Kakkosvaihtoehtoa äänestän. Itse asettelisin reunakivet vielä enemmän sekaisin koon puolesta.
Täältäkin ääni kakkoselle! Ei yhtään liikaa kiviä!
Tuo kakkosvaihtoehdon kivireunus on tosi nätti 
Ptruu Ihaa, onpas siellä nyt villiä laukkaa mielikuviteltu 
minun polvivaivaisen polkaisuja - huom. olen naispuolinen puutarhuri, joten poljen lähinnä vain lapiota ja polkupyörää
, muut polkemiset on sitten muitten heiniä, näin puutarhakieltä käyttäen
Ja kanttauslapioon palatakseni haluan sen puolikuun muotoisen, tuo kulmikas näyttää edelleen liian korkealta. Luottokauppiaani nosti kätensä pystyyn eikä moista kapistusta suostu toimittamaan minulle, joten täytynee tästä polkaista, hehheh, kohti suurempia kauppapaikkoja.
Tiilimurskeinen istutusalue valmistui vihdoin eilen...huoh, olihan homma. Tältä näyttää nyt
Kattotikkaiden kohdalle tein tällaisen pikku polun kolmesta pihalaatasta ja säkilleisestä koristekiviä ikään kuin rikkomaan punaista massaa, Kasvitusta tarvitsee katsoa uudelleen, nyt kun koko murskealue on valmis, tyrkin sinne kasveja vain sijoituspenkistäni, muutama tarvitaan lisää vielä tuohon etualalle vasemmalla ja joidenkin paikkoja pitänee siirtää, pari kärhöä ehkä lisää tuohon säleikköön, jokunen kalliokukka, hopeansävyiset, esim. hopeahärkki ja isorikko varmaan näyttäisi kivoille punaista tiilimursketta vasten.
Näyttääpä kivalta, tuo tiilimurske!
Ihaanpihalla, laita tuosta hienosta teostasi kuvat vielä tuonne ennen ja jälkeen -otsikkoon. Kyllä teit suuren muutoksen
Kasvarin edusta ei ole nitkahtanut mihinkään suuntaan minulla, mutta onneksi tänään kesäkukkien siemeniä kylväessäni yhtäkkiä muistin, että huomenna (tai tänään!) lauantaina, on meillä tuossa kirkolla kunnanviraston pihamaalla kasvienvaihtopäivä kymmenestä alkaen. Isossa paraatipenkin suoristusreunassa on tilaa, mikäli siellä tulee vastaan jälleen jotain mielenkiintoista. Kaivan aamulla jotain itsekin viemisiksi sinne.
Mutta talon varjossa oleva nurmikko on kaikertanut ja innoittanut minua tässä monena päivänä kovasti ja näen mielessäni edes jo sen, miten polku kaartaa sen ympäri. Olen myös pannut ylös erilaisia kasveja, mitä sinne siirrän ja nähtävästi yritän sellaista kummaa juttua, että panen kompostimullan vähiäni vain kunkin kasvin alle ja jätän kauniisti sammaloituneen muun alan rauhaan. Yritän myös yhdistää tuon uuden alan jotenkin talon länsipuolelle saakka, sillä siellä on itsellään hoituva kiva pienialainen paikka ketunleipineen ja saniaisineen.
Tämä aidanvierustan istutusalue sai tänä viikonloppuna kokea jälleen yhdenlaisen muutoksen. Kaadoin harkot kyljelleen ja nyt vielä mietin laittaako niiden päälle luonnonkiviä vai ei ja pitääkö nyt ostaa sitten lisää samoja harkkoja jotta samanlainen reunus jatkuisi.
Olisin sinänsä tämänhetkisiin kasvivalintoihin aivan tyytyväinen. Talon seinustalla kasvaa idänvirpiangervoa ja takana puistosyreeni, näiden edessä komeasinikuunliljaa, suikeroalpia ja maahumalaa, siperiankurjenmiekkaa, hopeakuunliljaa, konnanyrttiä ja alppikärhö. Ensimmäisen hoitopolun oikealle puolelle taakse istutin uuden timanttituijan ja sen edessä kasvaa sekalainen seurakunta värililjoja, päivänliljoja ja etualalla kirjokuunliljaa. Äärimmäisenä oikealla toinen ja virkeämpi alppikärhö ja sitten alkaa pihasyreeni-ruusupusikko.
