Mitä keksisin aidan viereen, tarkemmin nurmikon ja aidan väliin? Paikka on melko ongelmallinen…kuiva ja varjoisa.
Nurmikkoa en halua ihan aitaan kiinni, koska tien puolelta tulee aina aidan ali juuri niitä täydellisen kokoisia kiviä jotka sitten lentävät kuin ammukset ruohonleikkurin teristä.
Aita ei myöskään ole mikään kaunistus, joten jotain noin metrin-parin korkuiseksi kasvavaa olisi siihen mukava laittaa.
Eli aikamoinen pala purtavaksi. Vielä kun mulla on se periaate, että kasvien pitää menestyä paikassaan ilman jatkuvaa kastelua tai muuta elvytystä.
Sinikello, millaista maa siinä on? Entä onko varjo miten synkkää?
Maa on hiekoitussepelin ja saven sekaisen multamaan sekoitus. Tuon varjon määrittelisin valoisaksi varjoksi tai sitten varjoisaksi puolivarjoksi.
No rohkenen ehdottaa aidan luo sinikuusamaa, marja-aroniaa, pihlajaa, kanukoita pensaista ja kuunliljoja, valeangervoita ja jaloangervoita perennoista.
Kanukat ei menesty…tai no elävät, mutta kauniita pensaita niistä ei saa tekemälläkään. kuunliljat vois olla yks vaihtoehto…tykkään niistä tosi paljon tai sitten angervot tosiaan vois mennä, kun tykkäävät tontilla kyllä muualla olla. Noita muita mun pitää vähän tutkailla =)
Aroniaa en ehkä sen takia laittais, kun aidan toisella puolella on muotoon leikattu orapihlaja, joten tulis ehkä turhan samantapainen.
Kiitos hyvistä vinkeistä!
Miten estää naapurin puolelta aitaa tulevien heinien ja rikkakasvien, miksei joskus jopa voimakkaasti juuriversoista leviävien perennojen, leviäminen omaan istutusalueeseen aidan kupeessa?
Itse olen laittanut yhteen kohtaan laudan kyljelleen maan sisään, mutta siitä tulee iloisesti yli ainakin rönsyleinikki(?) ja juolavehnä ali. Kasvimaa perustettiin aikoinaan niin ikään aitaa vasten, ja kaivoin sinne kattotiilet pystyyn, ettei naapurin vatut tulisi meidän kasvimaalle. Vaan tulevatpa ne kuitenkin.
Onko ainoa toimiva vaihtoehto jättää ruohonleikkurin mentävä kuja siihen aidan ja istutusalueen väliin? (Ei auta kyllä vattuihin, kun tulevat kauas…) Riittäisikö sanomalehti ja paksu kerros katetta? Kuinkahan usein se pitäisi uusia? Maan päällä suikertavat kasvit juurtuvat kai kuorikatteeseenkin… Juuriestematto ja kiviä? Asfaltti? 
Juolavehnän pystyy estämään tarpeeksi syvään laitetulla esteellä, esim. sokkelimuovia ehkä 30 - 40 cm. Vattu kai tulee kyllä vielä sieltäkin ali. Nurmikaistale kyllä auttaa jonkin verran ylituleviin, jos sen leikkaa ja trimmaa reunastansa usein. Minä trimmailen usein istutusalueitteni reunoja, jotka on tehty upotetulla sokkelimuovilla, estääkseni maahumalan, suikeroalpin ja rönsyleinikin valloitusmarssia.
Ja sitten vielä lisäksi vahdin ja revin jos ovat karanneet 
Olen perustanut istutusalueeni sokkelimuovilla rajaten, koska meillä ei ole mitään oikeata nurmikkoa, vaan tällainen entinen pelto kaikkine ihanuuksineen.
Kuorikatteeseen useimmat suikertelevat juurtuvat hanakasti. Juuriestematto ja kivet joutuu myös aika ajoin putsaamaan, koska kivien väliin lentelee ja tippuu ja roiskuu aina sen verran jotain eloperäistä, että kohta kivien välissä sitkeimmät kasvit itää.
