Kuinka vaativia marjapensaat ovat kasvupaikan suhteen.? Haluaisin istuttaa puna-, musta ja viherherukkapensaat sekä karviaisen talomme pohjoisseinustalle. Punaherukkapensas tulisi ihan talomme seinustan viereen, mahtaako olla liian valoton paikka?
Taidat vähän itsekin epäillä, koska kysyt? Pohjoisseinusta talon lähellä ei kuulosta hirmu hyvältä ainakaan minun mielestäni. Siinä on maakin varmaan hiekansekaista? Hyvä humus, riittävästi valoa ja ilmava kasvusto olisivat minun ohjeet marjapensaiden kasvattamiseen. Kiertäisin tontin uudelleen ja miettisin ankarasti 
Niinpä vähän epäröin, mutta kokeilen kumminkin. Meillä on uudispiha, johon jouduimme tekemään valtavat maansiirrot, joten maaperä on hiekkaa ja soraa . Istutusalueille laitan kyllä oikein kunnon multaa ja hain tuossa aamulla marjapensaan istutuskuoppien pohjalle hevosenlantaakin. Tarkennuksena että ihan rakennuksen seinän viereen en kuitenkaan marjapensasta laita, vaan se tulee terassin viereen, joka on talon kupeessa.Paikkana se on kyllä ihan ilmava. Kaikki kasvit , mitä istuttelen tarvitsevat kyllä tällä tontilla rutkasti vettä, mutta sitä saa järvestä, koska asumme rannassa.
Tietääkö kukaan mikä mustaviinimarjapensaista olisi sellainen, joka ei kasvaisi hirveän leveäksi ja olisi mielellään pystykasvuinen ja tekisi tietenkin hyvät ja makeat marjat ja.....?
Öjeby on lempilajikkeeni maun puolesta, mutta tiedä sitten tuosta pystykasvuisuudesta ja hirveän leveäksi kasvamisesta, kasvattaahan tuo lajike kunnon puskan oikeissa olosuhteissa.
Ehdottaisin Morttia, vaikka itselläkin on Öjebyn. Suora lainaus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen nettisivuilta
http://www.mtt.fi/ktl/ptu/marhed.html#Mustaherukka
"''Mortti''-pensas
on pystykasvuinen, 130-150 cm korkea. Se on kestävä karviaishärmää vastaan.
Talvenkestävyys, satoisuus ja marjakoko ovat jokseenkin samat kuin ''Öjebyn''-lajikkeella.
<br/>
Marjat ovat mustia, pyöreitä ja melko paksukuorisia. Maku on mustaherukalle
tyypillinen ja melko voimakas. Marjat soveltuvat sekä tuorekäyttöön että
säilykkeisiin."</font> </font>
Hyvä, että olet pohtinut. Mielestäni kaikkein ikävin, mitä marjapensaille voi sattua, on että joutuvat rikkaruohojen valtaamiksi. Kannattaa olla tarkkana
Ehdottomasti Mortti. Se tosiaan kasvaa todella tukevasti, 90 asteen kulmassa maan pinnasta. Versot eivät yhtään koita taipua sivuille, eli minkäänlaista tukea ei tarvita. Marjatkin ovat makunsa puolesta huomattavasti paremmat kuin Öjebynillä. Makeammat ja niissä on voimakkaampi aromi. Mortti on risteytys Öjebyn x Wellington, eli se on Öjebyn englantilaisella laatulajikkeella paranneltuna.
Miun mustat melalahtelaiset olivat rehevöityneet kovasti. Anoppi meinasi että lehtien mentyä syksyllä pitäisi oksia harventaa jos meinaa satoa saada. Mitäs tähän sanotte te marjankasvatuksen konkarit? Mistä lie johtuu tuollanen yhtäkkinen rehevöityminen? Vanhassa pellossa kasva eikä niitä ole edes lannoiteltu. Katteet on juurilla ja kasvupaikka aurinkoinen ja avara. Viime syksynä taisin rapsia latvoja muutamasta oksasta. Toissa syksynä istutettuja ovat.
Ostin tänään kaksi rungollista punaherukkaa. Piha on yhtä pieni kuin punaherukoiden menekki, rungollisena on edes kaunis katsella 
Kuulen mielelläni kokemuksianne! Erityisesti minua kiinnostaa, mitä olette istuttaneet rungollisen punaherukan juurelle? Minulla on vaihtoehtona päivänkakkara tai mansikka. Puut tulevat omiin lavakauluksiin keittiöpuutarhaan.
Onko ideoita, kokemuksia, kuvia..? H-hetki lähestyy 
Jatkanpa tässä yksinpuheluani 
Sain punaherukkapuut istutettua. Tein suodatinkankaaseen reiän ja kaivoin puoli paakkua maahan. Paikkailin suojausta reiän ympäriltä sanomalehdillä ja kärräsin altaaseen lisää multaa. Tukipuut täytyy vielä asentaa. Istutin juurelle muutamat nuuntuneet päivänkakkaraniput, täytyy hakea äidin pihalta lisää... Sitten vielä jotain katetta väleihin ja hyvä tulee.
Mielikuvitusta, pyydän!
Meillä oli muinoin tuollainen rungollinen punaherukka. Satoa siitä ei saatu lainkaan, sillä se ei selvinnyt hengissä kuin muutaman vuoden. Mukavaltahan tuo näyttää, mutta ei sitten lopulta taidakaan olla kovin hyvä idea. Jaksaako tuo runko kantaa kovinkaan monta oksaa, kun pensas kasvaa vuosien myötä. Omamme ainakin katkesi...
Hui, täytyy keksiä "tukitoimia".
Minulla on ollut rungollinen punaherukka nelisen vuotta ja satoa on tuottanut joka kesä.Tosiaan tukikepin tarvitsee.Minulla on kaksi bumbukeppiä tukena.Kun marjat on kerätty kantsii aina vähän "siistiä" oksia. Minä olen lyhennellyt pitkiä oksia niin pensas tuuheutuu. Ja rungosta ja tyveltä poistelen uudet versot aina kun niitä ilmaantuu.Tykkään kovasti noista rungollisista marjapuista.Tänä keväänä hankin myös rungollisen karviaisen.
Kuunlilja, olisiko sinulla kuvaa herukkapuustasi?
Käskivät leikata oksista keväällä 1/3 pois.
no sattuipa olemaan kuva,vaikka ei kovin hyvä sellainen
paljon tekee tosiaan marjoja.Ehkä se onkin parempi leikata sitten vasta keväällä
Melkein kypsiä.
Nyt on todella oltava valppaana punaherukoiden kanssa myös meillä. Sitä on vain yksi pensas, mutta siinä on ennätyspaljon marjoja. Kypsyysaste on siinä ja siinä ja Uffe-kissa koittaa räkättejä pihasta ajella, mutta se nukkuu pitkät unet joka välissä
Ihania puskia teillä. Mulla on 40-vuotias punaherukka joka vielä antoi tosi paljon satoa parisen vuotta sitten, mutta nyt se näyttää aikas surkealta. Onkohan punaherukoilla jokin yläikä vai alanko oikein kunnon elvytystoimet ?
Punaherukan kaverina on saman ikäinen karviainen, joka on oikein reipas. Tosin tänä vuonna ei tullut marjoja kuin jokunen, mutta menee viime kesän kurjuuden piikkiin. Tämä karviainen siirtyy. Ilmeisesti oksat ovat painuneet maahan ja muodostaneet juuria.