Kiinankeltaiset kukatkin siinä on 
Dendrobium nobile Nikkou avasi ensimmäisensä. Kevään heräteostos EBaysta. Olisi kiva tietää tän sukupuu – ei löytynyt kirjoista, ei kansista. Ainakin vanhemmissa on minimpiä kuin nobile, koskapa tänkin rehun pisin mitta on kokonaista 8 senttiä. Luulinkin tätä pikkutaimeksi, kunnes rupesi punkemaan nuppuja. Unicum tai joku muu suonikashuulinenhan sieltä taustalta löytyy. Karge tätä ainakin on esitellyt, lieneekö heidän tekosiaan koko rehu?
Nyt taisin hurahtaa näihinkin. Sain hankittua berry odan keikin, mutta hinkuaisin vielä sitä valkokukkaista, jossa kukat tulee varteen (nobile “white”?). Löytyykö joltain sellaista mullepäin?
Puikkokämmekkäni kukkii vuosien jälkeen. 
Kyllä valkoinen on kaunis.
Aikas hieno!
Kiitos! Kukka oli unohtunut hoitoon äidilleni ja se kyseli josko ottaisin sen takaisin nyt kun se kukkii. ainakin 5 vuotta oli kukkimatta, mutta nyt todella kaunis
Kertokaahan viisaammat, että mikä on keikin oikea istutussyvyys?
Omani laitoin juuret muutaman sentin syvyyteen, että pysyisi ilman tukikeppiä pystyssä. Voiko sen laittaa niin, vai pitäisikö juurien olla aivan pinnassa?
Edellisen ongelman sain ratkaistua, kun keiki oli pakko istuttaa sellaiseen syvyyteen, että pysyy myös astiassaan. Mutta nyt olisi jo uudet jutut mielessä.
Ostin tänään tällaisen Dendrobium "spring dream apollon" nobile hybridin. 
Voisitteko oikeasti kertoa noviisille, kuinka usein sitä kastellaan kesällä ja talvella? Leikataanko vanhat kukkineet puikot tosiaan pois, kun uudet on n. 20 cm? Tällainen ohje kasvattajan ohjeissa näytti olevan, koska vanhoihin puikkoihin ei enää tule kukkia. Tämäkö nauttii kesäulkoilusta (nyt en ole sitä tietenkään ulos viemässä, kun kukkii…)? Muita hyviä vinkkejä? Kiitos jo etukäteen
D. nobile -hybridin puikkoja ei pidä poistaa ennen kuin ne ovat lehtien putoamisen jälkeen muuttuneet ontoiksi ja ihan kuiviksi. Lehdet kestävät n. vuoden verran ja puikot kauemmin. Ne toimivat kasvin ravintovarastona. Tämäntyyppinen kasvi tykkää ulkoilusta ja sen voi pitää ulkona valoisassa paikassa melkein halloihin asti. Kastelua kesällä reilusti ja talvella nuukasti. Riippuu lämpötilasta, mutta omaani kastelen kesällä pari kertaa viikossa ja talvella harvemmin kuin kerran viikossa enkä silloin useimmiten upottamalla. Liian vähän vettä on ainakin talvella parempi kuin liikaa. Puikkojen ulkonäöstä voi kastelutarvetta arvioida, kuivina ne rypistyvät, mutta se ei ole vaarallista. Kukinnan jälkeen syksyyn asti voi lannoittaa aika runsaasti, talvella ei lannoitusta. Nobile kasvattaa kesässä monta uutta versoa, jotka sitten aikanaan kukkivat.
Kiitokset Teenjuoja tästä tyhjentävästä opastuksesta!
D. nobile-hybridieistä kysyisin minäkin:
- polttaako liika aurinko niiden lehtiä tähän aikaan, koska valoa tulisi antaa paljon.
- kukkivatko vanhat puikot uudelleen? Minulla on pari ohikukkinutta uudelleen kukassa. Kukinta on kaunis, muttei runsas.
- mitä tarkoittaa runsas lannoitteenantaminen? = joka kastelukerta tms.
Varoitukseksi: Tämä pieni dendro oli ulkona auringossa kaksinkertaisen hallaharson alla…
Ja oli siellä muitakin… siis luonnollista poistumaa…
Älkää sitten uskoko minua varauksitta. Isäni sanoi aina, että tyhmä on se, joka ei osaa toisia neuvoa (ei siis se joka ei osaa itse tehdä). Voipi olla perinnöllistä… Kokemukseni rajoittuvat yhteen nobileen, joka on ollut minulla vuoden. Eri lajikkeissa on varmaan eroja, luultavasti jotkut kasvattavat enemmän versoja kuin toiset. Siitä olen kuitenkin täysin varma, ettei eläviä puikkoja pidä amputoida. Mielestäni runsas lannoitus tarkoittaa lannoitusta kerran viikossa. Oma dendroni oli parvekkeella maaliskuun lopusta toukokuun loppuun ja sai kai vähän liikaa aurinkoa, koska osa lehdistä alkoi kellertää. Viime syksynä annoin sen olla täydessä auringossa. Nyt se on sisällä täynnä nuppuja - ajoitus on pielessä. Näyttää siltä, että myös yli vuosi sitten kukkineeseen puikkoon tulee kukkia. Ilmeisesti jokaisessa lehtihangassa on silmu, joka on valmis kukkimaan myös jälkijunassa, jos kukinta on aikanaan jäänyt väliin. Olen lukenut, että talvella kukkimatta jääneet silmut kukkivat usein kesällä
Mun nobile-tyyppiseni pruukasi kukkia aina syksyllä sisälletuonnin aikoihin. Kesät oli ulkona avokuistilla lähes halloihin asti, syys-lokakuulle ja kun toin sisälle niin työnsi kukat. (siis pruukasi, ko. yksilö on jo orkideataivaassa, mutta uusi odottaa tuossa ulkoilemaan pääsyä…)
Tuosta valoasiasta senverran, että kaikkein vaarallisinta on kevään/alkukesän paahtava aurinko silloin, kun kasvit eivät vielä ole pimeän talven jälkeen tottuneet runsaampaan paisteeseen. Zygo, sait näemmä karvaasti kokea juuri tämän…tosin olisin kyllä minäkin luullut tuplaharson sentään suojaavan. Oliskohan harson alla ollut vaan yksinkertaisesti liian kuuma??
