Meillä on jouluruusu viihtynyt kaksi vuotta lehtikuusen alla olevassa puolivarjoisessa penkissä.Aamupäivällä saa suoraa auringonpaistetta.Viime keväänä oli viisi sievää kukkaa ja kesällä irrottelin juurelta kuusi pikkutainta,jotka varttuivat kesällä niin,että kestivät talven kukkapenkin reunassa.Emokasvissa on nyt 10 kaunista nuppua,joiden loistoa odottelen. Vanhoja lehtiä en ole poistanut,ovat vihreitä ja hyväkuntoisia. Talvella peittona oli pari pientä kuusenoksaa ja niillä olen suojannut vieläkin pakkasöinä.
Vaalea jouluruusuni avasi tänään kolmannen ihanan kukan ja uusia nuppuja on noussut vielä mullan altakin.Avautumatta on vielä 11. Upeaa seurata kukintaa,ehtivätkö ansimmäiset lakastu ennen viimeisen avautumista.
Nyt alkaa meilläkin jouluruusu aukomaan kukiaan.
Vielä lähikuvakin.
Nannalta syksyllä saamistani pienistä siementaimista ainakin 3 näyttää selvinneen hengissä talvesta. Peittelin ne syksyllä istuttamisen jälkeen havuilla ja toivoin parasta. Siellä ne törröttävät reippaina!
Kiva! Itselleni jääneet ovat myös selvinneet yhtä lukuunottamatta, jonka routiva maa oli nostanut ylös.
Jouluruusu tykkää varjosta tai puolivarjosta, syvämultaisesta, kalkkipitoisesta maasta, joka pysyy riittävän kosteana, mutta ei ole talvimärkä. Syksyllä kannattaa haravoida kuivia lehtiä suojaksi.
Olen kasvattanut jouluruusuja siemenistä ja kokeillut niiden kasvattamista monenlaisissa paikoissa. Tässä näyttävät viihtyvän, johon paistaa aurinko vasta iltapäivällä ja illalla. Maa on eloperäistä kompostimultaa ja kalkkia olen lisännyt pussista mullan sekaan. Alan aivan odottamaan kevättä, kun katson tätä kuvaa.
Peukaloinen, komea on joukkosi. Täälläkin mielenkiinnolla odotellaan, myös suurella epäilyksellä hyvästä yrityksestä huolimatta : )
Ja minulla ei sitten siemenet suostu itämään 
. Kerro, Peukaloinen kiltti, vinkkisi!
Minulla iti yksi jouluruusu ja kasvoi purkissaan loppukesään asti. Nyt kauhukseni aloin miettiä, mihin ihmeeseen sen olenkaan istuttanut. Huh. 
Merlin pyysi idättämisohjeita jouluruusuille. Omista kasveista keräämilläni siemenillä ei ollut mitään ongelmaa saada niitä itämään keväällä. Laitoin ne ensin jääkaappiin kostean vermikuliitin sekaan pieneen minigrip pussiin. Kostea turvehiekkaseoskin käy tähän asiaan. Annoin olla jääkaapissa siementen pari kuukautta ja seurasin pussin lävitse siemeniä. Taisin välillä pitää pusseja keittiön pöydälläkin lämpimässä ja sitten takaisin viileään. Pussista näkee helposti siemenet ja sen milloin itäminen alkaa. Siemenistä putkahtaa esiin vaalea juuren pätkä aluksi. Silloin siemenet olisi kylvökuntoisia multaan. Lähettelin keväällä parille kymmenelle fylliläiselle valmiiksi idätettyjä Helleboruksen siemeniä. Itselleni kylvin loput ja taimia sain varmaankin lähes sata kappaletta. Niistä taitaa olla osa teilläkin
. Osan istutin taas niistä taimista itselleni maahan talveksi.
