Mortti kasvaa ihmisiksi, eli todella ryhdikkäästi ilman mitään tukia.
Yleensähän noita herukoita leikataankin joka vuosi että ne pysyy ryhdikkäinä eikä pitkin maata luikertele.. vanhemmat oksat tuottavat vähemmän marjojakin. muutamia lajikkeita on sellaisia jotka kasvavat kohti taivasta melkein.. mutta mustaherukoita niinkuin punaherukoita leikataan samaan tapaan.
Leikkaa lehdettömänä aikana (myöhään syksyllä tai varhain keväällä) maassa olevat/vanhat/huonot oksat pois, noin viidesosa kerrallaan jos haluat ensikin kesänä satoa. Poista oksat alhaalta asti. Kun leikkaat joka vuosi samoin eli noin viidesosan oksista pois, tuottaa pensas joka vuosi marjoja. Toki koko pensaankin voi leikata alas, tai vaikka puolet oksista. Kyllä pensas sen kestää. Mutta satoa ei sitten seuraavana kesänä kovin kannata odotella 
Jos pensas on luonnostaan ''''''''roikkuvaoksainen'''''''', ei siinä auta muut kuin tuet. Mutta osan lajeista saa leikkaamalla pysymään pystympänä. Vanhat, leikkaamattomat pensaat tahtovat roikottaa oksia.
Kokemusta löytyy kun on ollut iät ja ajat kesätöissä 5 000 mustaherukkapensaan viljelmällä ... 
Kiitos Tarleenalle teknisestä avusta, tämä uusi systeemi ei vielä ole minulle tuttu. Kiitos myös kaikille hyviä vinkkejä antaneille. Lähden tästä sakset kourassa marjamaan laitaan odottelemaan sopivaa leikkaushetkeä. Ja sitä Morttia vois joskus kokeilla, jos paikka vapautuu.
Heinz,
entä jos ottaisit niitä juurtuneita ja myisit jossain torilla…kuulostaa tosi elinvoimaiselta, ja ilmeisesti ei ole sitä äkämäpunkkia?
Voisit mainostaa, että kunnon lajike, Suomessa pärjäävä, koetettu ja testattu!
Kuka ties joku p.nettiläinenkin ostaisi ja / tai vaihtaisi istukkaita johonkin mielenkiintoiseen.
Itsellä 3 eri mustaherukkaa, Mortti tosiaan melko ylöspäin sojottava, sittenhän on sen kaveri Vertti viherherukkakin, mieto, myös ylöspäin suuntaava.
En kyllä sinuna raaskisi hävittää kestäviä puskiani ja ostaa jotain Hollannista tuotua tilalle!!
Nuo Oulunseudun ohjeet kuulostavat superpäteviltä, noudattaisin niitä.
pitkistä versoista voisi kasvattaa ylöspäin viritettynä herukkaköynnöksen, runko"puu " jopa jos napakan tuen kehittelisi
Aika hyvä idea, valtsu. Mulla on vanhaa Brödtorpia, joka on tosi rentokasvuinen ja voisi mennä lähes köynnösmäisenä pitkin tukia. Marjojen maku on ihana, kypsyminen vaan epätasaista ja kasvu lamoavaa, varmaan siksi jäänyt pois viljelystä…
Parhaillaan on menossa mitä mainioin aika marjapensaitten siirtoon ja istutukseen ainakin täällä lll vyöhykkeellä. Maa on niin märkää että lapio uppoaa multaan helposti. Vanhoissa pensaissa silmut on aukeamassa . Tyttären puutarhassa tehtiin marjapensaille uudelleenistutuksia kun pari pensasta oli "väärässä" paikassa. Siperian karhunvadelma olikin todella väärässä paikassa kun se leviää juuristollaan niin laajalle! Aika helposti saatiin puskat kaivettua ja istutettua uusiin paikkoihin sekä samalla lannoitettiin palaneella kanankakalla. Karhunvattu joutuikin metsän reunustalle, levitköön sinne. Käytiin kaikki marjapensaat läpi vihdoinkin näinä neljänä vuotena ja pensaita on nyt peräti 18 kpl. Ikivanhoja ja vähän uudenpia.
Nyt pensaat on uudistettu ja sidottu vähän kasaan etteivät oksat ole maassa, varsinkin vanhoilla pensailla on pitkät oksat. Pensaat sidottiin nyt narulla joka ei kauan kestä eikä ole kauniskaan. Joten nyt kaivataan hyviä ideoita pensastuista?( =pensastuki) Pensaat ovat hyvin erikokoisia. suurin osa mustaherukkaa.
Miten rajata karhunvatun juurikasvu että se mahtuisi samaan puutarha-alueeseen?
Marjapensaan pistokaslisäys taitaa olla helppoa
. Laitoin kuukausi sitten nämä marjapensaan oksat multaan ja eilen
huomasin nämä nuput. Joten voi varmaan päätellä tästä että ovat
juurtumassa hyvin. Vielä kuukauden joutuvat olemaan parvekkeella
ruukuissaan ennenkuin pääsevät mökille.
