Tämmöisen aiheen otin esiin viikonlopun viihteeksi.
Eli päivän kysymys.
Jos saisit vapaasti valita / toteuttaa ihan millaisen pihan vaan, mitä haluaisit?
Tontin kokoon, laatuun, muotoihin ym liittyviä haaveita ja toiveita?
Tykkäätkö eniten kenties japanilaisesta tyylistä, englantilaisesta runsaudesta, suomalaisen maalaispihan tunnelmasta tms?
Ja tässä omia haaveita ja unelmia.
Tavallaan tykkäisin kyllä asua veden äärellä, mieluiten ehkä järven rannalla.
Haluaisin, että pihassa olisi jonkin verran korkeuseroja, kumpareita, isoja kiviä, kalliota ym. vaihtelua.
Mäntymetsästä tykkään, kuusimetsä on vähän turhan synkkää helposti, yksittäiset kuuset käy.
Puutarhatyyleistä tykkään ehkä eniten englantilaisesta, varsinkin ne punatiiliset muuriaidat on ihastuttavia.
Japanilaisesta puutarhastakin tykkään, kunhan ei mene liian pipertelyksi.
En tykkää liian geometrisista ja symmetrisistä muotopuutarhoista.
En tykkää yhtään , jos kaikki pihan puut ja pensaat on muotoonleikattu johonkin pallon muotoon ym.
Muuten kyllä tykkään muotoilluista puista, eli niin sanotuista “pilvipuista” ja bonsaista, kunhan ne on tehty luontevasti.
En tykkää yleisestikään liiallisesta pipertelystä, tai muotioikkujen perässä menosta, omilla ideoilla höystetty puutarha on hienompi.
Yksi kammotus minulle on yksitellen nurmikolle ripotellut pensaat tai kukat, haluan yhtenäisiä ja mieluiten isoja kasvuryhmiä.
Pidän sekalajisista vapaasti kasvavista aidanteista.
Leikattu pensasaita on ok taajamassa, mutta itselle en halua.
Kukkakasveista helpoiten minun huomion ja ihastuksen saa kurjenpolvet ja heinät yhdistettynä ja erikseenkin.
Toki pidän kovasti melkein mistä vaan kukkivasta.
Kukista minulle kelpaa ihan kaikki värit, en edes osaa nimetä suosikkiväriä.
Siinäpä nyt alkuun omia haaveita ja ajatuksia. 
Englantilaisesta miekin tykkään. Jos olisi rahaa niin kunnolla kivetyt reunat penkkeihin. Pehmeitä muotoja. Pensaita ja pikkupuita perennojen seassa. Tummia ja limen värisiä lehdistöjä. Loriseva vesiaihe ja vanhoista tiilistä seinämä tai kulkuaukko.
Rappioromantiikkaa koristeina ( ruosteisia patsaita yms.)
Unohdin ruokapuolen. Kaunis n.20 neliöinen kasvari jossa pieni kahvi nurkkaus. Muutama hedelmäpuu ja kasvimaa, missä kaikkea vähän.
Aika monta noista jo onkin, joten täytyy olla tyytyväinen ja jaksaa myös kastella;)
Tällainen aihe otettiin tänään toisaalla esille. Perustin tähän Galluppeihin sille oman ketjun ja siirsin alkuun siihen liittyviä viestejä.
Jos saisi ihan tyhjän tontin niin ehdottomasti kohopenkkejä Alanin tyyliin kivi käytävillä ei nurmikkoa…
Rappioromantiikasta ottaisin pihaan vanhan kivijalan puretusta talosta mut pitää olla kiveä ei betonia ja sinne kivilattia ja grillaus ja shillaus tilat ja muutamia ruukku ja köynnös kasveja.
Siinä kaikki …ei mitään isoa korkeintaan nykyisen kokoinen jotta olisi hoidettavissa vanhempanakin.
