No, jo, tulee upea penkki Emon Enkelipihalle!! Siis vihertyy lisää…
Oon täällä nauranut itseni kipeeksi näillä jutuilla ja kuvitellut tilannetta aamusella kun kissankupille joutuu taipuun
…meillä pohjalaisillahan on kaikenlaisia tapoja…
Mahtavan kokoinen ( ja muotoinen ) tuo Enkelipiha, varmaan sormet syyhyää päästä kukittamaan sitä, mää olisin ainaki ihan täpinöissä!
Ihan asiaan kuulumattomasti mainitsen että meillä kissa taipui ihmisen kupille tarpeilleen, unohtui nimittäin kissa yöksi parvekkeelle (kuka pentele sen sinne unohti?) ja ainoa mihin sisäkissa keksi tehdä tarpeensa oli lattialle unohtunut salaatti kulho…vähän tuppaa vieläkin naurattamaan tuo juttu.
Olenhan minäkin täpinöissä, mutta väkisin jää ensi kevääseen. Työt taas haittaa harrastuksia, eikä noin vahvaan maahan viitsi istuttaa perennoja näin syksyllä.
Ei muuten tänä aamuna selkä ollut juur ollenkaan kipee, hyvin taipui - vessassa ;D
Belgi, hyvin on kisu opetettu hiekkikselle kun ei lattialle päästelly vaan nerokkaasti keksi salaattikulhon vessaks, hih ( oispa nähny miten mirri on tuskaillu että minnes nyt hädän hetkellä ja sitte miten on mönkiny kulhoon ja pyöriny siellä että mikä ois paras kohta tirauttaa, buahhaa… )!
Keräsin kasvimaalta viimeiset kehäkukat, kun isäntä kärräsi sinne hevonhyvää ja alkoi kääntää maata. Sekaan mahtui muutama olkikukkakin, joka oli ehtinyt sentään nupulle. Suurin osa jäi surkeasti ilman kukkaa :(
Eilen istutetut bellikset, reunuspäivänkakkarat ja maksaruoho viihtyvät enkelin kanssa. Valitettavasti loistoesikot jäivät kuvan ulkopuolelle. Kiitos vieläkin, Kurpitsa.
Kokeilin ensi kertaa öljylyhtyä. Vähän savutti, sydän liian pitkänä.
Vähän kauempaa. Siinä on kirsikan ruippanakin, joka siirrettiin takapihalta. Se kuten luumun alkukin on vanhan puun sivuverso, kumpikin jotain ikivanhaa lajiketta, saatu jostain.
Takana näkyy kiviä, joille pitäisi löytää paikka...
Laajempaa näkökulmaa...
...ja edestäpäin.
Viime päivinä pihapuuhat ovat olleet vähissä; vieraita, marjastusta ja sienestystä, työtkin ikävästi haittana. Ja pahimpana selkäkipu. Aloittelin toissapäivänä tatarin ylöskaivuuta, vaan tähän se homma eilen jäi
Kuvittelin vielä tänä syksynä saavani tilalle vuorirevonpapua ja reunaan keltapeippiä. Tuosta kun eivät pääse karkuun, kolmella sivulla laattoja ja takana varaston seinä.
Hevonhyvää on vielä näin paljon jäljellä...
...ja pink perfection jaksaa kukkia ja tuoksua - ilman hevonhyvääkin 
Voiiih miten komia penkki
, kerrassaan upea! Onnittelut.
Tee vain monta suunnitelmaa ja valitse sitten paras. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tai ainakin melkein....
Hih, tarkoitatko tällä sivulla olevaa, vai sitä enkelipenkkiä? Tämän sivun penkkiä en sanois komeaksi - hmmm, tai jos tykkää karusta ;-D
Emo, ei ole täysin varmaa, etteikö vuorirevonpapu tuosta karkaisi noiden laattojen alitse luikerrellen. Menee pitkän matkan päähän ja pullahtaa sitten pirteästi aurinkoa tiirailemaan.
No sitä enkelipenkkiä, tiätysti
Kasuariina, katotaan katotaan, kerron sitten miten kävi.
Syksyn värejä
... ja vielä onnenpensas
Kävinpä läpi sinunkin pihakuvasi, kun oli aikaa. Ja aivan alkoi ahistamaan, kun oli niin kaunista. Tuo kukkapenkin lautareuna on mahdottoman hieno ja erikoinen! Samoin nuo pengerrykset, kivet, kasvit, kivet ja talo kaikkineen. 
Mää en killaa, toisilla on energiaa tehdä ja häärätä kaikenlaista!
kuule memuli, puolet kiitoksesta kuuluu isännälle ;D. Pengerrykset, kiveykset enimmäkseen, pergola, talo… mullon käynyt tuuri ;-D
Ja kai olet jo huomannut, että paljon on kiinni kuvakulmasta ja rajauksesta ;-D
Pergolakin viimein valmistunee.
vielä muutamia rimoja katolle niin se on siinä!