Tuo mun jaska tai siis mun hevonjaska on palanutta ku ei se ees haise enää millekkään…kiitos taas neuvoista =)
Levittelen palanutta hp:tä ihan surutta perennapenkkeihin, ja aina tuntuu, että kukat kiittävät kukillaan.
Pitäisi käydä hakemassa taas kärryllinen peetä. Viime vuotisesta satsista on yksi säkinpohjallinen tuolla jemmassa, johonkin ne taas hupenivat viime kesänä kaikki.
Jalokärhöpenkki on päällystetty lannalla, samoin kolmannes pitkästä paraatipenkistä. Ensin haraan ja poistan rikkikset, sitten levitän lannan ja tuhkan. Soon siinä koko vuoden lannoitus. Kärhöt saavat 10 senttiä katetta, perennat koosta riippuen 2-5 senttiä. Kivikkokasveille en anna ollenkaan, ne voi jopa kuolla liikaan lannoitukseen. Tästäkin piti hankkia ensin kokemusta ennenkö uskoin…
Siis sontaako reilusti kärhöille ja siitäkö tykkäävät ???
Tuli hiukan sanottua ex miehelle että tälläisissä asioissa täytyy kysyä ensin minulta.
Se oli kuorma-auto kontillisen hevonpeetä heitellyt rinteestä alas näin kyllä sen kontin kun kävin mansikka maalla sanoi ostaneessa sen, mutta ei torvi sanonut mitä siellä sisällä oli ja nyt kuulin kun menin istuttaan mansikoita mitä oli tehnyt. Hiukan harmitti mä raahaan jätesäkillä paskaa marjapuskille ja kurpitsapenkiinn kun sitä olisi ollut kontillinen pihassa.
Titamiini miten ratkaiset kärhöjen juuruksen? Onko sitä lantaa varsiin saakka vai laitatko siihen hiekkaa?
Karkeaa hiekkaa on juurenniskasta maan pinnalle asti. En ole käyttänyt mitään materiaalia pitämään mullan/lannan/hiekan erillään toisistaan. Kasaan vain hiekkaa tyvelle, noin 30 senttiä halkaisijaltaan olevalle ympyrälle tyvellä. Sitten lantaa vain ronskilla kädellä muualle.
Meillä loppui lakastumistauti kun vaihdoin hiekat juurenniskojen päälle. Mullahan on kärhöt heti reilusti syvään istutettuja. Ainakin 20 senttiä on juurenniska maan pinnan alla.
Pitää vielä mainita, että ruusut erityisesti rakastavat hevosen lantaa. Joka toinen vuosi laitan myös sen 10 senttiä lantaa ruusujen juurelle. Mutta puuvartisille olen pitänyt juhannusta takarajana lantakatteen laittamisessa. Runsas typpi heikentää talvenkestävyyttä, siksi sitä en käytä syyskesästä.
Taas tuli Titamiinilta oikein rautaisanos hevonpee tietoutta, kiitokset . Tänään olisi pitänyt hakea peräkärryllinen, mutta alkoi pahus satamaan juuri ennen lähtöä sinne. Isäntä kyllä lupasi, että tämän pyhän aikana haetaan. Minulla on pari jalokärhöä odottamassa istutusta. Hiekat ja paikka multineen onkin jo valmiina. Enää puuttuu se hevonpee, jota laitan sinne syvään kuoppaan salaojasoran kanssa.
Hyvä siitä tulee, Törnrosa! Jalokärhöt kukkivat viime vuonna täällä vitosella joulukuuhun asti. Sitten kun tuli riittävän ravakat pakkaset, niin luovuttivat. Mutta jos joku kukkii heinäkuusta joulukuun alkuun (noin 5 kk)… niin vau! Eikä mitään vaatimattomia kukkia!
Titamiinia on hyvä nähdä taas hetkestä aikaa…minulla on jo pikkupaniikkia kun ei olekkaan lantalassa ehtaa tavaraa levitettäväksi kurpitsapenkin pohjaan. Me kun laitoimme lantalan kompostoitumaan mullan ja vanhan heinän kanssa talveksi. Mutta on sekin ärmättiä, vaikkakin enemmän multapuolta.
Kärhöjen kanssa tein testin: Laitoin lecasoraa hiekan tilalle. Näyttää olevan ihan jees. Lämpiää nopeammin. Sain lecasoraa kierrätystavarana kun eräs tuttavamme hajotti AIV-tornin ja sitä oli siellä jossain eristeenä.
PS. Rosy kohta kukkii katajassa!
Oooh, hyvä idea, lecsoraa mulla on kotona, mutta hiekkaa täytyy aina varta vasten jostain jahdata :), tänks!
Orkideaharrastajana tuo leca-sora on tuttua ainetta. Se käy vallan mainiosti mullan sekaan keventämään sen rakennetta.
