Kyl mä oon kade, kun toisilla pelaa palvelu noin kotiovelle asti. 
Weikko, aattele nyt, että saan melkein häätää häntä pois, ettei liian monta kertaa vuodessa käy kaupalla. 
Ja hän kärrää säkit juur siihen kohtaan pihaa, mihin haluan. Ennen tuon palvelun tilalla oli itse haeskelu maaseudulta, oman auton perätilassa toimme isoissa ja painavissa säkeissä.
Tuossa aikaisemmin oli keskustelua, miten nurmiturpeet saa mullaksi. Meillä nurmiturpeet kottikärrätään kasalle meidän ns. mullantekoalueelle. Niitä sitten jyrsimellä jyrsitään kasauskesänä sekä seuraavana kesänä 3-4 kertaa kesässä. Loppukesällä sitten tuodaan päälle hiekkaa ja hevosenpeetä, jossa on turvetta kuivikkeena sekä paljon kalkkia ja jyrsitään kaikki sekaisin ja tuloksena on valmista multaa. Meillä on nurmessa paljon juolavehnää, mutta sekin kuolee tällä tavoin. Valmis multa on yleensä melkoisen puhdasta monivuotisista rikkaruohoista. Yksivuotisten siemeniä siihen kyllä lentelee, kun emme ole aluetta peitelleet. Mullantekoalueemme toinen pää on aina valmista multaa, mistä ottaa, kun tarvitsee. Toisessa päässä on aina turvepehkujen kärräys tai niiden jyrsintä käynnissä.
Nanikka,
lanta maatuu melko nopeasti, muutamassa kuukaudessa.
Turve käy puutarha- ja peltokäyttöön kompostoimattakin.
Sahanpuru vaatii maatuakseen ilmaa ja typpeä, lisäksi aikaa.
Turpeen typpipitoisuus on suurempi kuin sahanpurun, ja yleensä lannan sekä turpeeseen imeytyneen virtsan lisätyppi riittää maaduttamaan turpeenkin nopeasti. Eli yleensä esim talven aikana lantalaan kertynyt turvekuivikkeinen hevonpee on käyttökelpoista myös juuristoalueelle jo keväällä.
Purukuivikkeisessakin toki lanta maatuu melko nopeasti mutta se puumateriaali ei.
Jos keskenmaatuneen sahanpurun ja lannan seoksen muokkaa maahan, sitoo maatuva sahanpuru maaperän happea ja typpeä vähintään yhden kasvukauden ajan. Typpeä voi sitoutua purun palamiseen siis enemmän kuin sitä lannassa on. Toki se sitten maaduttuaan alkaa taas luovuttaa typpeä, mutta maatumisvaiheessa se sitoo sitä ja ottaa maaperästä jollei lannasta riitä.
Jos keskenmaatunutta purulantaa käyttää vain pintakatteena, ei siitä ja sen maatumisesta ole kasvien kasvulle haittaa. Pinnalla se maatuu ns pintakompostointina saaden hapen ilmasta ja tyytyen siihen typpeen mitä siinä itsessään on.
Tämä siis koskien kasvukuntoista maata.
Olen käyttänyt purukuivikkeista lantaa (ja jopa pelkkää oksasilppua) savimaata viljelyyn ottaessa maan ilmastajana, siis tilanteessa jossa ihan mikä tahansa karkeampi materiaali parantaa saven rakennetta lisäten ilmahuokosten määrää ja lisäten maahengityksen määrää sekä lisäten myös veden liikkumiskykyä ja ns imeytymiskykyä ja vähentäen pinnan kuorettumista. Maatumattoman karkean puu-aineksen kanssa olen viljellyt vain typensitojakasveja viherlannoitteeksi. Mutta tämä käyttö on yhden tai kahden vuoden juttu, sitten alkaa maassa olla edes hieman humusta ja vähän enemmän lieroja jotta voidaan siirtyä normaaliin viljelyyn ja saada jo oikeastikin jotakin aikaiseksi.
Kompostoinnista sen verran että meille haetaan vuosittain kärrytolkulla kumpaakin kuivikkeista. Purukuivikkeinen sopii loistavasti kasvijätteen kanssa kompostoitavaksi, eli teen niitetystä ojanvarsikasvustosta, syksyn lehdistä, risuhakkeesta ja purukuivikkeisesta hevonpeestä kerroksittain monen kuution komposteja jotka lähtevät maatumaan loistavasti. Ne täytyy kääntää kerran ja maatumisaikaa ne tarvitsevat reilun vuoden.
Turvekuivikkeinen ei toimi noissa kerroskomposteissa, sen ajan syksyn ja talven aikana suoraan kasvimaille aumaksi jonka peitän sateilta, levitän keväällä ja muokkaan maahan. Turvekuivikkenen maatuu omana kasanaan parhaiten, jos siihen sekoittaa kasvijätettä, kestää jostain syystä kasvijätteen maatuminen jopa pidempään kuin noissa purukuive-kerroskaakuissa. Olen myös ajanut turvekuivikkeista noiden sekakasojen päälle vähintään 20cm kerrokseksi talven ajaksi, turvekuivikkeinen pitää sekakasan sulana pitkälle talveen ja sekakasa maatuu siten nopeammin.
