Tuo sisäkasveille lannan antaminen on mulle vielä ainakin ihan vierasta hommaa. Kai sitä sit viittis sisälläkin käyttää jos oikein voittajan… 
Varmaan ravinteiden suhteissa ainakin on eroja. Mun kopukat kun syövät lähinnä vain heinää ja säilörehua, ei kakkaroissakaan voi olla kovin runsain mitoin fosforia. Kilpahevoset saavat myös viljaa, joten sitä mukaa myös munkit sisältävät enemmän fosforia. Siis suhteessa typpeen ja kaliin. Se on tämä aineen katoamattomuuden laki. Vaimikäseoli.
yllätys minullekin oli viime kesänä, että kun hevonhyvää lisäsi kasteluveteen, se ei haissut yhtään miltään. - kananpeevedellä kun kasteli mökin kukat näin kevätaikaan, kun ovea ei voi jättää auki, oli kasteltava just’ kotiin lähdön edellä:-)
syksyllä saaviin sekoittamaani kukkamultaan lisäsin myös aika moisen määrän hevonhyvää eikä sekään haisua mökissä yhtään muulta kuin mullalta vähän.
Haettiin eilen kaverin kanssa peräkärryllinen hevonpeetä pihaan. Osaksi on aika hyvin jo palanutkin. Levitin sen kuitenkin varmuuden vuoksi pinnalle, ja ihan reilun kerroksen =)
Meillä on neljän kuution vetoinen lehtikompostikehikko täynnä viime syksyn lehtiä. Kiitos ja terveisiä vaan naapureille, jotka ystävällisesti lahjoittivat lehtiä! Oma tontti tuottaa vain neulasia.
Lähistöllä talli, josta saa maksutta sitä itseään. Kuivikkeena näyttävät käyttävän sahanpuruja. Haettiin sitä viime syksynä pariin otteeseen säkkitolkulla ja kipattiin lehtien sekaan. Nyt keväällä kun möyhin kasaa niin oli pysynyt sulana keskeltä mutta kikkareita pyörii vielä seassa.
Tarjolla olevassa aineksessa oli runsaasti lieroja, josta päättelin että ei ainakaan heti tapa vaan vahvistaa. Onko näin? Voiko lieroista päätellä mitään? Lantalassa oleva aines ei pahemmin haissut, sanoisin jopa, että ei yhtään.
Ajatuksena on laittaa kompostiin kesäksi kurpitsaa kasvamaan. Kylvin siemenet tänään purkkeihin. Uskaltaako tuloksia syödä jos tulisi satoa? Voiko lannassa oleva bakteeri mennä kasvin juuresta hedelmään vai tuleeko ongelmia vain, jos hedelmä on kosketuksissa lannan kanssa? Kurpitsaahan ei raakana syödä vaan eri tavoin kypsennettynä. Pelastaako se ongelmilta?
Toivoisin lannan lämmittävän kompostoria, jotta saisin taimet nopeammin ulos. Pitäisikö tähän tarpeeseen olla tuoreempaa tavaraa? Kasassa on kaksi puolta ja luulen, että ammensin siitä vanhemmalta puolelta syksyllä.
Aika vähäisellä (1-2 v.)kokemuksellani sanoisin, että jos se lantalasta hakemasi tavara ei enää haissut, se oli jo hyvän aikansa siellä tekeytynyt. Jos siinä oli runsaasti lieroja, se viittaa oman kokemukseni mukaan siihen että se on hyvää ja valmista kompostia josta pitää olla onnellinen. Jos sitä kurpitsan kasvualustana käytät, saat voimakkaan alustan josta ei käsittääkseni ole mitään haittaa, vaan aivan päinvastoin. Itse käytin kurpitsan alle viime kesänä tuoreempaakin tavaraa kuin tuo, lierot eivät olleet vielä siihen saapuneet joten oli keskentekoista.
Sensijaan lämmitysvaikutuksesta en osaa sanoa mitään vielä - siihen toivoisin jonkun kommentoivan koska itseänikin kiinnostaa. Luulisin että lämpöpenkissä sen tavaran pitäisi olla tuoreempaa, vaan miten on, kertookohan joku?