Ei taida asfalttikaan auttaa vattuun, kun tulee ali. No, riippuu tietysti asfalttialueen leveydestä 
Kiitos vastauksestasi, Tuomipihlaja! Meillä on yhteistä rajaa vajaat 60 m, joten syvän juuriesteen kaivaminen ei ihan hirveästi houkuttelisi… Käsin kitkeminen tai kanttaaminen istutusten ja aidan välissä on taas vähän hankalaa tilan puutteen vuoksi. On selvää, ettei 100% huoltovapaata ratkaisua ole olemassakaan, mutta koetan tässä puntaroida sitä järkevintä vaihtoehtoa.
Tällä hetkellä aidan vierustalla on paljon nurmikkoa meidän puolellamme, mutta naapurin nykyinen lauta-aita mätänee nyt käsiin, ja näillä näkymin tilalle tulisi vain koiraverkko. Jotain istutuksia siis täytyy ehdottomasti saada näköesteeksi. Mutta kuinka niitä hoitaisi (tai mieluummin vähentäisi hoidon tarvetta) sieltä aidan puolelta? Millaisia ‘‘hoitokäytävä’’-ratkaisuja teillä on istutusalueen ja aidan välissä?
(Vattu on varmasti ihan oma lukunsa juurivesoineen. Meidän pikkuinen kasvimaa onkin jo lähestulkoon poistettu käytöstä, ja ajattelin perustaa siihen suosiolla vattumaan.
)
annaw: Ai niin, onhan niitä myrkkyjäkin. Rounduppia en kyllä halua pihalleni laittaa…
Pitäiskö siinä aidan vieressä kasvattaa jotain tosi peittävää ja isoa, joka varjostaisi niin, että rikkiksillä ei olisi niin intoa tulla teidän puolelle? (Voi kyllä käydä niin, että juolavehnät vaan muuttuu vuohenputkiksi, mä kyllä siedän vuohenputkea paremmin kuin juolavehnää).
Tai pystyiskö sinne aidan viereen jättämään sellaisen kaistaleen, jonne juuri mahdut trimmerin kanssa? Itse trimmaan reunoja, niin että "multa roiskuu" estääkseni kasvien,varsinkin suikertavien leviämistä.
Kanttaaminen ei taida kovin hyvin edes juolavehnää pidellä, kun sen juuret menee syvempään. Siksi juuri meillä juuriesteitä kanttaamisen sijaan.
Kyllähän siinä tovi vierähtäisi, jos 60 metrille juuriesteen kaivaa, varsinkin jos on kivistä. Meillähän näitä juuriesteitä on satoja metrejä, mutta aikaakin on kulunut seitsemäntoista vuotta ja maa on puhdasta savea, ei juurikaan kiviä.
Niin, hmm, jos siihen rajalle istuttaa pensaita ja niiden alle esim. rentoakankaalia (joka leviää sitten naapurin puolelle, kjäh)? Sillä tuntuisi olevan todella tiivis ja peittävä kasvusto, ja minä kyllä ihan tykkään siitä. Vuorenkilpeäkin joku on tainnut käyttää vastaavaan tarkoitukseen. Hopeatäpläpeippiä jo laitoin ko. rajalle tänä kesänä.
Eihän sitä juuriestettä tietysti tarvitsisi koko matkalle kerralla kaivaa. Ja tuossa on koivuja ja kuusikin rajalla, eikä niiden kohdalta voi pahemmin kaivellakaan. Ja muuripenkkikin vie muutaman metrin. Ja ne vattupöheiköt. Eli eihän tuo enää niin isolta hommalta kuulostakaan.
Se trimmattava nurmikaistale päästää kuitenkin juolavehnän penkkiin, ellei siinä ole juuriestettä. Ja sittenhän se este voisi yhtälailla olla jo siinä aidan kohdalla, eikö? Juolavehnään meinaa mennä hermo minullakin.
Miten hyvin, Tuomipihlaja, saat patolevyn upotettua istutusalueen ja nurmikon väliin? Jääkö siitä teräviä reunoja, jotka viiltävät paljasjaloin kulkevien jalkoja/tassuja? Nurmikonleikkuri ei revi sitä riekaleiksi?
