En sen kukun alkuperäistä koostumusta tiedä, mutta arvelen, että se on alunperin turvekuivikkeista urealisän kanssa 
Ne oljet (tai heinät) voi olla niitäkin mitkä ei evääksi hepalle kelvannut tai muuten vaan putos suupielestä.
Eli semmoisenaankin toimisi jos vaan vettä on tarjolla riittävästi?
Se tulisi joka tapauksessa saven päälle, eli alakautta on kyllä vettä tiedossa sekä hevonkukulle että kukille ja saatan EHKÄ saada sitä pintaa sen verran rikki, että saan sitä siihen pintamaahan vähän sekoitettua. Muuten sekoitusten tekeminen on hitusen hankalaa. Mun hovikuljettajani ja -hankkijani ei tunne 10 kuutioita pienempiä määriä ollenkaan, eikä senkokoisia kasoja saa tontille tuotua (ja säilöttyä) kuin yhden kerrallaan 
Mä käytän koristekasveille ihan tuoretta tavaraa, turve itsessäänhän on jo maatunutta. Hyötykasveille sitten kypsempää ja multaan sekoitettuna. Mitään en ole saanut hengiltä, pikemminkin päinvastoin.
Kyllä minä joskus olen hätätilassa istuttanut pelkkään kompostoituneeseen hevonpaskoon, mikä ei ole ainakaan perennapenkeille mikään vimosen päälle hyvä ratkaisu. Se hevonpee kuitenkin jatkaa maatumistaan aina vain pienempään tilaan, joten lopputuloksen arvaattekin. Mikään ei ole sinne lantaan kuollut kuitenkaan.
Huomattavan paljon fiksumpi tapa on sekoittaa hiekkaa, perusmaata ja lantaa keskenään. Kivennäismaata tarvitaan mukaan, jotta lopputulos olisi vuosia kestävä. Lannan osuus voi olla isokin, kunhan sitä kivennäismaatakin on mukana.
Tuhkaa ja kalkkia kans, niin hyvä tulee.
Ok, kiitoksia kaikille. Näistä neuvoista syntynee viikonloppuna joku luova ratkaisu, johon pitää vielä ympätä nopea tapa vähentää rikkiksiä alueelta.
Mä en laittaisi ihan suoraan kasveja siihen peehen, vaan pee pohjalle ja pintaan kerros muuta multaa, tai ainakin vuoraisin istutuskuopat reilusti muulla mullalla.
Näin siksi että JOS pee on sittenkin vielä keskenpalanutta niin se saattaa polttaa kasvin juuret. Multakerros tai -vuoraus antaa juurille tilaa kasvaa sillävälin kun peekerros vielä vähän maatuu.
Mä käytän kesvihuoneen keväisessä lämpöpenkissä tätä tekniikkaa hyvällä menestyksellä, eli (tuoretta) hevonpeetä 3/4 laarin korkeudesta ja päällikerros multaa. Lanta on riittävästi palanut siinä vaiheessa kun pintaan kylvettyjen kasvien juuret ehtivät niin syvälle.
Keväällä istuttelin sujuvasti rhodoja ja tuijia yli talven maatuneen turvekuivikkeisen hevonpeen kera. Mutta tässä tulee vastaan se että näppituntuma kertoi lannan maatuneen riittävästi, samoin heinänkorret olivat kadonneet. Eli tiesin peen kompostoituneen riittävästi.
Toisaalta jolleivät kasvisi ole erityisen arvokkaita (rahallisesti, saatavuudelta tai tunnepuolelta) niin kokeile ihmeessä suoraistutusta. Ja me uteliaat sitten toivomme että kerrot kuin kävi
Uskaltaisin väittää että vaikka kerrostaisit kauniisti nurmen ja hevonpeen niin lämpö ei koskaan nouse niin paljoa että monivuotiset rikkakasvien juuret takuuvarmasti kuolisivat. Jos aineita on oikeasti paljon ja saat vähintään kuution kokoisen kasan niin se saattaisi riittää.
Kompostointi sinällään on paras ja käyttökelpoisin tapa hyödyntää tuo nurmijäte. Mutta siitä saattaa päätyä juuria ja siemeniä sinne minne niitä ei toivota. Jollei tämä sinua haittaa niin anna mennä, saat hyvälaatuista multaa käyttöösi.
Eli sinuna latoisin tosiaan ruohoturpeet ja hevonpeet n 5cm kerroksina päällekkäin. Jos saat vielä jostain käsiisi niitettyä tuoretta kasvillisuutta (pitkää heinää, esim ojanpielistä niitettyä sekalaista kasvustoa) tai lehtevää vesaikkohaketta niin kannattaa ehdottomasti lisätä myös näitä kerroksina. Heinää n 10-15cm kerros, haketta se sama viitisen senttiä kerrallaan. Lämpökompostorin voi tyhjentää samaan kasaan.
Pyöröpaaliheinä sopii oikein hyvin.
Älä laita alle muovia koska lierojen pitää päästä kulkemaan maan ja kompostikasan väliä. Päälle voit laittaa peitteen suojaamaan kaatosateilta.
Eläköön! Viime vuoden elokuussa keskustelimme siitä miten Joku voisi tehtailla hevonpeestä tuotteita. Nyt oli paikallislehdessä (Luoteis-Uusimaa perjantai 31.7. “Hevosenlanta jalostuu lannoitteeksi”)uutinen, että pariskunta Kim ja Kikka Sell on ottanut asiakseen. Karlsbergin tilalla Haimoossa on alettu käsitellä hoopeetä ja tuottaa siitä lannoitetta. Jutussa väitetään lennokkaasti, että lantaongelmaan on nyt keksitty lopullinen ratkaisu ja ehkä jo ensi vuonna voimme ostaa pusseja kaupasta. Saas nähdä tuleeko Haimooseen joskus puutarhamyymälä taikka kahvio…?
