Minun herneeni näyttävät tältä. Kylvetty on joskus toukokuun alkupuolella ... tai sitten vähän myöhemmin.
Ensimmäinen kukkanuppu näkyvissä, turhaan hättäilin.
Toine laji, punaiset kukat.
Palkoja meilläkin, tosin aika hoikkia vielä.
minulla kasvaa herneetkin styroxlaatikossa kasvihuoneessa.sokeriherneet ovat reilut kaksimetrisiä ja palkoja on syöty ainakin kaksiviikkoa.pariviikoa sitten tein uuden kylvöksen saa nähdä ehtiikö se.
Jo alkaa pullistumaan minunkin herneet, muutaman palon olen saanut sieltä.
Tämänvuotiset herneet onnistuivat oikein hyvin lukuunottamatta Ping Pong -lajiketta, jonka itävyys oli 5% luokkaa. Ping Pong -herneen palot ovat kyllä pitkiä kuten luvattiin, mutta eivät niin pitkiä että korvaisivat huonon itävyyden...
Huomattavaa eroa en kyllä huomannut Early Onvardin, Kelvedon Wonderin tai Markanan kasvukauden pituudessa - laitoin useampaa lajiketta saadakseni pitemmän satokauden. Täytynee kokeilla vielä muitakin lajikkeita.
Pirkko-Martta, mikä on tuo punakukkainen herne?
Tässä vielä Markanan kärhöjä (ns. puolilehdetön).
Pirkko-Martan punakukkainen laji kiinnostaa minuakin.
Meillä on syöty hernettä ämpäritolkulla heinäkuun puolivälistä alkaen. Toukokuun alkupuolella kylvin muovitunneliin Avolaa, se oli tietty ensimmäinen sadontuottaja. Toukokuun lopussa kylvin muut lajikkeet. harson alle. Meillä savimaa kolmosalueella ja tämän kesän viljelystä seuraavat kokemukset.
Avola on aikainen, keskikorkea, erinomainen itävyys. Riittävästi kärhiä. Pienehköjä palkoja paljon. Satokausi melko pitkä ja tekee alkusyksystä toisen, joskin pienen, sadon. Hyvänmakuinen lajike, helppo syödä suoraan palosta.
Misty on aikainen. Itävyys erittäin hyvä, keskikorkea, riittävästi kärhiä tukemaan kasvun. Pienehköjä palkoja paljon, sato hyvin samanaikainen (eli lähes kaikki palot valmistuivat viikon-parin sisään). Huonohko jälkisadon tuotto. Maku ihan hyvä, tämäkin helppo syödä palosta.
Canoe on keskiaikainen, itävyydeltään aika huono. Se on korkea, runsaskärhinen lajike. Palot todella kookkaat, palkojen määrä per varsi ei kovin suuri. Satokausi melko lyhyt, jälkisatoa hieman. Hyvänmakuinen (makeahko), puutuu hitaasti. Palko aukeaa leväälleen, hankala syödä suoraan palosta.
Greensage on keskiaikainen, itävyydeltään keskinkertainen, sekin on korkea ja erittäin runsaskärhinen lajike. Palot ovat melko pienet, tosin herneitä per palko on runsaasti, ja palkoja pensaassa runsaasti. Satokausi pidempi kuin Canoella. Nuoren palon maku on erittäin hyvä, makea, mutta puutuu todella nopeasti. Palko on täynnä hernetteä, hieman hankala avata. Helppo syödä suoraan palosta.
Early Onward on viljelemistäni selkeästi myöhäisin. Itävyys keskinkertainen. Reheväkasvuinen, kärhiä vähän joten lakoontuu herkästi. Suuria palkoja melko vähän, nuorena erittäin makea ja hyvä, puutuu nopeasti ja herneet halkeilevat herkästi kasvaessaan nopeasti. Vain yksi satokausi joka tosin on pitkä. Pulleat palot jotka on vähän hankala avata.
Markana iti keskinkertaisesti, siinä oli vähemmän kärhiä kuin oletin, vaikka runsaskärhinen lajike onkin. Suurehkoja palkoja melko vähän, maku hyvä.
Kleine Rheinländerin olikin sitten silpoherne eli pyöreäherneinen lajike, lähinnä soppaherneen tyyppinen. Rehevä, korkea, vähäkärhinen. Palkoja hurjasti, palot pieniä. Maku nuoressa palossa ok, puutuu todella nopeasti.
Viljelykokeen perusteella Avola, Misty ja Canoe tulevat jatkossakin olemaan meillä viljelyssä, Greensagestakin otin siemenhernettä talteen satoisuutensa vuoksi.
Siemeniä nappasin muistaakseni vesipedon siemenkirjeestä. Ja taisi olla hänen herneitään. Joten hölötelkääpäs itseään ja kyselkää. Olivat ne herneet ihan hyviäkin syötäviä.