Mutta ongelma on seuraava - naapuriin menevä tie kulkee aidan takana ja armas pikku karvakuononi jahtaa naapuriin menevät autot juoksemalla suoraan tämän penkin läpi. Seurauksena on riekaleisia kuunliljoja ja katkenneita siperiankurjenmiekkoja. Jos näköyhteyden tielle saisi jollain tavalla katkaistua, se tuskin juoksisi penkin läpi (ei kyllä siis silloin juokse, kun minä olen myös pihalla). Siis jos idänvirpiangervon ja puistosyreenin väliin istuttaisi jonkin vaikkapa havun, suora näköyhteys tielle katkeaisi. Hyvä idea muuten, mutta kun juuri tuohon tippuu talvella katolta kaikki lumet ja siinähän sitten olisi rungot poikki... Puistosyreenikin näyttää perin omalaatuiselta juuri tuosta syystä, oksat ovat joka kevät lumikuorman alla pinteessä.
Olisiko mitään ideaa?
Ja pitkän tekstin päälle kuviakin, tässä tämä ongelmanurkkaus
Ja tässä koko alue
Katjuzka, kanttausradan kuva löytyy tämän ketjun sivulla 7. Fiskarsin malli on suorakulmainen, toinen kulma vielä viistottu. Kannattaa satsata kiinteävartiseen. Minä ostin irtovarren ja siihen kanttausraudan ja hiekkakäytäväharan ja se muovinen liitoskappale katkesi heti kättelyssä! >:(
Ja kun tyrkkäät tuohon ylös hakusanaksi kanttausrauta, löytyy ne keskustelut joita on käyty tänä keväänä. Kanttausrautakuume on levinnyt pentissä… 
Ja on muuten viralliselta nimeltään reunaleikkuri.
Tämän olen tehnyt tänään. Vielä reunuskivien lopullinen paikalleen asettelu ja hiekalla saumaaminen, sitten on valmista. Edessä paras vaihe, kasvien istutus.
Ei näytä tämä sivusto oikein mun romaanistani tykkäävän, 
kun katkoo osan riveistä siten, että osa tekstistä ei näy. Copy-pastasin onneksi tekstin talteen wordiin, mutta enpä näy sitä saavan kokonaisena tänne. Ideoita?
Uusi yritys:
Tämä on varmaan sopiva paikka kysellä ideoita ja kommentteja kukkapenkkikaavailuihini. Minullahan on aina kovasti suunnitelmia ja kysymyksiä, mutta toteutus ei aina tapahdu yhtä tehokkaasti... Ainakin tuon ensimmäiseksi kuvailemani sisäänkäynnin ja terassin vieressä olevan seinustan edustan aion kyllä toteuttaa lähiviikkoina, kunhan seinään on saatu uuden saunan ikkuna-aukot piikattua.
Alue 1: Kuiva seinänvierusta, terassin ja sisäänkäynnin vieressä "paraatipaikalla". Aurinko paistaa iltaa lukuunottamatta ainakin penkin etureunaan taukoamatta. Tällä hetkellä paikalla on vanha syyshortensia, ahomansikkaa, helmililjoja ja krookuksia. Sekä paljon erilaisia rikkaruohoja. Alueen pituus (seinän vieri) n. 3 m ja leveys leveimmillään ehkä 2 m.
Itse asiassa aloitin jo eilen raivaamalla alueen siten, että pelastin mansikat ja kukkineiden sipulikukkien jämät, sillä tänään alkaa seinän piikkaus. Muun maan hortensiaa lukuunottamatta ajattelin kääntää ympäri ja laittaa paksun kerroksen sanomalehteä päälle. Siihen sitten uudet mullat ja kivilohkareista rajausta ja pientä pengerrystä, koska alue on hieman viettävä. Seinänvierustan ajattelin päällystää noin puolen metrin matkalta mukulakivillä hiekalla saumaten. Samalla tätä huoltoväylää pitkin pääsee kulkemaan vesihanalle, joka sijoitetaan ikkunoiden piikkauksen yhteydessä seinään. Kovin paljon korkeutta en ajatellut lisätä, vaan syvempää multatilaa vaativien kasvien istutuskohdat kaivan sitten sanomalehdestä läpi vanhaan multaan asti ja yritän jatkossa selvitä ylös yrittävistä rikkaruohoista.
Ahomansikat ajattelin sijoittaa erilliseen pengerryksellä rajattuun lohkoon alueen etureunalle helmililjojen kanssa. Syyshortensian seuraksi haluaisin kartiovalkokuusen ja juniperus meyeriin, jonka kasvutapa miellyttää minua kovasti. Lisäksi voisi tarvittaessa laittaa jotain laakakatajaa reunalle.