Rentoakankaali on kyllä harvinaisen peittävä. Vuorenkilvet ja peittokurjenpolvet ovat ehkä vieläkin parempia maanpeittoja, eivät kyllä riittävän leveänä alueena juuri päästä rikkaruohoja alleen.
Jos juuriesteen laittaa, niin olen samaa mieltä, että varmaan se olisi viisainta laittaa heti aidan kohdalle. Ja jos olisi juurieste + maanpeittoperennoja, niin varmasti hoito helpottuisi pitkällä tähtäimellä.
Jätän muovin vain juuri ja juuri näkyviin,koska on mielestäni ruma,jos kovasti näkyy. Ei ole meillä kukaan koskaan niihin itseänsä satuttanut. Olen aina ostanut mustaa tai ruskeaa muovia. Kerran ostin harmaata, kun muuta väriä ei ollut saatavilla sillä hetkellä. Se olikin kaikin tavoin huonoa. Ensinnäkin se vaaleana erottuu rumasti ja se ei myöskään kestänyt aurinkoa vaan haurastui niiltä osin kuin oli jäänyt näkyviin. Nurtsinleikkurikin sitä hajotti. Samoja ongelmia ei ole ollut mustien ja ruskeiden sokkelimuovirullien kanssa.
Vielä upottamisesta. Alkuunsa olen antanut reunan tulla maanpinnan yläpuolelle kunnes uuden kukkapenkin pinta yleensä vähän laskee. ja sitten myöhemmin olen puukon kanssa leikannut muovin tarkemmin pikkuisen maanpinnan yläpuolelta.
Kannattaa tietysti miettiä, että haluaako muovia leikata niin alas, jos se on sellaisessa paikassa, josta ei kovasti ota silmään rumana (esim. pensaiden takana). Paremminhan pysyisivät suikertavatkin kasvit toisella puolella, jos este ei ole niin matala.
Totta, eihän sitä juuriestettä tosiaan tarvitse saada niin piiloon (katseilta, paljailta jaloilta tai leikkuriltakaan), jos sen sinne istutusalueen takareunaan laittaa! Ajatuksissani vain olin niissä istutusalueiden etureunoissa. (Meillä on huonoja kokemuksia siitä vihreästä muovisesta nurmikonreunusnauhasta. Tosin niitäkin on selvästi eri laatuja.)
Nythän tämä tuntuu jo aika selkeältä; Kaivetaan (vaikka pieni pätkä kerrallaan) se juurieste aidan alle, jätetään sopivasti ‘‘kynnystä’’ mullan pinnan yläpuolelle ja istutetaan hyviä maanpeitekasveja pensaiden alle aina sinne takareunaan asti.
Kiitos Tuomipihlaja, ratkaisit ongelmani! 
Palaan tähän vuoden vanhaan aiheeseen, sillä asia on nyt ajankohtainen; Naapurin ja meidän pihan rajalla oleva lauta-aita puretaan tänään ja tilalle laitetaan koiraverkko. Suunnitelmissa on istuttaa verkon eteen jotain näköesteeksi, mutta haastetta asiaan tuo kolme rajalla kasvavaa koivua.
Aloitin jo kanttaamalla tulevan istutusalueen etureunaa. Vasta kantatessani tajusin, miten täynnä maa onkaan koivujen juuria. Tämä luonnollisesti sulkee pois pensasistutukset, mutta hankaloittaa myös rajalle suunnittelemani juuriesteen upottamista. Ongelmana ovat myös aidan tolpat, joihin uusi verkko on tarkoitus kiinnittää. Jos kovasti rajalla kaivelee, nitkahtavatko tolpatkin?
Malttamattomana (ja laiskana) jo levittelin yhteen kohtaan pelkästään sanomalehtiä ja multaa, jos vaikka heinät ja rikkikset pysyisivät jollain peittokasvilla kurissa. Itselläni olisi vuorenkilpiä, rentoakankaalia ja hopetäpläpeippiä, Tuomipihlaja tuossa ehdotteli myös peittokurjenpolvea. Pärjäisivätkö edellä mainitut koivun juuristoalueella? Olisiko muita hyviä ideoita?
Koivujako ei voi kaataa?
