Tänään oli ihan huippuihana päivä. Ajeltiin miekkosen kanssa Turtolan puutarhamyymälään, mulla mielessä esikot. Ei siellä ollunna. Mutta helmililjoja oli megalomaaninen satsi kympillä ja laatikko samaan hintaan. Vink vink tamperelaiset, saattaa niitä olla siellä vieläkin.

Kotimatkalla poikettiin kirpputorille ja ta-daa! Sieltä löytyi nämä esikot! 


Kotona mies päätti soittaa kaivurikuskille ja kysyä milloin hän ehtisi tulla kaivamaan meille pari kuoppaa. Kuski vastas että ookko kotona, tuun kohta kattomaan. No hän tuli noin kymmenen minuuttia myöhemmin traktorilla, kaivuri peräkärryssä, eikä aikaakaan kun montut oli valmiit ja maa-aines kuletettu pois.

Oon kehunu ennenkin ja kehun taas että on ihmeen hieno katella kun ammattilainen hoitaa homman. Jotakuinki tarkkaa työtä, melkein niinku hammaslääkärillä. 

Meni naapurin peltotielle tuo meiän sepeli ja kyllä tulikin komea tie!
Niin joo ja eilen äitienpäivänä loikoilin sohvalla ja käväisin tori.fi:ssä sillä välin kun perhe siivosi pöydän ja kattoi jälkiruuan - ja no mitäs, kerkesin siinä välissä bongata parikymmentä betonilaattaa lisää ja muutaman reunakiven. Täytekakun jälkeen käytiin hakemassa ne tuolta naapurikylästä. Halavalla. Tänään oon bongannu torista ilmaisia ruukkuja ja patolevyä, saa nähä tärppääkö. (Pitäiskö hakeutua johonkin anonyymit sulovileenit -ryhmään?)

Kauan piti varrota näiden nuppujen aukeamista, mutta kyllä kannatti. 

Tilanne etupihalla ennen kaivurin käyntiä

ja tänään. Tuijat ovat maassa ruukkuineen ja vain tuo suurin jää tuohon. Kai.

Semmoista nyt mietin että laittaisiko uuden alueen tähän päähän peilikuvan noista oikean reunan suesica- ja rohtokatajista. Vai laikkukirjokanukan. Vai molemmat. Vai jotain aivan muuta. Pesäkuusten tilalle (kuvan vasempaan reunaan) ajattelin jotain suomalaista alppiruusua. Vähän korkeampaa tuon matalan ulkomaalaisen kaveriksi. Sitten tuloo se köynnösportti ja sen oikealle puolelle nuo pienemmät tuijat, kolme tai viisi kappaletta. Ja kuunliljaa. Ja köynnösristikko. Ja patio. Ja ja.
Ja puutarha sen kun komistuu 
Mä oon ihan samanlainen. Koko ajan torissa notkumassa. Mut kyl siellä ihmiset antaa posi hyvää tavaraa.
Kattokaa ny mikä saalis!
Tuon kun hioo ja tervaa niin voi tulla hyvä. 

Kukintavuorossa:

Taimenvaihdosta saatu kevätvuohenjuuri, josta tulee aina äitivainaa mieleen.

Kylän emännältä vuosi sitten saatu esikko-ihanuus.

Kirjopikarililja pikkutalviopedillä.

Jouluruusu Double Ellen White, joka on enempikin lime. 

Ihanainen pikku naama reunuspäivänkakkarapedillä.

Tarharistikki.

Ja ojanpenkalla rentukka. 
No voi härregud, mistä nuo kalusteet bongasit ?
Torista
ja hajettiin tosta 20 kilometrin päästä. En oo moisia unissanikaan nähny, liekö uniikit.
Pihallasi on meneillään mielenkiintoisia juttuja! Näin, että olit hankkinut viime vuonna Gladiolus imbricatuksen. Löysin minäkin pitkän etsimisen jälkeen sipuleita, mutta nyt meni sormi suuhun, kun en ollenkaan tiedä miten syvään ja tiheään sipulit pitäisi piilottaa. Osaatko antaa vinkin?
Heippa Enita! Ostin sen kukkivana ja istutin luultavasti vain vähän syvempään kuin ruukussa. Siitä miten se olisi pitänyt istuttaa, mulla ei oo aavistustakaan. 
Painoin varmaan taas tota asiaton-naamaa vaikka tähtäisin yläpeukkuun. Onko ne kenenkään muun mielestä tarpeettoman lähekkäin? T. nimim. Narvan nakkisormi
Kiitti. Ei kai pidä ajatella liikaa, paras niin. Sipuli on aika iso ja luulisi sen mätänevän helposti. Kuitenkin idänmiekkalilja, vai mikä lie nimeltään, viihtyy kosteissa oloissa. Talvehtiko omasi hyvin? Onko tehnyt lapsukaisia?

Kyl hää jostain syystä on yhä elossa. Ja jos nuo pari etualan piippaa ei oo juolavehnää niin sit on perheenlisäystäkin tullut.
Mulla tää on kyllä aika kuivassa; korkeassa kohopenkissä.

Tämä kerrottu valkovuokko on muuten peräisin samalta Vakka-Taimen reissulta kuin idänmiekkalilja. Kukkii parhaillaan. 
Olen niin iloinen puolestanne. Mahtava uutinen! Kaikkea parasta toivottelen koko perheelle 