Tänään sitten haimme sen hevonpee satsin Messilän tallilta. Peräkärryyn mahtui 13 muovilaatikollista ja pari isompaa saavillista ehtaa turpeeseen sidottua lantaa, joka oli jo valmiiksi palanutta. Kuilun keskellä oli sellaista tuoreempaa tavaraa, mutta laidoilta löytyi sitä palaneempaa.Vaikka eilen oli satanut rankasti onnistuimme löytämään astioihimme kuivaa kamaa. Silloin kun ei tarvita tallilta kuormausapua saa lannat ilmaiseksi.
Soitin keskiviikkona talleille ja tiedustelin sopiiko lantaa hakea nyt pyhän aikana. Tarkoitin lähinnä sitä, että siellä ei olisi mitään kilpailuja tai vastaavia. Puhelimessa oleva nuori nainen totesi, että kyllä se lantakasa on siellä pyhät ja arjet, että sopii tulla hakemaan milloin vaan 
.
Meillä tehdään “kunnollista” multaa sekoittamalla peltomultaa (juu - on siellä sekä juolavehnän juuria, että miljardeja rikkiksen siemenöitä) karkeaa hiekkaa ja kompostoitunutta lantaa. Tulee oikeesti hyvää tavaraa. Mitä nyt vähän niitä rikkiksiä… Mutta ilmaista hyvää multaa ahkeralle kitkijälle. Tai tehokkaalle kattajalle.
Meilläkin on toimittu juuri noin ja vähän jännittää mitä tuleman pitää. Toistaiseksi on pärjätty rikkisten kanssa hyvin. Kun kasvit pääsevät kunnon kasvuun niin ei siellä mikään enää idä. Paitsi näin keväällä =)
Mekin muuten haettiin tänään puutarhurin mustaa kultaa isolta tallilta. Hyvää palanutta tavaraa löytyi pellolta valtavista kasoista, useita kymmeniä metrejä pitkät aumat herkkua… Onneksi mies uskalsi ajaa pellon laitaa autolla peräkärryineen. Hyvin pääsi. Ratsastuskeskuksella on montakymmentä hevosta, joten tavaraa syntyy tiuhaan tahtiin… Kärryllinen tavaraa maksoi itse lapioituna 5 euroa, kuten aina.
Meidän resepti kunnolliselle mullalle on seuraava: sekoitetaan rannasta nostettua pressun alla olevaa multaa (hyvää mutta tiivistä), karkeaa hiekkaa, kompostia, hevonpeetä ja tuhkaa. Kesäkukat pääsee tietenkin tähän seokseen, tosin joskus sekoitan myös ostomultaa sekaan. (Ja nyt viisastuneena petunioiden ph-tarpeesta, jätän niiltä tuhkan pois.)
Temsku, erinomainen idea tuo lecasora kärhöille, jos se lämpiää nopeammin!
Tyhmä kysymys: hevonkakkaa olisi pihalla ja löytyy myös tuhkaa ja kalkkia. Voiko tuota hevonkakkaa käyttää istutusalustaksi suoraan? Eli vanhan maan päälle suoraan hevonkakkaa (ja tuhkaa/kalkkia)?
Hevonkakka on "ylivuotista", sieltä muutama oljenkappale sieltä täältä näkyy ja jokunen juolavehnän alku.
Mielenkiinnolla odotan mitä Nanikalle vastataan. Onko se hoopee siis pelkkää sitä ihteään höystettynä joillakin oljenkorsilla, vai onko sekoitettu puruun, turpeeseen tms. ? Jos se on sekoitus, ja kompostoitunut jo, niin tiedoksi että sellaista minä ainakin käytän suhteellisen suoraan. Sekoitan jonkin verran multaa joukkoon ja syy on se, että se hoopee kuivuu tosi nopeasti ihan puhallettavaksi hötöksi ilman sitä “sidosainetta”. Sitä en tiedä olisiko se muutenkin liian vahvaa sellaisenaan - kuka tietäis?
Mieheni kertoi kasvattaneensa salaatin lehtiä maatuneessa hevon peessä nuorena miehenä. Hän asui näet raviradalla... ja sitä siellä riitti. Salaatti kasvoi oikein hyvin ja oli kuulemma maukasta.
Vakavasti puhuen olen Nuun kanssa samoilla linjoilla siitä, että vaikka hevon pee olisikin hyvin kompostoitunut se ei kuivana ole hyvä kasvualusta koska se kuivuu koppuraksi ja sen jälkeen se on vaikea saada vettymään uudelleen.
En tiedä oikeaa vastausta, mutta itse teen seoksen esim mustasta mullasta, hiekasta ja hevonpeestä. Hiekkaa ja hevonpeetä enemmän kuin multaa. Hiekan ansiosta tulee mukavan karkeaa.