Jos lannan seassa on paljon purua, lanta hajoaa hitaasti ja hajoaminen syö typpeä. Samoin puiden lehdet eivät sisällä typpeä. Siksi esim. ruohosilppulisäys olisi hyväksi purulantakompostille.
Joka tapauksessa (hevosen)lantakomposti on oikein hyvä kasvupaikka kurpitsalle. Mitään bakteereita ei tule kasvin juuria pitkin, ja valmiissa kompostissa ei ole sen enempää bakteereita kuin mullassakaan. Kata komposti sanomalehdillä tai heinällä tms., niin voit olla kaikin puolin huoletta.
Jos ruunankustaa on imeytynyt hyvin puruun, on siinä typpeä aika mukavasti palamista ajatellen. Nykytallien lantakasat tahtoo vaan paikoin olla ihan pelkkää purua, ilman kustaata ja vain muutamalla munkilla höystettynä. Kompostin palamista voi itse edesauttaa komentamalla koko perheen heittämään sinne huomenvirtsansa 
Jippiii! Nyt sitä hevonp:aa on minullakin ja paljon. Hevosopistolta tuotiin äsken yli 10 kuutiota täyttä tavaraa joten riittää varmasti moneksi vuodeksi. Se on turvelantaa, joka on kuulemma käytetty jonkun kompostimyllyn (?) kautta. Hienon ja hyvän näköistä, mutta liekö tarpeeksi maatunutta? Huomenna käyn ostamassa ison pressun kasan päälle. Ai että, kun sormet syhyää p-ahommiin
Minä mittaan kypsyyden nenällä: Jos haisee pissa on liian tuoretta. Kunnon maatunut lanta on ikäänkuin lemmehtynyt hajultaan.
Onneksi minulla on kunnon aumat johon on säilötty Mustanginmunkit huolella. Riittäisiköhän pari vuotta, ja sijoitussopimukseen sovittiin, että saan hakea hevonhyvää sitten kun omat loppuu.
Onnea Eevastiina,paksasta
on niin huono tuo muisti mulla,mutta etkös ollut tässä taannoin luopumassa p-ja muustakin
arvasin,etttet pysty vielä? Leikki sikseen,se on hyvä apu savimaalla!
Joo Sannakaisa, näin siinä kävi! Ja taimia on niin paljon, että itseänikin hirvittää. Itseasiassa, tuo hevonhyväkuorma ei maksanut minulle mitään. Olin viime viikolla pitämässä erään luentoillan ja kun kuulijat kysyivät palkkiota, sanoin että, kun tässä pitäjässä kerran asutaan, niin se on sitten p-akuorma
Arvaa vain, kuinka paljon nauroivat minulle!!
Purukuivikkeinen hevonpee on erinomaista mullan ainesta, mutta se vaatii vähän kärsivällisyyttä. Juuri viikonloppuna ihastelin 1,5-2 vuotta maatunutta kompostikasaa jonka aineksina on ollut omalta tontilta tehty ns luonnonheinä, havuhake sekä purukuivikkeinen hevonpee. Komposti on valmista multaa, pienirakeista tasalaatuista tavaraa jota on todella ilo käpälöidä.
Meillä tullaan kyllä jatkossakin käyttämään purukuivikkeista etenkin heinän ja muun puutarhajätteen kera kompostoituna.
Turvekuivikkeinen haittaa jostain syystä sekaansa eksyneen kasvijätteen maatumista, heinä ja hake pysyy kokonaisena paljon pidempään kuin purukuivikkeiseen sekoitettuna. Samoin jos laittaa turvekuivikkeista lämpökompostoriin, se ei toimi, purukuivikkeinen sen sijaan maatu iloisesti ja lämpiää ja saa muunkin massan maatumaan.
Oletan syynä olevan kosteuden joka turpeeseen imeytyessään syrjäyttää hapen ja viilentää massan. Turvekuivikkeinen hevonpee kuumenee ja maatuu erittäin hyvin katetussa lantalassa, mutta avomaalla sateiden armoilla lakkaa maatuminen lähes täysin.