Ajattelin vain, että jos laittaisit alle juurimaton ja nostaisit maan pintaa ylöspäin 30 cm reippaasti (mutta ei ihan koivujen runkojen vierestä), niin pensasvaihtoehdot voisi lisääntyä. Pitäisi vain estää koivujen ravinnonsyönti ja lannoittaa reippaammin pensaita.
Angervoissa ja sireenissä on sisupusseja. Minulla on ojan pielissä poppelien alla pajuangervoa, enkä ole ikinä niitä millään lailla hoitanut. Samaten yksi varmaan jonkun edellisen kaatama sireeninvesa pensoo keskeltä pajuangervoa. Ja isohko koivu on kahden metrin päässä.
Samoin minulla kasvaa metrin päässä koivun (syksyllä kaadetun) rungosta vanha pioni.
Peippiä ja akankaalia pärjäämistä epäilen. Minulla ne häviää jo omenapuun alla rikkakasveille. Nätkelmä sieltä taas nousee ja nokkonen ja akankaalia saa etsiä niiden alta.
Voi olla, että se mitä olen peittokurjenpolveksi kutsunut, onkin tuoksukurjenpolvi. Mutta erilainen se kuitenkin on kuin ne, jotka olen tuoksukurjenpolvina saanut. Rehevämpi kasvi ja kukkavarret eivät ole yhtä pitkät. En osaa sanoa, miten se koivun alla menis. Mutta parempaa rikkisten kurissapitäjää en tiedä. Minulta voit, Sinisointu, saada siitä alkuja. Itsellänikin on tarkoitus peittää sillä omenapuiden alla oleva rinne syksyllä / keväällä, jos saan alueen tehtyä.
Akankaali ei minullakaan kovin hyvin pidä rikkiksiä. Kuivassa paikassa ei peippikään, vaan karhunputket ja muut tunkevat sekaan vähän liikaa.
Pajuangervon alkuja voit myös saada. Se varmaan on aika sissi.
Onko ne tolpat jo olemassa maassa? Jos tolpat asennetaan samalla kuin este, niin ei kai sitten mitään ongelmaa olisi? Kuinkakohan tiheessä tolpat on? Ja pitääkö este saada just tolppien kohdalle? Voiks este kiertää tolpat tai olla reilusti niiden takana?
Kiitos ajatuksistanne Imikkä ja Tuomipihlaja! Nyt on lauta-aita purettu ja verkko asennettu tilalle. Täytyy hieman sulatella maiseman muutosta… 
Metrinen lauta-aita peittää yllättävän paljon!
Koivuista en millään raskisi luopua vielä, kun ovat kutakuinkin ainoat kunnolliset puut meidän pihallamme parin hassun hedelmäpuun lisäksi. Tarjoavat paljon kaipaamaamme varjoa ja näkösuojaa tärkeässä paikassa ja jakavat mielestäni pihaa mukavasti osiin, tai pitäisikö sanoa trendikkäästi "huoneisiin". Tosiasia kuitenkin on, että jonain päivänä varjostavat jo liikaa, myös naapurin pihaa. Ihanteellisinta tietysti olisi nyt istuttaa koivujen tilalle näkösuojaa antavia kasveja, pieniä puita ja pensaita, ja kaataa koivut sitten, kun uudet näkösuojat olisivat jo jonkin kokoisia. Mutta toimiiko tällainen käytännössä? Koivujen juuret kulkevat todella pinnassa!
Tällä hetkellä koivujen kohdalla/välissä tarvitaan näkösuojaa lähinnä naapurin rikkaruohikon yms. peittämiseksi. Korkeampaa ja tiiviimpää näkösuojaa tarvitaan taas rajan tyhjiin paikkoihin, jonne voikin jo paremmin istuttaa pensaita. Varsinaista pensasaitaa/-aidannetta ei ole tarkoitus laittaa, vaan haluaisin rajalle istutusalueen (-alueita), jossa kasvaa sopivasti sekaisin puita, pensaita ja perennoja
No, pensaita tai ei, jonkinlainen juurieste rajalla olisi hyvä, ainakin nyt niissä kohdissa, joissa ei heti törmää koivun juuriin. Uusi koiraverkko kiinnitettiin vanhoihin aidan tolppiin (painekyllästettyä kakkosnelosta metallijaloilla), jotka olivat hyvässä kunnossa. Verkko tosin tuli naapurin puolelle tolppia, ja jos juuriesteen laittaa vähän kauemmas tolpista (meidän puolelle), jää väliin kaistale, jossa rikkaruohot saavat vapaasti mellastaa; Ei sitä kukaan yletä edes trimmeröimään.
