvasta voi nähdä asioita jotka on otettava huomioon ennen työnteon aloitusta. Työ kannattaa tehdä niin, että suurimmat peitettävät pinnat ovat vaakatasossa, ja pystysuoraa pintaa jää mahdollisimman vähän, koska jäykempikin sementtiseos helposti valuu ja irtoilee. Kaikki ruumiinosat (tai vastaavat) joiden alle jää ilmaa on tuettava muovin alle viritetyin tuin, vaikkapa rutistetulla sanomalehdellä, koska sementti painaa muuten niitä alaspäin ja voi vääristää muodon pahanpäiväisesti. Jos patsaan toisella puolen on jo edellisenä päivänä laitettu kovettunut pintakerros, se voi ilman tukea vaikka murtua painon alla. Mitä kapeammasta ulokkeesta on kyse, sitä tärkeämpää tukeminen on. Sisällä olevat tukiraudat auttavat vähän mutta eivät pelasta.
Jos kyse on sellaisesta patsaasta, jossa on esimerkiksi pari jalkoja, täytyy sementtikerros ensin laittaa alempana olevaan jalkaan ja sitä ympäröiviin alueisiin. Sen jälkeen muotoillaan muovilla päällystetty tuki sullottavaksi jalkojen väliin ja vasta sen jälkeen laitetaan sementtiä yläpuolelle jäävään jalkaan. Jouduin tekemään saman tempun niin takajalkojen kuin eturaajojenkin kanssa. Luonnollisesti rintakehä ja jalkoväli päällystettiin ennen tuen laittoa. Jalkojen alapuolet käsiteltiin seuraavana päivänä kun patsas oli käännetty toiselle kyljelleen, koska alapuolille sementtiä ei saa pysymään.
Kun patsaan pinta on ensin toiselta puolen peitetty, se jätetään jähmettymään ja päälle laitetaan liian nopean kuivumisen estämiseksi muovia. Kun patsaan alle laittaa tarpeeksi ison suojamuovin, riittää että sen kietaisee reunoilta patsaan ylle.
Tässä vielä kuva patsaasta sellaisena kuin se on nyt. Aluslaatalle tarvisi rakentaa muotti ja varpaiden tueksi virittää vähän katiskaverkkorunkoa. Lisäksi tarkoitus olisi tehdä vielä lisää yksityiskohtia tekemällä saneerauslaastista päälimmäinen "ihokerros" jalkoihin ja kuonoon, ja kunhan keksimme miten se toteutetaan, sammalpäällyste muihin osiin.
Muutkin kurssilla tehdyt ex-tempore-patsaat on muuten päästetty muovikääreistään, voin laittaa niistäkin kuvia tänne.
Siitä tulee hieno!
Laitetaan nyt omakin "hörhellys" tänne nähtäväksi (jos vaikka joku kaipaa mallintynkää tms. rohkaisua). Lisäksi olen tehnyt isoja lintuja, pieniä kissoja,siiliä, raparperinlehdistä linnuille kylpyaltaita, valanut vanhaan muoviseen muottiin pupuja. Osa tehty niin, että oli tarkoitus päällystää mosaiikilla - aika vain ei tahdo riittää.
Krokotiiliin kätketty rautaa, rautalankaa, styroxia yms. romua. Silmät puuttuvat kuvasta. Tarkoitus on ainakin päällystää hampaat peilinpaloilla ja käsitellä jollain, ellei mosaiikilla. Painaa kuin synti; - kolme raavasta miestä tarvitaan kantamiseen ja pituutta n. 2 m. Kivaa puuhaa…
Voi hurja kun olet saanut hyvin muotoiltua, onko tuo ihan tavallista sementtiä? Laita vain lisää kuvia, minä jo rupean odottamaan!
Sinix, ohhoh, jopas on valtava juttu! Laittaisitkos lisää kuvia, betonityöt kiehtovat kovasti, kun en ole tehnyt kuin laattoja.
Tässä niitä suunnittelematta syntyneitä patsaita. Opettaja ilmoitti kesken päivän että meiltä loppuu työt jos ei tehdä lisää, joten piti alkaa säveltämään omasta päästä. Kilpikonna syntyi yksinkertaisesti muotoilemalla sanomalehden sivusta sopivan muotoinen möykky ja päällystämällä se verkolla. Sitten vielä suunnilleen sopivan kokoinen pyöreä verkonpala kilveksi, evät, häntä ja pää kiinni kilpeen rautalangalla, kilpi täyteen paperia ja vatsapuolelle verkonpala kiinni.
Suurisuuntaiset suunnitelmat kehittyivät työtä tehdessä. Unelmissa olisi peittää evät ja muut tummalla mosaiikilla ja kehittää kilven päälle pintaa johon laitetaan syvennys multaa varten. Sinne vielä mehiruusuja ja maksaruohoja, niin lopputulos on yhdistetty patsas ja kukkapenkki!