Hevosopistolla on muistaakseni rumpukompostori hevonherkulle.
olen mielestäni keksinyt taas oivan kikka kolmosen. tyrmätkää jos aiheellista.
viime keväänä, kun tuota hevonhyvää saimme runsain mitoin, (tämän kevään uusi kuorma tuotiin viime viikolla:-)) opettelin laittamaan sitä ämpärinpohjalle ja vettä päälle. sitä litkua sitten laimennettuna käytin kasteluun. - viime syksyn saaliista osan varastoin kahteen vesisaaviin. ne on nyt tyhjätty ja sisältö levitetty kukkapenkeille kompostimullan kanssa. nyt meinasin laittaa kuitenkin hevonhyvää noiden 80 litran saavien pohjalle ämpärillisen verran. kasteluvesi olisi sitten koko ajan lannoitettua. viime kokeilustahan selvisi, että litku ei haissut miltään. sen puoleen voisin hyvin pitää avonaiset saavit tontin nurkalla ilman, että naapurit paheksuvat. onko tuommoinen sekoitussuhde edes suht´koht sopiva? näkeekö väristä, jos on liian ytyä? tien toisella puolella on vesipiste (kylän ukot laittoivat kasteluvesisysteemin eilen kesäterään). saavinurkassa on aina myös kolmas saavi. jos siinä pitäisi "puhdasta" vettä, voisi plissauksenkin tehdä seisoneella lämminneellä vedellä.
mai-lee, samaa konstia olen käyttänyt. Itseasiassa tapa on mummovainaan peruja. Mä kylläkin haen tarhasta tuoreita kikkareita tuohon käyttöön, mummo puolestaan kyttäsi kylätien varrella ohikulkevien hevosten jätöksiä
Tuo hevonpaska-vesi alkoi kiinnostaa aloittelevaa puutarhuria! Mitä kaikkea sillä voisi kastella? Vai olisiko helpompi vastata mitä ei saisi kastella?
Pitääkö ne kakkarat vaihtaa aina kun saavi on tyhjä?
Missä suhteessa sitä pitäisi blandata?
Alkuperäinen kirjoittaja: Tuntematon tai poistettu käyttäjä
Kodin kasvitarha (Nora ja Maiju Pöyhönen) neuvoo seuraavasti: “Hyvä on jonkin kerran kesässä kastella kasveja lantavedellä. Kastelusaaviin pannaan muutama tadikollinen karjanlantaa ja hevoslantaa; vielä voimakkaampaa saamme panemalla sekaan kananlantaa. Saavi täytetään vedellä ja annetaan seisoa pari päivää, kunnes lantavesi alkaa poreilla. Laimennettuna vielä tarpeen mukaan puhtaalla vedellä se on valmista käytettäväksi.”
Tätä suositellaan kevät- ja kesälannoitukseksi, paitsi kaaleille , sellerille ja purjolle pitkin kasvukautta. Liian väkevästä lantavedestä varoitetaan, se vioittaa lehtiä ja juuria.
Käsittääkseni lantavesi on samalla tavoin käytettävää kuin nokkoskäytekin.
Onneksi meidän naapuriin tulee uusi heppa, voin käydä sieltä öisin salaa tuoretta kikkaretta saavin pohjalle…
Juuri tänään ajattelin, että mitenköhän kauan hevostiloilta saa ilmaiseksi tätä ruskeaa kultaa. On nimittäin apulantojen hinnat niin pilvissä (valtio myi Kemiran ulkomaille) joten vielä viljelijät hoksaavat tämän lannoitteen…
Meiltä saa, voidaan tuodakkin Kankaanpää, Ikaalinen tai johonkin lähistölle vielä jollekkin. Maksua en ole ottanut jos kotoa hakee, mutta tuodessa kävisi pensaat, kivat puuntaimet tai muut kasvit vaihtariksi. Eli rahaa ei tarvii. Nyt olisi tarjolla sellaistakin hevosen lantaa missä ei ole kuivikkeita lainkaan, eli ihan täyttä tavaraa. Se otetaan hevosten tarhoista, eli hiekkaa voi olla hippunen siellä täällä ja hiukan kuivia heinänkorsia.