Jaloangervo (Astilbe) on suku, joka nimestään ja suuresti angervoja (etenkin töyhtöangervoa) muistuttavasta ulkonäöstään huolimatta ei ole näille sukua. Jaloangervot kuuluvat rikkokasvien heimoon. Suvussa on n. 35 lajia, joista useimmat ovat kotoisin Kiinasta ja Japanista, muutama myös Himalajalta, Kaakkois-Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. ... Useimmat puutarhakasveina pidetyt jaloangervot ovat koristemuotoja, jotka on saatu risteyttämällä kiinalainen, vaaleanpunakukkainen A. chinensis var. davidii valkokukkaisten japanilaisten A. japonican ja A. thunbergiin kanssa.
Lähde: Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 2.
Voiko jaloangervojen väleihin istuttaa tulppaaneja? Ne ehtisivät kukkia ennen angervoja ja lakastuvat lehdet peittyisivät sitten jaloangervopuskiin. Joku ammattilainen tosin oli sitä mieltä, että jaloangervot eivät pidä seuralaisista. Mitenkähän on? Onko kellään kokemuksia?
Minulla on ainakin onnistunut oikein hyvin. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että jättää jaloangervolle tarpeeksi omaa tilaa, jotta se saa levitä rauhassa. Vaikuttaa jotenkin herkkäjuuriselle. Jaloangervohan tarvitsee muutaman vuoden kasvurauhan ennen jakamista.
Mun jaloangervot ovat koko ajan, istutuksesta lähtien olleet tosi laiskoja kukkimaan. En ole niitä kalkinnut, mutta en pahemmin lannoittanutkaan. Puolivarjossa kasvavat eli senhän pitäis olla sopiva tälle kasville. Pitäisköhän jakaa ja vaihtaa paikkaa?
Angervo tykkää vähän happamammasta maasta, älä siis ainakaan kalkitse. Omissanikin näkyy olevan eroja viihtyvyydessä, vaikka välimatkaa on ollut vain 15 metriä. Niinpä siirsin viihtymättömät niiden isoina rehottavien penkkiin. Viihtymättömät olivat revonpavun, akileijan ja kuunliljojen seurassa pohjoispenkissä. Ne komeammat ovat kasvaneet erittäin kosteuttapidättävässä itään avautuvassa penkissä verannan kaiteen suojassa, mutta aurinkokin siihen aamupäivisin paistaa. Seuraksi ovat kelvanneet oikein hyvin herttavuorenkilvet, jotka rehottavat angervon kanssa kilpaa.
Joo, nehän ovat kalkinkarttajia. Maaperä on hyvin multavaa ja osan päivästä paistaa aurinkokin. Mutta pitäis kai nyt kylvää hiukan PK-lannosta syksyn tullessa eli näillä leveysasteilla hyvinkin jo tähän aikaan.
Tällä hetkellä kukassa
ja tämä
Kaunis väri tuossa Tähtiputken Jaloangervossa.
tämä punainen on mun suosikki.
Tuo Muajussin sekoitus laittaa jaloangervot vuotenkilpien kanssa samaan penkkiin vaikuttaa oikein mielenkiintoiselta: Siinä tulee niitä kontrasteja lehtien muodoissa ja eri aikaan kukkivina hyvin esille
.
Minulla tämä valkoinen rehottaa ja sen eteen äskettäin siirtämäni vaaleanpunaiset jököttävät vaan.
Muajussi, jos tuo valkoinen joskus tekee pienen harha-askeleen, muista minua 
Miksi aina jää kirjoitusta pois, kun laittaa kuvan ;(
vielä yksi jaloangervo pihaltani, joka nyt kukassa
meillä valkoiset jo lopettaneet kukintansa.
Minun pitää nyt monta kertaa päivässä tehdä tikusta asiaa ja käydä katsomassa angervojen kukintaa varjon penkissä Ihan kivasti sattuivat värit, vaikken siirtäessäni yhtään pitänyt lukua kukkien väreistä. Siellä on roosaa, kirkkaanpunaista (kibuvitsiltä!), vaaleaa ja valkoista sopiville paikoille sattuneina.
Astilbe simplicifolia "sprite" eli sulkajaloangervo kukassa.
Kauniita värejä. Tuo Muajussin angervo on todellakin valkoinen eikä mikään kermanvärinen. Tässä taas nähdään, mikä ero kasvukaudessa voikaan olla!
Jaloangervojen seuralaisena kasvaa mukulaleinikkiä. Keväällä se on nopeasti peittää vihreyhellään koko kasvupaikan ja leikattujen talventöröttäjien sänget. Kukinta on kaunis keltainen. Yhteiselo on sujunut hyvin. Jos on ollut kuiva kevät olen kastellut kunnolla. Muutama lumikellokin siellä kasvaa. Angervon leviämistä ei mukulaleinikit ole mitenkään estäneet.
Jos mukulaleinikin sinne kerran laittaa se on ikuinen Pois sitä ei saa.
Onko tämä mukulaleinikki sellainen etelässä villinä kasvava tapaus? Luulen törmänneeni niihin Tukholmassa. Taisi olla latinankielinen nimi jotakin ranunculus figaris. En nimittäin tienyt sen nimeä suomeksi. Keltaiset kukat ja sellaiset pyöreähköt, munuaisen muotoiset lehdet. Vaikutti oikein mukavalta kasvilta. Kasvoi villinä aika kosteilla paikoilla.