Tosi hankala kysymys kun tykkään niin monenlaisista pihoista. Ehkä ensisijaisesti haluaisin jotain, missä rakennukset yhdistyisivät puutarhaan siten, että yhdessä muodostaisivat jotain erityistä. Noh, koska pidän taloissa yksinkertaisuudesta ja moderneista linjoista, funkkiksesta yms niin ehkä jokin matala, maastoon sulautuva talo, jossa ehdottomasti atriumpiha. Siellä voisi olla japanilaistyyppistä meininkiä, vesiaihetta, heiniä ja kiviä.
Mutta koska pidän myös englantilaistyyppisestä runsaudesta ja retkahdan monenlaisiin kasveihin vailla suunnitelmaa mihin ne sijoittaa, niin en näe tuota kauhean toteuttamiskelpoisena.
Yksi erillinen haave olisi iso, muotopuutarhana toteutettu potager, missä olisi suuria alueita laventelia ja kaikkia ihania perhoskasveja ja yrttejä. Vihanneksia sotilaallisissa riveissä ja kukkia ympyröissä. Tätä aluetta voisi tarkastella ylempää rakennuksesta käsin. Ja joku muu pitäisi käytävät rikattomina 
Kun oma piha kärventyy aina paahteessa, kaipaisin varjoalueita ja sellaista tunnelmaa, missä olisi viidakkomaisesti köynnöksiä ja lehdistöltään hienoja kasveja enemmän kuin kukkia. Ja havuja tietenkin myös ja pieni lampi. Monimuotoisuus ja vaihteleva maasto olisi plussaa.
Sellainen rehevä englantilainen puutarha on kyllä kaunis katsoa ja käydä, mutta en osaa ajatella itseäni sellaiseen asumaan. Korkeuserot tontilla olis kivoja ja kasvimaa. Muuten paikan ehdoilla. Viidakko aavikolla sattuu silmään.
Ehdoton ei nurmikolle ja viljapellolle ihan viereen.
Haluaisin tasaisen tai melko tasaisen tontin. Nykyinen on kivikkoisessa jyrkässä rinteessä. Puistomaisen, ison piha-alueen. Suuren lammen, jossa voisi asua vaikka sorsia kesällä. Isoja lehtipuita kujanteina. Suuria perennaryhmiä, joissa kohtia kesäkukille. Juhannusruusuryhmiä. Valtavat ruukut kesäkukille. Rakennuksen seinillä köynnöksiä. Pergola. Syreenimaja.
Kaupungin taajamassa järven rannalla aidattu suojainen englantilainen puutarha. Etelän suuntaan avautuvat istutukset, hedelmäpuita, hyötykasveja, viiniköynnöstä, karhunvsttuja, havuja, iso luonnonmukainen keto korvaa nurmikon, paljon kevätkukkia, salkoruusuja, kreikanakanttia. Perhospuutarha, paljon linnunpönttöjä, ei asfalttia eikä kiveyksiä, puupatio ja sadeveden keräys säiliöineen ja vedenimeytys talon nurkille. Iso puutarhavaja huoltoalueineen, komposteineen, aurinkoinen katettu työskentelyalue ja iso kasvihuone, kunnon valaistus pihaan, suojainen kesäkeittiö kasvimaan viereen Ja länteen oleskelupaikka hyvällä auringonlaskun näkymällä ja ruokailuryhmällä.
Osin metsäinen tontti, ei kokonaan tasainen. Sellaista missä kasvaa mustikoita. Harvaa männikköä osa tontista. Katajaa vähän ja muutama kuusi. Isoimman kuusen voisi ottaa aina joulukuuseksi. Ja kiviä, muutama isompi ja vähän pienempiä. Jotain köynnöstö myös. Metsään voisi olla kiva muutama rodo ja atzalea. Kivien kaveriksi kivikkokukkia. Yksi iso kukkamaa perennoille. Muutama ruukku kesäkukille. Ja JOS jaksaisin hoitaa niin kasvimaa ja mustaviinimarja ja vadelmia ja ja…
Ihania ajatuksia ja tunnelmia on laitettu. 
Aina vaan ei tunnu unelmat ja tontti kohtaavan. :crazy:
Isäntä tietää hyvin minun punainen tiilimuuri haaveeni, mutta ei se tähän miljööseen oikein sovi.
