Piha (n. 1000 neliötä) on ollut meillä loka-marraskuusta 2006 ja ollut olemassa vuodesta 1996. Lähtökohta oli puutarhatontun näkökulmasta "hedelmällinen": paljon työtä. Edellisten perheiden jäljiltä kasveja on ollut paljon, mitä moninaisimmissa paikoissa rentoon tyyliin yksi tässä, toinen tuolla, ja laitetaanpa tämä vaikka tähän.
Kaikesta en ole tykännyt, joten surutta olen kaivellut ja siirrellyt. Ja samaa aion jatkaa.
Tämä on nyt mun!
Tässä kuva aidanvieruspenkistä elokuun alussa 2007
Todellakin: kuvanottopäivä oli elokuun alussa!
Tästä lähtee risuhanhikit ja tilalle tulee "kivikkopenkki" (kuva otettu juhannuksena 2007)
Melkein kaikki hanhikit lähti, sitten alkoi tavaran siirtely muualta pihasta: havuja, maanpeitekasveja... ja niitä kiviä. Kaiken kokoisia, kaiken muotoisia.
Tuossa on se ainoa hanhikinpätkä, jonka jätin, ja siinä vieressä vaaleanpunakukkaista sammalleimua sekä kaunis vihertävänkeltainen pikkuhavu (onko tuo laakakataja, kerrottehan!). Edessä pilkistää purppuravuorenkilven (niin oletan) lehtiä ja kivenkoloon siirsin suikeroalpia.
Hanhikin vasemmalta puolelta kurkkivat vielä niittykasvikaverukset, keitä nyt sitten olivatkaan.
Tuossa framilla on se penkin komein "kivi", ja sen edessä sininata- ja mehikasviostokset. Varjossa hempeysostos, laventeli (nyt en muista lajiketta). Kaivonkannen takaa pilkottaa sellaisen kasvin varsia, jonka nimeä en tiedä. Kasvin lehdet muistuttavat nukkapähkämön lehtiä, mutta eivät ehkä ole ihan niin pehmoisia. Tämä myös kukkii nätimmin, tulee vähän sellaiset... malvikkimaiset, pari senttiä halkaisijaltaan olevat hehkuvan tummanpinkit kukat. Korkeus on siinä puolen metrin huippeilla, ja näyttää leviävän reippaasti. Jos joku teistä tuosta kuvauksesta kasvin tunnistaa, nimeättehän, kiitos. (On muuten hiinä ja hiinä, etten siirrä kasvia tuosta pois. Ei oikein sovi kokonaisuuteen.)
Villi veikkaus harmaakäenkukka. On täällä jossain siitä kuviakin.
Elokuun alussa aloin tehdä hoitopolkuja penkkiin, jossa ensimmäinen siirrännäinen, kääpiökataja oikealla, alkoi jo sanoa työsuhdettaan irti...
Ja taas tarvitaan tunnistusapua: mikä havu se tuossa vuorenkilven kyljessä kiehnää? Ilmeisesti joku pikkukataja sekin?
Tuossa alhaalla muuten näkyy sen edellisen kuvan tunnistamattoman kasvin yksi avonainen kukka.
Kiitos, Valmu. Pirjoh:n Lammaskalliolta löysin haulla tuon kasvin, ja harmaakäenkukkahan se.
Ja todellakin on ihan väärässä paikassa. Kasvakoon tuossa nyt sen aikaa, että saan sen penkin perustettua, johon tuo ihan ilmiselvästi kuuluu. Taas näkyy sielun silmin kasville oikea osoite...
Hyvä että sille on jo uusi osoite, se on hieno kasvi.
Alla on vielä kuva koko penkistä polkujen teon aikaan. Tuo rupsahtaneen näköinen kääpiökataja lähti sitten muuttumaan mullaksi, ja se on korvattu jo uudella, kauniisti tähden muotoon kasvaneella lajitoverillaan. Viihtyköön se paremmin.
Tässä näkyy tatarpenkin ylöskaivuutyön tuloksia
Ja tässä olen perustanut samaan penkkiin kastemadoille sanomalehtikirjaston talveksi
Ensi keväänä tuohon siirretään muualta tontilta viisi syreeniä ja testataan, tulisiko niistä tuossa nätimpiä kuin miltä ne nyt näyttävät... Alleen ne taitavat saada pikkutalviomaton tai jotain. Sitäkin kun pihalta löytyy runsain mitoin.
Koko tämä kaivuu- ja siirtelyurakkahan johtuu siitä, että kasveja todella on, mutta miunmaunmukkaan ne ovat väärissä paikoissa. Enkä henno heittää yhtään niistä pois...
Selasin läpi nuo tänne tälläämäni kuvat ja aloin nauraa ääneen. Teillä muilla on ihanaa, rehevää, kaunista ja lumoavaa, ja minulla... NÄMÄ!