Opettaja muuten väitti ettei kovettuneeseen betoniin tartu enää mikään, mutta oikeassa etuevässä tiukasti istuva kökkönen näyttää olevan eri mieltä. 
Kissa oli lisätyö kun kilpikonnassa ei mennyt tarpeeksi aikaa. Se on yhdistelmä kumpaakin toteutustekniikkaa (kaavat & paperimuotoilu) pikavauhdilla toteutettuna. Lisäksi se oli opettavainen kokemus hyvien tukien tarpeellisuudesta: toinen korva jäi vinoon kun pään alla ei ollut riittävästi sanomalehteä. Minusta tässä työssä olisi kyllä kannattanut tehdä kolmen vaiheen päällystys niin että ensin tehdään molemmat kyljet ja lopuksi vasta pää korvineen, mutta kun niitä kurssipäiviä oli vaan kaksi… 
Myös kissa saanee aikanaan mustaksi tai ruskeaksi värjätyn laastipäällysteen sekä kiiluvat lasiset silmät.
Tarkemmin harkittuani en taidakaan laittaa lehtien kanssa tehtyjä betonimaljoja (tai miksi niitä sanoisi) tänne vaan betonivaluihin, vaikka niitä ei varsinaisesti valettukaan. Mutta tuohon kysymykseen sementtitavarasta, patsaisiin käytettiin yhdistelmää sementtilaastia ja sementtiä suunnilleen suhteessa 3:1.
Kiitos! Ei minun kissani, eikä krokotiilikään, eikä linnut yms. ole noi tasaisia ja hyviä, kuin Puunaisen työt! Kaikki on MAHDOLLISTA ja JOKAINEN OSAA! Uskokaahan itseenne!
Kun aloin tehdä vanhalla rakennusmiesten pöydällä krokotiiliä… kotona naurettiin, että mitäköhän tuosta tulee… silloin päätin, että "jotain" siitä tulee, periksi en anna! Harmittaa vain tuo innon lopahtaminen loppusilauksen aikaansaamiseksi. Voin kuvata linnut ja muutkin… Kaikkiin olin ajatellut päällysteeksi mosaiikillä… mutta pienen pupun päällistäminen jo oli tosi hidasta. Tavallista edullisinta ja välillä kuivanuttakin sementtiä on käytetty… kiviäkin verkkoon pudoteltu, etteivät kaikki märät sementit valuneet alas, mutta vaikeaa se ei ole, hidasta se on. Mikään ei synny yhdessä yössä! Ensi kesänä kaikki muotoilemaan ja talvella pienet työt tulevat sisälläkin!
Minusta tuo krokotiili on just hyvä rupisena. Entä jos olisi sammaloitunut pinta?
Upeita betoniveistoksia. Krokotiili on tosi hurrrrjan näköinen noin rosoisena. Olin toissakeväänä vastaavanlaisella kurssilla kuin puunainen ja tehnyt jotain vastaavalla tekniikalla. Sinun ohjeesi ovat tosi hyvät lähteä toteuutamaan mitä vain. Me käytimme silloin tavallista kuivabetonia, josta oli aika vaikea saada juuri sopivan paksuista eli että tarttuu hyvin, muttei valu liikkaa. Onko sementtilaasti eri kuin saneerauslaasti? Myydäänkö ihan sillä nimellä?
Krokoni, pelkään ettei kestä vettä ja pakkasta sen päälle, kun siinä saattaa olla jotain reikiä (en tiedä amatöörinä). Saneraauslaasti on paljon hienorakeisempaa/sileää ja minä käytän esim. saumaslaastina mosaiikkitöissä. Sementtilaastin nimellä ei minusta myidä, vaan se on erilaiset betonit. Niitä on eri rakeisia valmiita, vain vesi puuttuu. Halvemmaksi isoissa töissä tulee ihan kuivabetoni ja omat hiekat itse sekoittaen. Tällä minä tein krokot, linnut ja suurimman osan “krouveista” töistäni.
Tuon tyyppistä, kuin Puunaiset työt ovat, olen nähnyt tehtävän pelkällä “rutistetuilla”, tai muotoilluilla verkoilla (kana- tai minkkiverkko), joihin ei sisälle laiteta mitään, vaan päällystetään ensin kipsiharsolla, tai kipsiin kastetuilla, vaikka vanhoilla lakanasuikaleilla - sitten saneerauslaastia ja päällystetty esim. lasimosaiikilla. Upeita töitä myös, mutta ei varmaan kestä talvea ulkona.
Laitan nyt vielä kaivattuja kuvia betonitöistä, mutta huomautan että linnut kaipaavat myös viimeistelyä (huokaus). Niiden nokat pitäisi taltalla korjata yms. Tarkoitus tosiaan oli tehdä pupun kaltainen mosaiikkityö niistä. Esimerkkinä myös riipus, eli betonista on moneksi… siitä voi tehdä mitä vain ja pienillä välineillä.