Toisaalla pihassani minulla on tiikerililjaa, joka kaipaisi uutta sijoituspaikkaa ja olenkin sille vähän jo lupaillut tätä seinänvieripaikkaa... Pahastuukohan se kovasti happamasta maasta, jota nuo havut ja syyshortensia kaipaavat? Jos pahastuu, niin täytyy yrittää rajata senkin multatilaa jotenkin. Liljojen eteen/alle ajattelin istuttaa siemenkasvattamani meksikonakileijat.
Sitten tarvittaisiin vielä maanpeite/reunuskasvia. Pikkutalviota saisin avopiltani niin paljon kuin vain tarvitsen. Sammalleimuakin haluaisin pihalleni sijoittaa johonkin. Kumpikaan noista ei ehkä värimaailmaltaan ole ihan täydellinen tuohon paikkaan, mutta toisaalta eivätpä nuo samaan aikaan kukikaan. Muita ideoita maanpeitteeksi kuulisin myös mielelläni.
Alue 2: Jasmikkeen edusta ulko-ovea ja terassia vastapäätä. Tällä hetkellä alueella on nurmikko ja paljon vuohenputkea. Jasmikkeet ovat isoja, noin kaksimetrisiä. Aurinko taitaa tähän alueelle osua lähinnä aamusta, muuten se on jasmikkeen ja omenapuiden varjostamana.
Tähän voisi sopia, jälleen luonnonkivilohkareiden rajaamana kohopenkkinä, pikkutalvio ja iiris, molempia minulle olisi avopilta tarjolla. Sopivatko kyseiset kasvit yhteen, voivatko olla keskenään sekaisin vai tarvitseeko talvio eristää iiriksistä? Entä mitähän loppukesän kukkijaa tähän voisi vielä lisätä?
Alue 3: Tämä alue on oikeastaan jatkoa tuosta kakkosesta ja ikuisuusprojektini ja murheenkryynini, eli varjoisa vanhan lehmuksen alus sisäänkäyntiväylällä eli paraatipaikalla sekin. Jasmikkeiden toiselta puolen alkaa rinne alaspäin. Ajattelin että tuon yläpuolella olevan "alue 2" -penkin kivireunus levenisi ja kiertäisi jasmikkeiden ympäri rinteeseen. Rinne päällystettäisiin isommilla ja pienemmillä mukulakivillä, joiden lomaan jätettäisiin istutusalueita. Tällä hetkellä rinteessä on siihen lätkimiäni taponlehtiä, kuunliljoja, saniainen, kevätvuohenjuurta, mukulaleinikkiä, scilloja ja mummon vanhat krokukset. Nuo siis uudelleensijoittaisin kivien väliin. Ongelmana on vaan se, että lehmus pudottelee roskia koko kesän ja sairaasti lehtiä syksyllä, enkä ole ihan varma jaksanko tuota kivikkoa sitten riittävästi siivota. Tällä hetkellä alue on kuitenkin kamala, joten jotain täytyisi tehdä...
Sisäänkulku taloon on siis alueiden 3 ja 2 välistä liuskekivipolkua ylämäkeen kulkien siten, että kun pääsee ovelle asti ja katsoo taaksensa, näkee alueen 1.
Ja lopulta siirrytään takapihalle, Alue 4: Pöheikkö, jossa on tällä hetkellä rikkaruohoja sekä paljon narsisseja ja scilloja. Alue on nurmikon keskellä oleva soikio, joka on keittiön ja ruokailutilan ikkunoista "ihailtavissa" ja takapihan oleskelupaikan vieressä, joten senkin pitäisi olla edes suht siedettävän näköinen. Soikiossa kasvaa kaksi vanhaa vaahteramaista pensasmaista puuta, joita pidetään leikkaamalla kurissa (reilussa parissa metrissä). Muuten kohtaan paistaisi aurinko koko päivän, mutta nuo pensaat/puut tietenkin varjostavat niin että varsinkin alueen keskellä on kesäaikaan melkoisen varjoista. Pikakorjauksena istutin viime syksynä pöheikön ympärille reunukseksi kuunliljoja ja tänä keväänä pari saniaista keskelle.