Mutta odottakaas. Kyllä te joku vuosi saatte vielä kaunistakin katseltavaa. Laitanpa tähän houkutukseksi vaikka suloisen liljani, joita niitäkin on vain yksi tätä lajia.
Ja hienosti kukkineen jalopähkämön.
Eli on täällä muutamia valopilkkujakin. Nyt hyvää yötä kaikille!
Intopii, ole vaan iloisesti pihalla 
sillä omaan makuun kannattaa luottaa ja tehdä pihastaan oman näköinen. Odotan muodonmuutosta mielenkiinnolla.
Tässä ja seuraavassa viestissä on kuva siitä talon länsipuolen penkistä, johon aion - jahka Herra Mies sitä vähän lainajyrsimellä jyrskäyttää ja saan heitellyksi taas hesarit talveksi päälle - keväällä siirtää kaikkea säilyttämisen arvoista muualta pihalta: kurjenmiekkoja, tuon edellä olleen jalopähkämön (jonka aion jakaa), etuoven kupeessa olevat kuunliljat (niistäkin taitaa olla kuva olemassa), ja ehkä ne kolme rantakukkaa, jotka ovat aiemman omistajan silmissä saaneet armon saapua pihallemme. Niille tosin pitää saada muutamakin kaveri, jotta näyttävät joltakin.
Tuo ainokaiskappale puhtaanvalkoista syysleimua sai sittemmin karmean härmätartunnan eikä siitä toivu. Vielä se paikallaan retkottaa, mutta kohta lähtee. (Leimun edessä rentoilee myskimalva, 1 kpl.)
Vinossa - ja poistolistalla - olevan valaisimen oikealla puolella on imukärhivilliviini somasti kerällä. Sen haluaisin säilyttää, mutta en pitää puutalomme seinustalla. Jos kukaan teistä ei sitä halua tulla hakemaan, se pysyy tuossa ensi kevääseen saakka. Jos sittenkään en keksi sille mielekästä paikkaa, silloin se valitettavasti joutuu lähtemään. Pelastakaa siis, kuka ikuna teistä sen haluaisi.
Tässä saman penkin toinen pää. Pieni pihajasmikkeemme on vähän kukinnanjälkeistunnelmissa ja odottaa tuossa vielä leikkausta. Siirtääkin se pitäisi. Tietysti. Mitäpä minä en haluaisi siirtää.
Joskus tästä penkistä tulee vielä kaunis: eri sävyisiä sinisiä, valkoista, lilaa ja ehkä jotakin... säpäkkää limen- tai muuta kellanvihreää. Näettehän? Ja kukkasipuleista mahtava kevään aloitus.
Tässä harmaamalvikki (1 kpl; toisaalla tontilla on hajasijoitettuna toinen) ja kuunliljasto (ja erinäisiä rikkaruohoja, näköjään...). Tämä "kukkapenkki" on itä-eteläseinustalla, joten hostat ovat aivan hätää kärsimässä tuolla paikalla. Jakaminenkin voisi tehdä niille hyvää. Siksi saavat ensi kesänä siirron talon länsipuolelle (kts. kaksi edellistä viestiä).
Malvikin kanssa on vähän niin ja näin... kukkii kyllä komeasti, mutta vaaleanpunaisille ei oikein ole vielä paikkaa hahmoteltuna. Olemassa niitä olisi muutama: akileijoja, yksi - tietysti vain yksi - värililja, nämä malvikit. Joko lähtevät kaikki tai keksin jonkun paikan, johon hempeyskasvini lykkään.
Keksittekö muuten tälle paikalle noiden tilalle jotakin sellaista, joka sietäisi hyvin tuosta yläpuolelta, valokatteen reunalta, sateella putoavan veden? Saattaa tosin olla, että tähän en mitään lykkää, vaikka kuinka on sisäänkäynnin vieressä. Tuossa hollilla kasvaa nimittäin tontin suurin omenapuu, joka kevään painoja oksilla roikutettuaan kasvattaa oksansa kauniisti vaakasuoraan, ja yksi niistä kurottelee juuri tämän penkin yläpuolelle. Näiden välistä kun kottikärryjen ja muiden roippeiden kanssa pujottelee, saa välillä olla vähän kieli keskellä suuta.
No, tuo on harkinnassa olevien asioiden listalla numero 1098. Tai jotain.
Minusta nuo kaksi yhdessä näyttävät hyvältä, hempeä yhdistelmä ja valkoinen seinämä. Laittaisin harmaamalvikkia kaiteen viereen ja jakaisin kuunliljaa tasaisesti sen eteen. Penkkiä joutuisi kyllä leventämään eteenpäin. Tippuvaa vettä kestäisivät varmaankin nauhukset, kurjenmiekat ja se ikuinen herttavuorenkilpi.
Älä ihmeessä heitä imukärhivilliviiniä menemään, eikö sinulla ole pihassa mitään isoa puuta, vaikka kuusta, jota myöden laitat sen menemään ? Ihana koti ja piha sinulla on, kateeksi käy 