No höpsis, nimihän olikin edellisessä kuvassa 
Tämä lumikärhö lopettelee kukintaansa.
Kanadanruohokanukka on upea! Saako siitä siemeniä?
Eiköhän siitä saa, pitää vaan kaivaa ne marjoista. Parin taimen lähettäminen voisi kyllä olla helpompaa. Haluaisitko?
Joo joo joo!! Kiitos! Mitäs vaihdossa?
Ville de Lyon on yksi lempikärhöistäni. Kestävä ja kukkii myöhään. Tässä yhdessä lumikärhön kanssa.
Kaunotar on hän.
Tipilintu, laitatko osoitteesi? Postia tulossa!
Kyllä tässä konnanyrtissäkin oma viehätyksensä on.
Daaliat sen sijaan eivät taida ennättää kunnolla kukkia, kun nyt vasta aloittelevat. Eikö voitaisi sopia, että pakkanen tulisi vasta kahden kuukauden kuluttua?
Joskus ajattelin, ettei meidän pihallemme tule mitään keltaisia kukkia. No, ensin tulivat kehäkukat ja samettiruusut kasvimaalle, sitten auringonkukat, päivänsilmät ja erilaiset nauhukset, iirikset, piiskut, auringontähdet, hirvenjuuret, päivänhatut ja kaunosilmät. Niin ja kevätkukkijoista tulppaanit, narsissit, krookukset, vuohenjuuret, rentukat ja erilaiset kullerot, joten se siitä johdonmukaisuudesta. Tänä kesänä tuli jopa hankittua kultakutriasteri, mikä alkaa kyllä olla jo vähän liioittelua. Mutta yhtään ei harmita tämä keltainen invaasio pihallemme..
Isokaunosilmä jatkaa keltaista linjaa.
Ei päivänsilmäkään hassumpi ole. Niin ja keltaisia pihallamme ovat tietysti myös lukuisat liljat ja päivänliljat, kompassikukat, apinankukat, keltasauramot, arnikit ja mitähän kaikkea niitä onkaan. No, joskus linja vähän lipsuu.
Vielä vähän kesäisempää kärhöjen kukintaa. Warschawska Nike on myös yksi lempikärhöistäni. Helppo ja takuuvarma, kiipeilee juhannusruusun oksistossa.
Sama vähän lähempää.
Tähän väliin vielä Ville de Lyonia, vaikka onkin syksyn kukkija. Näitä minulla on useammassa paikassa, koska tuntuvat täällä menestyvän ja väri on aika huikaiseva.
Sama seinustalla.
Näin.
Naapurit valittivat, että meidän mutkassa ajaa kolarin, kun siinä on niin hirveän korkeaa pöpelikköä. Leikkasin kulman paljaaksi, karsin vähän pensaita ja siirsin ne peräpihalle - ja hetken aikaa oli näin hillittyä ja paljasta. Nyt siinä kulmassa rehottaa norjanangervo ja muutama ruusu eikä siinä taaskaan näe mitään.
Näitä on sitten erivärisiä ja -muotoisia ja ne kiipeilevät pitkin puita ja pensaita ja viettävät holtitonta sukupuolielämää ainakin ympäriinsä kylväytyneistä jälkeläisitä päätellen. Niin että jos alppikärhön siemeniä on tarvis, niin täällä löytyy. Ensimmäiset alppikärhöni olen kasvattanut enolta saaduista siemenistä aikana, jolloin en vielä osannut kasvattaa mitään, mutta näiden kanssa siis onnistuin.