Toiveikkaana ajattelin päästä tämän kunnostuksessa vähällä ja käyttää jotain nopeasti leviävää, peittävää ja vähään tyytyväistä. Mullan vaihtaminen ja rikkaruohojen perkaaminen kun olisi tuosta tosi haastavaa noiden puiden takia. Olisikohan jättipoimulehti sopiva, sitäkin saisin lahjoituksena? Lisäksi valoisimpaan reunaan, kuunliljojen keskelle ajattelin istuttaa tällä hetkellä ruukuissa sijoituspaikkaa odottavaa vaaleankeltaista liljaa (trumpetti?). Alunperin suunnittelin sijoittavani nuo meksikonakileijatkin tähän, mutta ne eivät taida selvitä taistelusta rikkakasvien kanssa?
Tulipahan sepustusta, mutta kommentteja ja ehdotuksia ottaisin mielelläni vastaan.
Lisätään vielä, että talo, jonka seinusta mainitaan moneen kertaan, on valkoiseksi rapattua ja kivijalka on vaaleanharmaa. Johonkin penkkiin olisi käytettävissä katteeksi tiilimurskaa.
Sivulla 4 oleva keväinen istutusalue näyttää tänään tältä. Ukonkelloa, välissä sinivuokkoa, bellistä (kylvötaimia vasta, ei näy kuvassa), humalaa, hajuhernettä, ruusupapua ja jotain-köynnöstä tarjouksesta (ehkä aitoelämänlankaa).
Huih, Outzi, tulipa paljon asiaa. Oisko sulla kuvia noista alueista laittaa? Jos ne laittaisit yksi kerrallaan ja liittäisit aina tuon alueen kysymykset siihen niin vastauksia tulis ehkä nopeammin, nyt oli niin paljon asiaa että sieltä oli jo vaikea poimia kysymyksiä mihin osaisi vastata.
Mutta hyvältä kuulosti jo noi sun omat suunnitelmat ja tarkkaan jo harkituilta. Mä olen niiin aloittelija, etten osaa neuvoa kuin katsomaan esim. kasvikortistosta tai kuukkeloimaan aina kyseisestä kasvista mitä olet ajatellut, täsmätietoa.
Esim. se alue1 jos se on kovin aurinkoinen ja kuiva paikka, kannattaa tarkastaa viihtyvätkö suunnittelemäsi kasvit siinä. Mä huomasin puutarhamyymälää kierrellessäni kun etsin itselleni todella aurinkoiseen paikkaan jotakin havua/tuijaa, että osa viihtyy ihan varjossa tai puolivarjossa sekä koskeassa, ravinteikkaassa maassa, kun taas jotkut auringossa ja hiekkaisessa, vettä läpäisevässä maassa.
Sä voisit siihen ykkösalueeseen katsella kivikkopenkkien otsikoiden alta muiden suunnitelmia ja miettiä kivikkokasveja enemmänkin? Jos nyt jo ajattelit siihen havuja ja reunuskiviä, niin mikset saman tien laittaisi vielä enemmän kiviä ja tekisi kivikkopenkkiä paraatipaikalle? Mulla lähtivät bellikset hyvin kasvuun omassa aurinkoisessa paikassani, niitä on ainakin kirkkaan aniliinin punaisia sekä valkoisia ja kukkivat keväästä syksyyn.
Tuohon kivikkopenkin roskaantumiseen moni suositteli jonkun toisen otsikon alla lehtipuhallinta. Kannattaa lukea viestiketju luonnonkivien käyttämisestä.
Riresa, mitä kasveja sä laitat tuohon kivan näköiseen uuteen penkkiisi? Laitahan kuvia kun on valmis.
Katarina76, kiitos vastauksesta. Ihan totta kyllä, että oli niin pitkä romaani ja monta eri asiaa samassa viestissä, että vaikeahan tuohon on alkaa vastailemaan. Ehkä tuo oli enemmänkin koostetta omista pohdiskeluista, kun selkeitä yksittäisiä konkreettisia kysymyksiä. Pitää katsoa, josko ehtisin ottaa valokuvia joskus...
Keskitytään siis tällä hetkellä alueeseen 1, jonka uudistaminen on ajankohtaisin, kun tuo saunaremontti tuosta alkaa valmistua ja alue on tällä hetkellä täysin myllättynä.
Loppujen lopuksi, kun olen paikkaa päivittäin sillä silmällä seuraillut, alue alkaa näin kesäikaan olemaan suuren osan ajasta lehmuksen luomassa varjossa. Ja isommilla sateilla siihen näemmä osuu vettäkin lukuunottamatta ihan seinän vierustaa, joka joka tapauksessa oli tarkoitus kivetä. Eli perutaan osa aurinkoisuus- ja kuivuuspuheista.