Tämmöisiä pistokkaita
Olen melkoisen huolissani marjapensaista, joissa on osassa isot silmut ja osassa jo lehtitötteröt ryhtyneet avautumaan. Mielestäni mustaherukoiden kevätsilmut ovat muuttuneet hailakammiksi. Kunhan ei nyt tulisi kovin suuri katovuosi näiden perin oikukkaiden säiden takia.
Meidän oli pakko leikata eilen kymmenkunta mustaherukkaa raivaussahalla juuria myöten alas. Ollaan asuttu tässä talossa vajaat kolme vuotta, ja koko sen ajan olen tapellut näiden ränsistyneiden pensaiden kanssa. Joka vuosi olen leikannut ränsistyneempiä oksia pois ja tapellut äkämäpunkkien kanssa. Nyt se on loppu. Nyt tuhotut pensaat olivat varmaan kolmisenkymmentä vuotta vanhoja, eli joutivat jo pois. Olivat vielä jotain vanhaa, lamoavaa lajiketta, eivätkä jaksaneet enää marjoa kunnolla. Noin kymmenen vuotta vanhat Öjebrynit jätin, kun niissä ei ollut yhtään äkämäpunkkisilmua (olivat toisella puolella kasvimaata, kuin nämä tautiset pensaat). Muutama terveempi vanha pensas (sitä lamoavaa lajiketta) sai vielä armonaikaa, kun niissä on erikoisen makuiset marjat. Pitää yrittää etsiä vaikka Melalahtea jostain tilalle. Sain äidiltäni 5 kpl marja-aronian taimia, joita voin laittaa myös poistettujen pensaiden kohdalle.
Tessulin kanssa aivan sama ongelma. itse pistin raivaussahalla toissapäivänä samoin 10 mustaherukkapensasta nurin, äkämäpunkki ja jotain viroosiakin ja sientä ym... väärään paikkaan joutunut karviainenkin lähti siinä samalla. Tilalle tulee lisäkasvimaa tai/ja muutama hedelmäpuu tai marjapensas, ei kuitenkaan mustaherukkaa. Omat pensaat olivat Melalahtea (maku hyvä) sekä Öjebytä, josta en erityisemmin pitänyt.
Muuten kukkimen ja juurten muodostus ovat suorastaan vastakkaisia ilmiöitä, eli puuvartisia on hyvin vaikea saada juurtumaan kukinta-aikaan. Viinimarjoilla tuo nyt voi onnistuakin.
Kysymys herukkapensaista ja viljelyspalstan vedenpuutteesta: Minun vuokrapalstallani on aikaisemman viljelijän istuttamia herukkapensaita. Ne ovat aika huonokuntoisia. Ongelmana palstalla on se ettei siellä ole kaivoa ja vesi laitetaan päälle keväisin vasta äitienpäivän aikoihin. Maa on savimaata, mutta silti pensaat kärsivät kuivuudesta. En jaksa roudata sinne
kilometrin päästä vettä. Neuvokaa siis, kannattaako minun yrittää hoitaa niitä vanhoja pensaita
kuntoon, kun niillä on juuret syvällä, vai kannattaako mieluummin ostaa uudet taimet?
Uusien taimien kestää tietysti aikansa saada juuret syvääle. Vai olisiko joku konsti, millä saisi
vettä varastoitua sinne maahan tai astioihin? Mietin, että jos lapioisi kevättalvella lunta tynnöriin,
niin siitähän saisi vettä, mutta tynnöri halkeaa helposti pakkasessa. Voiko marjapensaiden alle
lisätä jotain vettä sitovaa? Mitä?
merkurius, antaisin samat ohjeet kuin nanikka.
OK: Koetan siis säilyttää ja laitan katetta. Leikkelen huonoimmat oksat pois.
Niin, ja kiitos neuvoista!
Herukoista voi helposti juurruttaa uusia (toivottavsti pirteämpiä) taimia. Ne voisi sitten istuttaa kunnolla perusparannettuun kohtaan (vaikka syvämuokattuun) palstalla. Jos on istutettu huonoon maahan, on maanparannus monesti vaikeata. Ainakin omassa puutarhassani on ollut paikkoja, jotka olivat ajoittain märkiä kosteana aikana, mutta kuivana aikana kuivuivat taas rutikuiviksi.
No jo minä ihmettelin, että miten riittää herukoista, ah tuosta aikamoisen kuivakkaasta pensaasta, näin julmetun paljon keskustelua ! Piti tulla vilkaisemaan, että kuka jaksaa herukoista puhua pulpattaa tähän aikaan vuodesta, kun pensaat on pelkkinä rankoina lumihangessa. Pitihän se arvata: “siirretty”.
Laitatteko mitään marjapensaiden ympärille näin keväällä, esim. uutta multaa, turvetta tms.? Missä vaiheessa lannoitatte pensaat, ja mitä lannoitetta suosittelisitte?
Kukinnan aikaan typellistä yleislannoitetta (NPK) ja sadon korjuun jälkeen typetöntä PK-lannoitetta. Aina voi juurella panna kompostia, joka vaikuttaa hitaammin. Tulee samalla katetta.