Edistän vähän, mutta milloin te oikein kylvätte herneet, olen luullut, että vasta kesäkuussa, mutta tässä ketjussa osa oli laittanut puolivälissä toukokuuta?
Intouduin tilaamaan T&S:ltä:
Rondo
Dorian (Mr Big)
Meteor
Greensage
ja Seemenmaailmasta
Hernes ‘‘Sizõi Nos’’
Suhkruhernes Ambrosia
Hernes Oregon
Hernes Oscar Pisum sativum
Hernes Russki Razmer
Hernes Moskva Delikatess
Joku näistä oli semmoinen violettikukkainen, 1,5 m korkea kuulemma…jos oikein ymmärsin.
Laitan mielenkiinnosta kanssa lajike- ja menestysarvioita sitten kesällä / syksyllä,tuo ritterinan oli oikein hyödyllinen!!
Kokeilkaa ihmeessä Sugar Snap -hernettä, on ns snapsiherne, eli voi syödä isonakin palkoineen, ei tule kovia kalvoja. Kasvaa 1,5m korkeaksi ja on satoisa. Sen lisäksi oli viime kesänä klassiset Kelvedon Wonder ja Early Onward, ja olin tosi tyytyväinen. Joskus olen kokeillut vaikka mitä, mutta tulos on ollut vähän niin ja näin…
Vähän keväästä riippuen olen kylvänyt, mutta yleensä siinä ennen toukokuun puolta väliä/puolessa välissä ja harso päälle. Mulla lavankauluksista tehdyt kohopenkit, niissä maa lämpeää ehkä nopeammin. Äidiltä opittu “vanhan kansan” ohje on se, että herneet kylvetään kun tuomi kukkii. Harson alla saavat olla niin kauan että versot noin 5 cm korkeita.
Vähän keväästä riippuen olen kylvänyt, mutta yleensä siinä ennen toukokuun puolta väliä/puolessa välissä ja harso päälle. Mulla lavankauluksista tehdyt kohopenkit, niissä maa lämpeää ehkä nopeammin. Äidiltä opittu “vanhan kansan” ohje on se, että herneet kylvetään kun tuomi kukkii. Harson alla saavat olla niin kauan että versot noin 5 cm korkeita.
Herneet pitää kylvää lämpimään maahan, täällä pohjoisempana kylveskellään touko-kesäkuun vaihteessa.
Olen ollut sitten ihan myöhässä, ihme että niin päin!
Viime vuosina on ollut ongelmana, että joku käy syömässä kylvetyt herneet, ja sitten herneenversot on kanssa leikattu täsmällisesti poikki - tarvii varmaan ostaa harsoa ja pitää harson alla kunnes ovat liian isoja, eivät enää niin rapean herkullisia.
En tiedä, mitä eläintä syyttäisin.
Hernelajikkeita on tosiaan noin kymmentä tänä vuonna (kyllä, mopo tosiaankin karkais käsistä.)
Linnut mielellään nyppii herneenversoja, osa syö verson, osa siemenen joka tulee verson mukana…
herneet kestävät kummasti pakkastakin - olen idätetyt vienyt lehtikompostin päälle ja jopa 10 asteen takatalvipakkasten jälkeen ovat hengissä pysyneet ja kukkineet. mutta jos KYLVÄÄ kylmään maahan eivät idä. asia ei nyt meilläkään ole lumikinosten aikaan ajankohtainen, mutta kokeillahan pitäisi: idätetyt herneet voisi viedä ulos kasvupaikalle ja harventaa saksilla leikkaamalla, josko tulisi tosiaikaista satoa.
Aika hyvä idea, onko kukaan kokeillut? Oletko valtsu sinä siis idättänyt sisällä, mihin aikaan olet kylvänyt? Ja siirto ulos on onnistunut?
Polttelee…
olen sisällä kylvänyt tammikuusta alkaen. samaa idätystä voi syödä 3 kertaa versot pois leikaten, sitten muuttuu puisevaksi. joskus huhtikuussa niihin jo kyllästyykin! huhtikuun puolivälissä olen ulos laittanut, marjapensaan alle tai ison kivenkin pälle. ajattelin pupujen syövän nälkäänsä ja jättävän kriikunapuut rauhaan. on ollut keväitä jolloin huhtikuun puolivälissä oli -10 pakkasta, hauskannäköisiä olivat herneeni lumihangen keskellä pääsiäiskoristeina.
-ruokaherneet eivät ole palkoina ihan parhaita mutta kaikki meillä heti syödään mikä ensimmäisenä kasvaa.
Minkälaiseen maahan olette herneet kylväneet? Sehän parantaa maata. Minulla on penkki joka on savimaalla ja siihen on nyt jyrsitty 10-5 cm kerros hiekkaa sekä vähän vähemmän hevosenlanta-turve kompostia. Mahtaako olla sopiva maa?