Honkkarissa on jo monta kesää myyty turvekuivitettua ja kompostoitua pavosenheskaa. Hinta vaan on niin yletön: 20 l kannellinen muoviämpäri (ns. melassiämpäri) yli 11 eur. Siitä voi sitten ynnätä kuutiohinnan, ken lystää.
Meillä on käynyt jo useana vuotena nurmijärveläinen isäntä isolla pakulla ja myy aina väkisin auton tyhjäksi, kun on ensin muut vakipaikat kiertänyt.
Hinta on ollut 5 -7€ iso jätesäkillinen palanutta turvepeetä. Tuo hinta on niillä rajoilla, että sitä jonkin verran kärsii ostaakin. Itse en olisi enää viime keväänä ostanutkaan, mutta muori oli ostanut, kun en silloin ollut kotona.
Hui mitä hintoja! Jotenkin tuntuu kummalliselta että kun itse ilmaseksi antaisi niin kukaan ei viitsi hakea ja sitten kaupasta monet ostaa kalliilla. Onko se nykyihmiselle niin liikaa, kun oon sanonut, että pitää itse laittaa paska säkkeihin tai peräkärryyn? Tänäkin vuonna vain mun äiti vaivautui itse toimiin. No, naapuri on tyytyväinen kun saa paskaa välillä monta traktorikuormallista, hän kasvattaa siinä vaikka mitä.
Oho, tulipahan avauduttua.
Kyllä minäkin käyn hakemassa peräkärryn kanssa tuoretta sontaa kompostiin. Tässä lähellä ei kuitenkaan ole sellaisia paikkoja, jotka käyttäisivät turvetta kuivikkeena. Meidän kylällä käyttävät joko olkea tai sahanpurua ja sellainen sonta tosiaankin vaatii kierrätyksen kompostin kautta.
Aika monilla kuitenkin on se kuljetusongelma ja sen vuoksi tuo nurmijärveläisisäntä sitä pussittaa ja sitten kiertää sitä kaupittelemassa.
Saman tyyppinen kaupustelija kuin Raakilla kulkee täällä Raumalla ja ympäristössäkin. Isot mustat jätesäkit hän lähes "pakkomyy", eli kummallisesti on pakettiautossa enää neljä tai viisi säkkiä, osta ne nyt. Toisaalta on helppoa, kun toudaan pusseissa kotiin, ei silti.
Raakki, en tiedä tarkalleen missä asut ja onko Tervalampi lähelläsi mutta Tervalammen ratsutalli ainakin käyttää turvetta. Olen sieltä hakenut. Ongelmana on luonnollisesti rikkikset, mutta niiden nyppimisen olen kestänyt kun aineen saa ilmaiseksi.
Aikaisemmin sainkin sontaa Tervalammelta ja maksoin vain traktorikuljetuksen. Jossain vaiheessa kuitenkin ilmoitettiin, että sonta kompostoidaan kartanon kasvihuoneita varten. Täytyypä poiketa siellä ja kysäistä uudelleen - matkakin olisi lyhempi, kuin Ojakkalan paikkaan.
Mun mielestä on tosi hyvä kun noita kiertäviä kaupustelijoita on, en tarkoittanut yhtään moittia, jos joku niin sattui ajattelemaan. Ihmettilin siis vaan sitä kun hakijoille pitäisi valmiiksi pussittaa tai tehdä kuorma että viitsivät hakea.
Se yllätti taas, nimittäin lannan myyjä.
Joka kerta hän ilmaantuu pihaan mitä eriskummallimsimpina aikoina tarjoten loppuja säkkejä. Niin nytkin. Ostin sitten viisi säkkiä ja sanoin hyvin painottaen, että en osta sitten tänä syksynä enkä ensi keväänä yhtään, varastoa on.
Mieheni on juuri kaivamassa mittavaa istutuskuopparivistöä tulevalle ruusutarhalle. Olen laittanut jokaiseen istutuskuoppaan hevon peetä ja sitten kalkkia perään. Toivottavasti riittävät, mitä haettiin keväällä. Meillä ainakin saa hyvää ja maatunutta turpeeseen sidottua hevon peetä läheiseltä Messilän tallilta ilmaiseksi. Jos haluaa bob catin apua niin siitä pitää sitten maksaa erikseen. Me vaan lapioidaan muovisiin kuljetuslaatikoihin tavaraa ja ajamme tyytyväisinä pois.
Miksi olki- tai sahanpurukuivikkeinen pitäisi kompostoida jotenkin eri tavalla kuin turvekuivitettu?
Kuivaa olkea on monesti niin paljon, että haluan sen sekoittuvan muuhun kompostiin. Sahanpuru taas on yleensä havupuista ja sitä ei kannata kovin paljoa laittaa samaan paikkaan, kun kasvit eivät tykkää pihkaisesta puunpurusta. Toisekseen turvekuivike imee paljon paremmin nesteetkin ja silloin se on parempaa.
Itse olen ottanut joskus ihan tarkoituksellakin aivan tuoretta sontaa, kun kuitenkin tarvitsen sitä lehtikompostin joukkoon, niin se ehtii siellä muhimaan vuoden tai pari ja auttaa myös lehtien maatumisessa.