Äh, nyt tuntuu, että hakkaan päätäni seinään. Asia ei etene ajatuksissani yhtään. Kohta levitän koko alueelle sanomalehtiä ja kuorikatetta (tai rounduppia, kuten joku jo minua neuvoi…) ja unohdan koko jutun.
Ai niin: Suuri kiitos Tuomipihlajalle tarjouksista! Laitan sinulle yksityisviestiä!
Tässä pari kuvaa em. aidanvierusongelmasta. Raja on kaikenkaikkiaan reilut 50 m pitkä, mutta muuripenkin, koivujen, leikkimökin ym. vuoksi se jakautuu osiin. Sanoisin, että rajalla on nyt 5 erillistä pätkää, jotka kaipaavat uudistusta. Kaikkea ei varmasti kerralla saada kuntoon.
Pätkä nro 2:
Tämän pitäisi olla helpoin pätkä, kun siihen saa jo pensaitakin. Tykkään ihan perusangervoista, esim. koivuangervoa olen miettinyt. Mutta pelkään, että tulee tylsä, jos laittaa vain yhtä lajia. Tekisi mieli heittää väliin yksi laikkukirjokanukka, kun sellainen on jo pätkässä 3 valmiina ja lisäksi maanpeitekasveja pensaiden eteen. Toisaalta mitään hirveän isoksi kasvavaa tuohon ei tarvita eikä taida oikein mahtuakaan. Vasemmalla on kirsikkapuu, oikealla koivu, muuripenkissä keijuangervoa ja lumipalloheittä. Mitä teillä tulisi mieleen?
Sitten on vielä tuo heinä ym. joka leviää naapurista, ellei kaiva juuriestettä. Ja juurieste on hankala kaivaa aitatolppien takia (niissä koiraverkko kiinni naapurin puolella). Pitäisi kai jättää jonkinlainen varoetäisyys tolppiin, mutta millä sitten tukahduttaa heinät, jotka tursuavat verkon läpi ja ali? Toisaalta, eipä kai niitä enää pensaiden takaa näkyisi…
Hoyabella, kyllä ainakin hyvässä maassa saa kaivella tosi syvään, jotta mikään ruusu ei tulisi alta. Riippuu tietysti ruususta, koska kaikki eivät ole läheskään yhtä innokkaita tekemään vesoja. Mutta este varmaan kumminkin toimii jonkinnäköisenä hidasteena. Kun olen tehnyt penkin, jossa on syvästi hyvä multa, niin liian laiskasti, siis liian pintaan, olen esteen kaivanut. Kyllä jotkut ruusut sinne hyvän mullan allekin meillä, jankkosaveen, kaivautuvat. Juhannusruusu on tullut esteideni alta pikkuisen omppupuun juurelle. Valamo tulee esteen alta nurtsillekin, mutta varsinkin perennojen sekaan.
Toisaalta, mulla on iso suviruusu ja onniruusu vierekkäin ilman mitään estettä. Eivät ole menneet toistensa sekaan. Suviruusun juurivesoista ei ole ollut mitään haittaa, ei siis ole niitä meillä ulospäin tehnyt, korvannut vaan vanhoja oksia, joita olen pois leikannut. Onniruusu on monen vuoden jälkeen alkanut nyt tekemään jonkin verran juurivesaa edessä olevien perennojen sekaan.
Ruusukirjoissahan pensasruusut ovat usein ihanasti vierekkäin muodostaen isoja alueita. Olen niitä aina ihaillut ja ihmetellyt, miten homma toimii käytännössä.
Sinisointu, tuli mieleen, että siihen kohtaan, johon et saa juuriestettä tehtyä, niin pitäisikö sinne aidan ja perenna-alueen väliin jättää trimmeröitävä alue rikkojen penkkiin pääsyn hidastamiseksi?? Voi olla ihan huonokin idea.
