Jeps, nyt mummolan pelloista poimulehden taimia ja sekaan sitä sinistä luonnonkukkaa, tädyke taitaa olla 
Mahdottomasti kukkivat poimulehdet entisillä lehmälaitumilla, eli ilman lannoitusta toimivat parhaiten.
Puna-apilaa vielä sekaan, tuleepas pensasmaasta kiva 
Taas on kukkapenkit täynnä keltaista hörsöä. 
Ihan vielä ei meillä kuki, mutta luvassa on paljon keltaista hörsöä täälläkin.
Hautajaisiin kävin eilen tilaamassa kukkia kukkakaupasta. Niin paljon kuin pidänkin jättipoimulehdestä, ei se mielestäni kuitenkaan sovi hautavihkoon. Ruusujen ja krysanteemien kanssa sitä oli laitettu (siis kukintoja ) niihin perinteisiin hautavihkoihin. En tykännyt. Eipä ole ennen silmiini osunut kuin sekakimpuissa.
Jatketaanpa tätä aihetta. Viime vuonnahan Lidlissä myytiin jättipoimulehden alkuja. Ostiko joku, ja saiko kasvamaan? Itse jouduin pettymään, niistä ei kasvanut yhtikäs mitään, vaikka paikassa ei ainakaan pitäisi olla mitään vikaa. Myöhemmin kesällä ostin kolme tainta puutarhakaupasta. Ne ovat kyllä talven jäljeltä hengissä, mutta ei puhettakaan mistään voimakkaasta leviämisestä. Saapa nähdä, mitä tänä kesänä tapahtuu, jos nämä ilmat alkaisivat lämmetä. Olisi kiva saada jakotaimia, mutta toistaiseksi ei ole tullut mistä ottaisi.
Entä yleisesti Lidlin juurakoista ym. Oletteko saaneet kelpo kasveja? Minä menestyin daalioilla! 
Ostin jättipoimulehteä L:stä jo toissavuonna. Ei mitään kasvua. Daaliat sen sijaan ovat minullakin hyvin kasvaneet.
Lidlin kasveista en osaa sanoa mutta oiskohan niin että viime kesänä istutuksen jäljiltä poimulehdet kasvatti ja vahvisti juuria ja muutenki sopeutuivat paikkaan ja tänä vuonna sitten maanpäälliset osat röyhähtävät kunnon kasvuun ja tekevät leviämistempun.
Juuri noin kuin Marlene sanoi, jättipoimulla on valtava juurakko, jota se selvästi ensin kasvattaa. Siementaimet minulla vahvistuvat isoiksi vasta parin kolmen vuoden päästä maan päällä ja juurakko on siinä vaiheessa jo tosi muhkea.
Minulla on jättipoimulehti riistäytynyt käsistä. Siementaimet lisääntyvät jopa nurmikolla! Joten kannattaa hieman miettiä haluaako niitä lisätä, vai katkooko röyhyt kukinnan päätteeksi. Lisäksi kun miettii paikkaa, hyvä on muistaa, että se kasvaa nopeasti isoksi ja kukkarykelmä ikäänkuin kaatuu alaspäin. Minä sain tätä tietämätt tapetuksi monta lähellä ollutta pallotuijaa: olivat tukehtuneet poimulehden alle, enkä kesällä ollut huomannut moista. Minusta poimulehti on yksi helpoimmista kasveista ja parhaan näköinen kasvaessaa isoissa omissa rykelmissään…(olen muilla nähnyt). Itselläni niitä kasvaa kylläkin myös isohkojen ruusupuskien kanssa sulassa sovussa ja siinä sitten ellei ruusu enää kuki, kukkii ainakin poimulehti.
Kovasti pidän jättipoimulehdestä. Pitää rikat kurissa ja on helppo. Olen onneksi sattunut käyttämään poimulehteä vain reunakasvina useammassakin istutusalueessa. Ovat siis kaatuneet nurmikolle päin, joten ei ole haitannut. Näiden kovien ukkoskuurojen jälkeen ovat tosiaan aivan röhnällään, ja jos heidän allaan jotain olisi, niin kyllä varmaan henki lähtee. Kyllähän ne siementää, en silti ole jaksanut niistä kukkineita kukkia leikellä, kun on niin paljon leikeltävää. Eivät mielestäni vanhassa suht täydessä kukkapenkissä ole päässeet siementämisellään hirveästi haittaamaan.