Ostosiementen kanssa ei ole mennyt yhtä hyvin. Tilasin viime talvena Jelittolta kerrottua jouluruusua kimpassa muiden fylliläisten kanssa. Tosin siemeniä ei ollut kovin paljon, kun jaoimme pussin neljään osaan. Siemenet olivat sen verran kalliita, että ei niitä oikein yksin viitsinyt tilata. (28 euroa/pussi). Siitä kylvöksestä on tullut kaksi taimea. En ole niille kuitenkaan vielä mitään tehnyt, vaan ajattelin upottaa ruukun talveksi maahan ja katsoa, jos sieltä nousisi vielä lisää taimia. Tärkeä asia jouluruusuilla on, että siementen pitäisi olla mahdollisimman tuoreita, kun alkaa niitä kylvämään. Itävyys heikkenee niillä melko äkkiä. Nyttenkin on tänä kesänä kerättyjä siemeniä iso pussillinen jääkaapissa kostean vermikuliitin seassa odottamassa juurien ilmestymistä.
Pari kuvaa vielä siemenistä maaliskuussa ja toinen kesäkuussa otettuina.
Jelittolta oli minunkin siemeneni ja jääkaapissa minigripissä kaktusmullan seassa, mutta ei
vain itänyt yksikään. Keväällä kippasin perennapenkin reunaan. No, ei kai yhdestä epäonnistumisesta saa toivoaan menettää.
Peukaloisella suorastaan kadehdittavan hienot taimet! (Siemenpussin kyljessä lukee kannustavasti: jos ei idä, aloitetaan koko rumba alusta. Ei sanatarkka lainaus.)
On teillä kadehdittava kärsivällisyys, minun siemenpusseissani lukee aina; jos ei idä, kävele taimikauppaan.
Siemenhyllyn reunasta?: "Mene taimikauppaan. Mene suoraan taimikauppaan kulkematta kylvömulta- ja vermikuliittihyllyjen kautta."
Heh, heh, mutta raaskisitteko ostaa kaupasta lähes sata jouluruusua tai muuta taimea? Siemenkylvöillä sellainen on mahdollista eikä maksa montaa euroa? Täytyy vaan olla kärsivällinen, koska kukintaa joutuu sitten odottamaan kauemmin. Noiden jouluruusujen kohdalla meni 3-4 vuotta ja osa niistä taimista on ollut nyt kuusi vuotta vieläkään kukkimatta. Paikka ei niille istutuksille ollut yhtä mieluisa kuin tuo penkin laita, jossa tykkäävät kasvaa ja kukoistaa. Eipä silti, eihän kukaan järkevä ihminen tarvitse niin paljon samaa kasvia, mutta noita Helleboruksia jätin itselleni noin 40 kappaletta. On ne niin ihania ja kun niissä on monen värisiä. Nyt olen jo hieman luopunut tuosta 40 kappaleen määrästä vähempään.
Tässä iässä ei kannata hukata ainakaan ihan noin montaa vuotta yrittämiseen jos nopeamminkin jotain saa, siksi pitää saada taimi kasvamaan nopeasti tai tyytyä valmiiseen. Sain tosin sinulta niitä pikkutaimia mutta taimikaupoissa on juuri tänä vuonna alkanut olla valikoimissa täälläkin päin nuo Jouluruusut, kohtalaisen isojakin olivat, aikaisempina vuosina eivät sattuneet ainakaan minun silmääni tai olivat jo loppuneet.
Rakkaampia ovat omat tekeleet, olivatpa sitten kukkia tai lapsia
. Ihania ovat jouluruususi Peukaloinen
Sinäpä Aviron sen sanoit. Lapsia en voi enää saada, muuta kukkalapsia kylläkin. Itse asiassa oman ainoan lapsen menettäminen sai aikaan sen, että aloin kasvattelemaan siemenistä kaikenlaista kymmenen vuotta sitten. Siitä oli suunnaton apu minulle surutyötä tehdessä ja on edelleen. Omasta mielestäni paljon kauniimpia kukkia on itsekasvatetuissa kasveissa kuin samoissa kasveissa kaupasta ostettuina. Nopeasti menee aikakin, että ei edes huomaa, että on mennyt kuusi vuotta jonkin kasvin kylvöstä kun se alkaa kukkimaan. Silloin se joku pieni kukka vasta komealta ja hienolta näyttääkin.
Muistaakos muuten Kiiltomato syntymävuoteni väärin, kun mielestäni minulla taitaa olla ikävuosia enemmän kuin sinulla