Tuupataanko sitten tuonne keskelle metsää pari metrinen muuri tönöttämään? sepä olisikin hassun näköinen.
Eilen keskenään naureskeltiin, että naapurit katsoisi hulluksi, kun vetäisisi muurin keskelle metsää, siitä tämä puutarhaunelma kysely oikeastaan syntyikin. 
Se on vaan niillä puitteilla mentävä kun on ja eipä näy sitä järveäkään, peltoa ja metsää vaan ympärillä.
Tämä on hyvä keskustelu. Huomaa kuinka onnekas jo on:)
Tuosta rantatontista oli joskus työmaalla kahvituntikeskustelua. Jakoi mielipidettä, mutta ainoastaan yksi oli ehdottomasti sitä mieltä, että rantaa olla pitää. Hanellä myös oli.Toinen taas oli vuosikaudet asunut vuokralla omakotitalossa rannalla ja oman talon kun teki, niin ei rantaa näy. Moitti talven tuulia, kesän elukkaparvea ja keväisin möykkääviä joutsenia. Meitä on moneen junaan
Meren rannalla haittana nousuvesi jäätuhot keväiset kaislakasat.
Näkymä merelle ihana.
No niinpä. En edes muistanut noita varjopuolia.
Rantamökilläkin sitä joutsenen läjää oli niin, että ei tiennyt mihin väliin olisi jalkansa asettanut.
Ja täällä kuivakassa metsässä on hyvin vähän itikoita, kun ei oo vesistöjä lähellä, naapurissa sentään joku pieni luonnonlampi.
Hirvien ja peurojen takia tietty hirvikärpäset pörisee, ekat olen jo saanut päähän.
Täytyy katsoa Valtsun linkki.
Ei sellainen punainen muuri oikein tänne istu.
Tuollainen jonkinlainen risuaidan tekele mulla jo takapihalla onkin.
Niin ja yksi mihin ihastuin valtavasti englannissa oli ne isot tuulessa heiluvat koristeheinä penkit.
Voi että ne oli hienoja, mutta suurin osa heinäkasveista on kuivan hiekkapihan kasveja.
No joo kuivaahan tässä on, mutta ei metsä ole sama silti.
Minun jättiläismäinen elefanttiheinäkin on tällä hetkellä peräti viiden korren vahvuinen ja 10cm korkea, ei huoju tuulessa ei.
Kyllä mä olen meri- ja saaristoihminen ja olisi hienoa asua meren rannalla ympärivuotisesti. Sitä ei tuossa tullut yhdistettyä muihin toiveisiin.
Kadehdin myös briteiltä niitä muureja. Ai että kun saisi kätevästi tuon naapurin tuosta kadotettua näkäpiiristä kun nyt täytyy vain odotella näkösuojaa huonovointisista katajista. Sama juttu kuin Suokukalla, että ei sopisi tähän miljööseen, eikä sellaiselle varmaan saisi lupaa.
Hyvin leikattu kuusiaita on myös minusta huippuhieno. Siihen tarvittaisiin taas ahkerampi puutarhuri hoitamaan.
Mulla on just sellainen jollaisen haluan ja josta olen aikoinaan haaveillut. Ei tarvitse haaveilla enää. Huono puoli asiassa oli etten ottanut huomioon että vanhenen ja voimat heikkenee.
Minulla kasvaa metsäkastikkaa monessa kohtaa, se onkin nätti.
Kylläpä on kauniita päiväunia mutta kun herää niin voi sitä työn määrää.
Minä olen tyytyväinen tiluksiini mutta en siihen että vanhenen ja en enää jaksa kuten ennen.
Jos jotain saisin niin tuunarin joka tekis kaikki ikävimmät pakko työt.
Minä voisin tehdä mitä huvittaa.
Sellainen kolmevitonen sopivan lihaksikas ja ilman paitaa;) Sen voisi lisätä toiveisiin, rakastaisi kasveja ja loihtisi niistä hyvää ruokaakin.