Tämän syksyn aikan olis tarkoitus saada jo uuden kasvimaan paikka kuntoon. Tutulla on polleja ja sieltä sitä voimaa saa hakea niin paljon kuin ilkeää;)) tarjolla on maatunutta ja sitä tuoreempaa…
Pitäiskö se lanta kääntää jo nyt siihen maahan vai kipataanko se vaan mullan päälle ja annetaan talven muhia? Oon sellaistakin kuullut, että pitäisi peittää jollain pressulla se p*a-keko talven ajaksi, etenkin jos ei ole vielä maatunutta…
Olipa ritterinalla kattava sepustus. Vaikka kyllä mä jo ymmärsin Raakinkin vastauksesta miksi Raakki haluaa käyttää turvekuivikkeista.
Leija, kippaa lanta talvehtimaan yhteen kasaan pellolle ja levitä pressu päälle (2x3m kevytpeitteet maksavat pari euroa). Keväällä levitä maatunut lanta ja muokkaa maa.
Nanikka, mulla on välillä paha tapa olla liian perusteellinen… 
Ei se mikään paha tapa ole :) Siis perusteellisuus. Minä olen varsinkin näissä puutarhailuhommissa usein turhankin huoleton. Luen ja opin kyllä kaikenlaista, mutten useinkaan viitsi kumminkaan tehdä niinkuin olen lukenut ja oppinut.
Mulla on itselläni savimaa ja sinne on ihan sama mitä sinne kaataa, kaikki on eteenpäin. Paitsi ehkä lisäsavi. (Ja sitäkin siellä hevonkukkukasassani on, mutta olen sen vaan murentanut pieniksi paloiksi sinne sekaan.)
Kiitos, ritteriina tyhjentävästä selostuksesta. Oppia ikä kaikki....
Toin kaverin tallilta pari säkkiä turvekuivikkeista kakkaa. Ei haise, mutta kikkareita erottuu jonkin verran. Mikä olisi paras tapa talvettaa se? Antaa olla kevääseen saakka jätesäkeissä (alkaako mätääntyä?), kipata lehtikompostien päälle vai laittaa penkkeihin katteeksi (meneekö ravinteet hukkaan)?
Pidä säkeissä tai laita katteeksi, voit myös muokata kevyesti kukkapenkin pintamultaan. Taivasalle ei kannata jättää.
Säkeissä olisi hyvä olla muutama pieni reikä - yleensä tulee automaattisesti.
Kiitos, Kaisaliisa! Tulipa vastaus sukkelaan. Taidan muokata ainakin osan penkkeihin, kun sormet syyhyävät päästä aarteeseen käsiksi.
Nyt alkaa tämä hepanpeen ihmettely. Voisi siis “harrastaa” ympäri talven, jos kohta sattuu jostain saamaan? Pitäisi tehdä auma, johon voisi käyttää kompostissa olevia lehtiä, eikö? Keväällä voisin sotkottaa aumasta penkkien pinnalle, perennain ja pensaiden? Varsinkin jos on turvetta käytetty kuivikkeena. Jos purua, annan vielä kompostoitua.
Heksu, minun mielestäni olet hyvin imenyt opit 
Juurikin noin voit toimia!
Minä laitoin viime syksynä liiankin tuoretta turvekuivikkeista palluroineen potagerin laatikoihin (hevonpeen päälle multaa, alle sanomalehtiä). Salaatit, yrtit yms. tykkäsivät, perunat eivät… ei siis juureksille, mutta vihanneksille sopivaa…
Hyvä homma, kiitos suunnitelman vahvistuksesta
Pienestä sitä puutarhuri onnensa ottaa 
Eilen hain taas pitkästä aikaa peräkärryllisen purukuivikkeista hevonpeetä. Pöyhäisin vanhaa kasaa, pinta oli jäässä mutta jo noin 10cm syvyydessä kuhisi lieroja. Toivottelin niille maukasta talvea samalla kun kärräilin niille uutta purtavaa…
Kun nyt pysyisi vielä jonkun aikaa maa jäässä eikä tulisi lunta niin saisi haettua vielä monta kärryllistä muhimaan ja mullaksi muuttumaan.
Saan tällä viikolla traktorin peräkärryllisen tai kaksi hevonpeelantaa. Sen kuivikkeena on kuulemma olki ja turve. Mitä luulette, kauanko sen palamiseen menee? Eikös se ollut niin että turvekuivikkeinen olisi käyttökelpoista jo syksyllä (puolisen vuotta palamisaikaa?), mutta miten se olki seassa muuttaa asiaa?
ei kai sinulle tuotava voi olla palamatonta? semmoisen varastoinnistahan on olemassa omat sääntönsä. - opettelimme ne silloin kun pee-rallia omalla kylällä ensimmäisen kerran ajelimme. ja luulen, että osaamme ne taas tänä keväänä:-)
Minkähänlaiset säännöt? Kertokaa ny muillekin!
tämän ketjun alkupuolella niistä on jutusteltu pari vuotta sitten. olet itsekin ne silloin ilmeisesti lukenut, koska sinun juttujasi on joukossa. ehditkö kertailla?
paulastiina siellä kertoo, että eviran sivuilta löytyvät ihan tarkat säännöt.