Onko tietoa mistä voisi johtua, että poimulehden lehdet käpristyvät ja ovat ruskeita? Eivät ole liian paahteisella paikalla, vaan puolivarjossa ja vieressä luivuudelle herkkä jaloangervo voi hyvin. Puska on todella iso, kolme vuotta vanha, onko näitä syytä jakaa/uudelleenistuttaa?
Tekee silti mieli veikata kuivuutta + liikaa aurinkoa. Samat kasvit minullakin vierekkäin, eikä jaloangervot kokemukseni mukaan ole millänsäkään kuivuudesta mutta poimulehti osoittaa mieltään.
Koko lehdet vai vaan reunat? Jos koira nostaa poimulehdille jalkaansa, reunat käpristyvät ja ruskettuvat ja vähän kuin syöpyvät.
Kiitos. Ehkä se on sitten se kuivuus, olihan täällä tosi kuivaa ennen eilistä.
Mulla oli sama vaiva edellis keväänä. Kesällä kasvoi parempia lehtiä eikä vaikuttanut kukintaan. Ikävän näköisä vaan. Odota, kunnes uusia lehtiä alkaa näkyä ja leikkaa sitten ne rumat pois. Ise epäilin silloin jotain virusta tms
Alan kyllästyä tähän muotikukkaan. Nätti on jos pysyy kohtuudessa, mutta liika on liikaa
Luonnossa kasvava poimulehti on parempi vaihtoehto tälle jätille.
Haluaisin jättipoimulehteä isot ryppäät purppuratuomien alle, joita olisi 4kpl. Puut ovat vielä nuoria rimppanoita, ja niiden alla kasvaa nurmikko... Elikkäs miten minä tuon kanssa toimisin? Nurmikkoa on vaikea poistaa puiden alta vahingoittamatta puiden juuria, toisaalta korottaminenkaan sanomalehtitekniikalla ei mahda paras vaihtoehto olla. Olen saanut sellaisen käsityksen, että jättipoimulehti on aika hanakka pitämään puoliaan. Mietiskelin vain, että oisko ihan tuhoontuomittu ajatus kaivaa vain puiden juurien lomaan pienet kolot, joihin tyrkkään jättipoimulehtien siementaimet? Vaikka jonkun purkin kaulan laittais ympärille, ettei nurmikko valloita samointein pikkutaimia. Vinkkejä otetaan vastaan. 
Mjoo, jättipoimulehti leviää mulla paikoin kyllä nurmikolle itsekseenkin, muttei kasva siinä jätiksi vaan jää sellaiseksi pikkutaimen kokoiseksi. Jos nyt kaivelisit taimille kolot, jotka eristäisit nurmesta jollain hajoavalla, ja peittäisit muun nurmikon jollakin kattella, niin eiköhän se voisi vaikka onnistua, jos on poimulehdelle mieluinen paikka muuten. Mutta ovatko ne puiden juuret sitten tosiaan niin pinnassa, ettei voisi kuoria ohutta nurmikerrosta pois?
Tuomi tekee aika pintaan juuret. Toki ei ne mahottoman kauas vielä yllä, kun ovat aika nuoria. 3-v taimia istutettu 2,5-5,5v sitten. Tosiaan kumpuun istutan aina kaiken. On se ehkä pikkusen karu paikka, aurinkoinen yötä päivää. Mutta ei missään nimessä paahteinen. Maa on savinen ja kivinen. Kuitenkin purppuratuomet on tykänny siinä rehottaa, että ei nyt kuitenkaan millään tavalla kuiva koppura. Mesimarjoja ilmestyy aina uusia tuomien takana kulkevan kiviaidan juurelle. Eli hapan maa.
Ois vain niin ihana kontrasti tuo jättipoimulehti ja purppuratuomi. Ja helpottais tuota puiden alusen trimmausta. Käytännössä minä konttaan puiden juurilla ja nyvin käsillä heinät pois. Ei kivaa hommaa laisinkaan. Trimmerillä en uskalla silipasta, kun ovat minun ja miehen häiden sekä lasten syntymien kunniaksi istutetut puut. Jotenkin karmii selkäpiitä polkaista Fiskarsilla puun juurelle nurmikonpoistomeiningillä. 
Minä varmaan lappaisin noita vaahteranlehtiä taimien ympärille maata parantamaan ja nurmikon kasvua tukahduttamaan. Mutta olenkin TODELLA laiska kaivamaan nurmea ylös, aina muilla keinoilla, jos vaan suinkin keksii 
.