Tilattu keväällä Kauppilasta. Siemenkylvöjäkin on mutta ei näy purkin pinnalla mitään =(.
Etsintälistalle laitan, siis. Onneksi olemme juuri lähdössä pitkälle kesäloma-autoilulle läpi Suomen, ja onneksi osasin kysellä näkemisen arvoisia puutarhamyymälöitä teiltä täältä.
Yksi vaihtoehto voisi olla ´Green Spice´, siinä on tummaa väriä, hopeanhohtoa ja vihreää. Ohotanmarunan ja vihreiden kasvien kanssa uskon, että täydentäisi kivasti.
Minulla on krooninen mieltymys tummalehtisiin kasveihin, joten pitäisi varmaan hankkia tuollainen mustaselja.
Ophiopogon planiscapus 'Nigrescens' on matala mustalehtinen heinännäköinen, talvehtisiko se? [Googlaan: "it has been proven hardy to minus 20F", siis lähemmäs -30C]
Tuli näistä parituspohdiskeluista mieleen, että onkohan täällä erityistä kasvikaveriketjua, sellaista jossa voisi pohdiskella väri- ja muotoyhdistelmiä? Yritin hakea tuolta pihasuunnittelupuolelta, mutten löytänyt.
[sori, viesti tuli ensin tuplasti, siitä poisto]
Zibuli, Ophiopogon on suomeksi myytävänä nimellä käärmeenparta. Sekin on tosi tyylikäs kasviehdotus. Näitä tummiahan alkaa yllättäen löytyä… Laitatte ehdotuksinenne minut yhä vaikeamman pohdinnan eteen! “Josko sittenkin tuota… vaiko tätä… emmietiedä…”
Anteeksi, minä höpötän lähinnä latinaa puutarhassani 
Tämän pentin löydettyäni olen alkanut vähän oppia puutarhasuomeakin. Suomenkieliset nimet ei vaan tunnu pysyvän millään päässä. Syrikkä? Syräkki? Tyräkki?
Juuei haittaa, senkun latinoit! Parempi niin. Tiedetään sillä ja tällä puolella molemmat, mistä kasvista on kyse!
Ajattelinkin juuri täydentää sitä puutarhasuomen sanastoasi
Jassoo. Ne on frouvat lanseeranneet muinaisten munkki- ja kirkkolatinan lisäksi nykyaikaisen puutarhalatinan =D
Ei, kyllä se oli ikimainio Linnaeus
Mun käärmeenpartani..Ophiopogon planiscapus ''Nigrescens'' kuoli viime talvena tai oikeammin keväällä, lumen alta se tuli elossa, mutta sitten varmaankin liika aurinko keväällä teki sen, että lehdet muuttuivat vaaleiksi ja se kuoli pois. Olis varmaan tarvinnut kevätsuojauksen.
Saattaa tarvita kevätsuojauksen juu. Puolivarjossa se säilyttää paremmin tumman värinsä muutenkin. Minä hölmö olen laittanut sitä laventelireunuksen taakse - ei tosiaankaan mikään hyvä yhdistelmä - jossa sitä ei kukaan näe. Siirrän sen syksyllä toisaalle. Leviää just kivasti, ei valtaa hetkessä koko penkkiä, vaan tupsun kerrallaan.
Nyt mulla on mietinnässä Brunnera ´Jack Frost´ tai jokin vastaava hiukkasen ainakin hopealehtinen ´Black Lacen´ kaveriksi. Oletko jo ratkaissut oman istutuksesi?
Kuukkeloin Brunneraa ja lehdet näyttivät hienoilta! Jos kuitenkin kukkii vain sinisenä (joita kuvia löysin), ei sovi tuohon penkkiin. Tähtään väreiksi valkoista, hopeanväristä, vaaleanpunaista ja purppuraa.
Istuttaminen jää nyt vähän tauolle, kun on tämä pohjoisen lomareissu tuloillaan. Jahka palaamme ja pystyn istuttamaan / kastelemaan istutettuja, sitten aloitan uudelleen.
Mahtavasti ovat lähteneet Merliniltä saadut tiarellat leviämään. Kiitos vielä!
Täytyy niiden kaveriksi etsiä jotakin tymäkkää väriä; nyt on liian samansävyisiä ympärillä. "Onneksi" nuo oikeassa laidassa olevat tulisalviat ovat yksivuotisia. Kuunlilja on merkkiä 'Gold Standard'.
Näistä siemenestä kasvatetuista isokirjopeipeistä minä odotin suuria (kirjaimellisesti), mutta eipä, eipä. Upea väri kuitenkin.
Ostin naapurikaupungin myymälästä ritarinkannuksia määritelmin "vaaleansininen", "tummansininen" ja "violetti" ja seuraavia sävyjä sain:
Viehko hieman kerrotun näköinen sinivioletti (lajikemäärityksestä ei tietoa) 
Violetti (ei lajiketietoa) 
Tässä olis tämänvärinen:
Ja vielä se todella vaaleansininen. Aika hempee...
En tiedä, voinko kehua myymälää laatutaimistona; himppasen heikkolaatuisen oloisia olivat kaikki. Ehkä ensi vuonna näyttävät upeilta.
Nämä kuunliljat röyhähtivät kyllä ihan mahdottomiksi. Ja takarivin "heinikko" kaipaa ehdottomasti jotakin ryhdistävää kasvia. Olen vähän heikkona noihin heinämäisiin eläviin, mutta pakko on myöntää: ilman jämäkkyyttä ne näyttävät yhdessä tosi epäsiisteiltä.
Valanpa hippusen rohkeutta niille, jotka sitä tarvitsevat. Leikkasin ihan nysäksi jasmikkeen, joka pörröilee tuolla alkupään sivuilla, ja siirsin (no, Herra Mies siirsi) sen aidan viereen näkösuojaksi naapurin puolelle. Ei tainnut tykätä huonoa, kun nyt näin tiiviisti kasvaa.