Loppukesästä paiste muuttuu lempeämmäksi kun aurinko paistaa eri kulmasta ja kasvitkin tottuvat kesän aikana.
Itsekin noviisina käräytin monta katleijaani kun en ymmärtänyt tarpeeksi varoa, vieläkin muutamissa näkyy jäljet muistutuksena…alkukesän paahde polttaa lehdet yllättävän nopeasti.
Mä polti kattiste lehtii, koska oliva klasis kii.
Tässä vielä lähikuvaa "spring dream apollon" kukasta.
Komppaan Teenjuojaa kaikessa, paitsi itse olen ymmärtänyt opiskelemastani, että runsas lannoittaminen tarkoittaa mietoa lannoitusta joka kastelukerralla. Tässähän on kaksi peruskuoulukuntaa: ne, jotka lannoittavat rutkasti kerran viikossa ja ne, jotka antavat joka kastelulla hyvin miedon tujauksen. Viksu kasvattaja seuraa silmä kovana rehuaan: jos se kasvaa hulluna ja monen verson voimalla, olisi syytä lannoittaa hitusen aina, kun antaa vettä. Monet Dendrot kasvavat juuri näin: lujaa ja paljon. Typpi esim. ei kuulemma säily kovinkaan pitkään.
Kivipekalle vinkiksi: eräs kasvattaja (D. anosmumeja) kertoi laittavansa kasvukaudella joka ruukun päälle hevonlantakokkareen (hän kasvatti roikkuvaisiaan yösalaisin, siis istutettuna ruukun tai korin pohjaan). Noudatin juuri tätä ohjetta oman hybridi-nobileni kanssa.
Kukkimisesta puheen ollen huomasin juuri, et hitsinpimpulat, rehu oli täynnä nupun alkuja! Tätä ei ole ikinä tapahtunut tähän aikaan vuodesta, eikä kunnon kukintaakaan ole ollut ylipäätäänkään vasta kuin viime jouluna (yli viiden vuoden jälkeen), vaikka rehu on ollut aina ulkona kesät, ja edellisen asunnon partsilla ei todellakaan ollut auringosta puutetta. Nyt on sitten jännät paikat, pilaako tuo hevonkakka kukinnan: väitetäänhän, että lannoittaminen nuppuaiheiden aikaan saa ne muuttumaan keikeiksi. Toisaalta tuo vielä kasvoi joulun aikaan samalla kuin kukki.
Tänä vuonna laitoin sen ihan koemielessä pihalle jo toukokuussa (kokeen ensisijainen tutkimuskohde on, saako se olla siellä rauhassa vai vandalisoidaanko se), koska parvekkeemme on vähän liian varjoisa. Meillä on suuri puutarhapiha täynnä koivuja, joten suoraa porotusta ei ole lehtien puhkeamisen jälkeen.
Mitä taas porotukseen tulee, dendrot kyllä kestävät sen hyvin, jos eivät ole varjolajeja – niitäkin on. Minulla on esim. pieni nobile Nikkou ollut itäikkunalla täysporotuksessa puoleen päivään siitä asti, kun sen keväällä sain, eikä mitään palovammoja ole tullut. Päin vastoin se juuri kukkii! Olin kyllä keväällä varpaisillani, koska tarhoilla rehut eivät välttämättä aurinkoa näe, ja palavat sitten yhtäkkisessä paisteessa, mutta vielä mitä! Ja pihalla roikkuva hybridi-nobile on saanut ihan suoraa paistetta suurimman osan päivää aina lehtien puhkeamiseen asti.
Zygolle sanoisin, että vihanneksesi on kaukana luonnollisesta poistumasta. Lehdet paloi, OK, mutta uusia tulee, ei se maailmaa (eikä orkideaa) kaada. Kasvukausikin on vasta alkuvaiheessa, joten rehu ehtii väkertää uudet versotkin syksyyn mennessä. Olen samaa mieltä Hyrinän kanssa, että todennäköinen syy palamiseen on liika kuumeneminen. Näin itse asiassa olen opiskellutkin: ei valo lehtiä polta, vaan niiden liika kuumuminen. Kaiken A ja O on siis t u u l e t u s. Harsoja tärkeämpää on siis varmistaa, että kasvi on kyllin tuulisella paikalla etenkin kuumalla ja alkukevään paisteella.
Dendrobium nobile Nikkou on nyt täydessä kukoistuksessaan.