Ehdotit, että alueesta tekisi enemmänkin kivisen. Loistava idea, mutta kun niitä kiviä ei luonnostaan ole pihalla yhtäkään, eli kaikki pitää löytää muualta... Pitää katsoa kuinka paljon jaksetaan raahata. Kun lisäksi kiviä tarvitsee tässä myös lähivuosina lehmuksen alle ja tuon jasmikkeeneduspenkin rajaamiseen...
Lisäksi pitää miettiä, miten saisi rajattua happaman ja kalkitun maan suosijoiden alueet toisistaan. Vanha syyshortensiahan tuossa on jo ennestään, joten hapanta aluetta on tulossa joka tapauksessa.
Riittääkö, että hapanta vaativat kasvit istutan omiin kuoppiinsa havu- ja rhodomultaan ja lannoitan jatkossa havulannoitteella ja ympärillä kalkitsen ja lannoitan surutta vai pitäisikö hapanta ja kalkittua maata kaipaavien istutusalueita jotenkin rajata toisistaan? Googlailun tuloksena olen selvittänyt, että akileija ilmeisesti haluaa kalkittua maata? Entä tiikerililja, pahastuuko happamasta? Ahomansikalleko hapan on ok? Onko happaman ja kalkitun alueen sijoittamisessa merkitystä korkeuseroilla? (=valumisvedet, pitäisikö esim. happaman olla ylempänä?)
Muuten voisinkin laittaa tuohon pelkästään happaman alueen kasveja, mutta nuo tiikerililjat täytyisi kai sijoittaa johonkin. Tällä hetkellä ne ovat muiden liljojen kanssa samassa penkissä. Toisaalta, jos ne eivät tähän päivään asti ole mitään virusta tartuttaneet muihin liljoihin, niin voikohan siitä päätellä, etteivät sitä kanna, eivätkä tartuta liljoja myöhemminkään? Siis jos uusia tiikerililjoja en tuohon kaupasta kanna, itusilmuistahan ne kyllä leviävät ahkerasti. Toisaalta tiikerit kyllä sopisivat ulkonäöltään mielestäni kivasti tähän uudelle alueelle. Ja edelleen akileijoillekin (=tänä keväänä istutettuja siementaimia) pitäisi sitten keksiä joku muu paikka.
Romaanihan tuosta taas tuli, mutta jatkan silti vielä. Eli pohdiskelua katteista.
Onko jotain estettä käyttää happaman maan kasveille katteeksi haketta (ilmeisesti lehtipuista haketettua) tai tiilimurskaa?
Lyhyesti ja ytimekkäästi tällä kertaa.
No miepä ihan vihreänä vastaan jotain pientä vielä.
Meillä on varmaankin hapan maaperä, kun on niin sammaleistakin ja metsämansikat viihtyvät todella hyvin.
Katteesta sain aiemmin täällä selville, että puuhake ei haittaa kun se tulee pinnalle.
Mäkin mietin tuota happaman maan- ei niin happaman maan kasvien sijoittelua vierekkäin. Laitoin meinaan pari pensasmustikkaa ja lähelle karhunvattua, kunnes luin että karhunvattu ei olekaan happaman maan kasvi vaikka vadelma muuten onkin. Mutta ehkä ne elää sulassa sovussa.
Sä voisit miettiä kans pensasmustikan laittoa tohon penkkiin? Muita happaman maan kasveja rodojen lisäks en tiedä
.
Hiljaa hyvä tulee
No pensasmustikkaakin mietin kyllä aikaisemmin, mutta eikös se tule aika isoksi kuitenkin, ja käytettävissä oleva tila on rajallinen. Meyeriin ja kartiovalkokuuseen olen ihastunut jo ajat sitten, eli ne haluan mielummin.
Esim. jaloangervohan on happaman maan kasvi myöskin, ja niitä olisin mahdollisesti saamassa ison kasan, mutta laitan ne ehkä mielummin kuitenkin tuonne toiseen happamaan penkkiin edellisten jatkoksi. Rodotkin on kauniita, mutta pari tuonne toiseen happamaan penkkiin viime kesänä hankkimaani kuoli talven aikana, joten pitää miettiä hetki ennen kuin uskaltaa yrittää uudestaan. Eikä tämä paikka ehkä sillekään ole paras mahdollinen, jos haluaa havujakin saada tuohon mahtumaan...