Yleistä asiaa kaktuksista -aiheelta puuttui paikka, tässä sellainen 
Kysyn täällä kun en parempaakaan paikkaa keksi: mikä kaktus kasvaisi a) pienesti, kapeassa mutta syvässä multatilassa ja b) riippuisi alaspäin ikään kuin köynnös?
Mulla on pitkulainen amppeli johon olen aina haaveillut saavani myönteisellä tavalla kitukasvuisen kaktuksen.
Kävisiköhän käärmekaktus (onkohan se sen ihan oikea nimi)?
Ja jos mehikasvi amppeliin kelpaa, niin häntämaksaruoho tulee hyvin toimeen kuivassa ja ahtaassa, kasvaa kapeana vaikka miten pitkäksi ja on äärimmäisen helppohoitoinen.
Kiitos vinkeistä, eikun noita etsimään!
Tuleekohan tää nyt ihan vikapaikkaan, mutta en parempaakaan löytänyt. Tällaisen väsäsin äsken, ihan on vielä kesken. Kaktukset on ruukuissa hiekan sisällä, joten niitä pystynee siirtelemään helposti.
Jos ja kun haalin tuonne lisää kasvustoa, niin onkohan lajikkeilla merkitystä? Mitä vielä pitäisi ottaa huomioon, nimimerkillä olen aina tappanut kaktukset aiemmin.
Taustakuva pitäenekin vaihtaa, se ei oikein sovi:D
Onko Suomessa mitään kaktusyhdistystä tai mitään vastaavaa? Olisi mukava kun olisi joku yhdistys. Onko tällä palstalla paljon kaktuksia harrastavia?
Tossa on pari kuvaa kaktusakvaarion nykytilasta. Santutkin pääsi nyt sinne kissasuojaan, kun niiden normi asuintila on nyt simenkylvöille varattuna. (meillä on kaikki kasvit lasimaljoissa kissojen takia. )
noita saa myös tunnistaa halutessaan;)
Rhodo91, tietääkseni Suomessa ei ole minkäänlaista kaktusyhdistystä. Olen itse kuulunut aina välillä johonkin ulkolaiseen kaktusyhdistykseen, esim. Cactus and Succulent Society of America tai The British Cactus & Succulent Society, koska sieltä saa mielenkiintoisen lehden noin 6 kertaa vuodessa eikä jäsenmaksukaan ole kovin suuri.
Kuunari, viehättävän näköinen aavikkomaisema!
Tieteellisten nimien suomenkieliset vastineet:
Aporocactus: Käärmekaktus
Astrophytum: Piispanhattu
Austrocephalocereus: Ukinkaktus
Carnegiea: Jättikaktus
Cereus: Kalliokaktus, Pylväskaktus
Cephalocereus: Vaarinkaktus
Chamaecereus: Banaanikaktus, Mätäskaktus
Cleistocactus: Argentiinanpylväs, Bolivianpylväskaktus, Hopeapylväskaktus, Rubiinipylväs, Smaragdipylväs
Copiapoa: Vahakaktus
Coryphanta: Hopeakaktus
Echinocactus: Siilikaktus
Echinocereus: Kierrekaktus
Echinofossulocactus: Poimukaktus
Echinopsis: Pallokaktus, Vanhapoika
Epiphyllum: Lehtikaktus, Yönkuningatar, Yönprinsessa
Espostoa: Villakaktus
Ferocactus: Rautakaktus
Gymnocalycium: Lukkikaktus, Mansikkakaktus, Pallerokaktus
Haagerocereus: Ruostekaktus
Hatiora: Hatiora, Helluntaikaktus, Kausikaktus, Kevätkaktus, Pääsiäiskaktus
Heliocereus: Aurinkokaktus
Hylocereus: Metsäkaktus, Pitaijakaktus
Leuchtenbergia: Sormikaktus
Lobivia: Boliviankaktus
Lophophora: Meskaliinikaktus, Myrkkykaktus
Mammillaria: Syyläkaktus
Matucana: Toppakaktus
Melocactus: Melonikaktus
Myrtillocactus: Sinihärmekaktus
Neoporteria: Suppilokaktus
Nopalxochia: Hovikaktus
Opuntia: Opuntiakaktus, Viikunakaktus
Parodia: Kuulakaktus, Kyhmykaktus
Pereskia: Puukaktus
Pfeiffera: Liskokaktus
Rebutia: Pyörökaktus, Rebutia
Rhipsalis: Korallikaktus, Lumihiutalekaktus
Schlumbergera: Joulukaktus, Marraskuunkaktus, Talvikaktus
Selenicereus: Yökaktus
Thelocactus: Kellokaktus
Trichocereus: Kynttiläkaktus
Lähde: Ella Räty, Pentti Alanko, Viljelykasvien nimistö, 2004
(^_^) en edes tiennyt että noin monia eri kaktuksia on… puhumattakaan ala lajeista… itsellä pieni yllätys sitten yrittää selvittää mitä kaktuksia itsellä on taimina siemenpussin kun ostin… varmaan suurin osa jotain syyläkaktuksen tapaisia. Muutoin ei löydy kuin pylvästyrakki, piirkkikruunu ja yönprinsessa ja muutama tunnistamaton.
Kiitos tuosta nimilistasta Kaitsu-67. Yleensä tulee puhuteltua kaktuksia niiden latinankieleisllä nimillä ei sen takia, että haluaisi brassailla vaan siksi, että en vaan tiedä niiden suomenkielistä vastinetta. Minullakin taitaa olla yli 50 erilaista kaktusta, mutta en rehellisesti sanottuna edes tiedä kaikkien nimiä ollenkaan, koska olen ostellut niitä vuosien varrella erilaisista kaktusmixeistä vain niiden mielenkiintoisen ulkonäön takia. Minulla on parikin hyvää kaktuskirjaa, mutta nekin ovat englannin kielisiä.
Onko kenelläkää hatiora rosea Helluntaikaktusta?
Se on hieno ja vaatimaton.
Echinocereus pulcellus
Rebutia seedlings 6 months old. 8 times replanted after seeds.
Voinko tuoda kakatukset jo sisälle huoneen lämpöön kellarista? Vein pienen määrän kaktuksia ensimmäistä kertaa kellariin talvehtimaan ja olisi palava halu tietää, että ovatko kunnossa. Olen käynyt kurkkimassa ja ainakin näyttivät hyviltä. Mistä tietää, onko talvehtiminen ollut hyvä? Kuolevatko heti jos jotain on mennyt vikaan? Rupeavatko esim. kellastumaan?
Kaktukset voi jo tuoda sisään. Optimaalinen viileä kausi on loka-helmikuussa, mutta läheskään kaikki, etenkin vielä pienikokoiset kaktukset, eivät välttämättä kestä 5 kk talvilepoa, sillä juuret saattavat kuolla. Vesivarastot sen sijaan riittävät useankin kuukauden kuivaan kauteen. Sanotaan, että 2-3 kk olisi riittävä aika. Mulla ne olivat viileässä lokakuun puolivälistä tammikuun puoliväliin.
Katso tekstit mun (osittain myös epäonnistuneesta) talvilevosta Kaktusten hoidosta -palstalla. Suurin riski on sieni, joka mädättää kaktuksen, ja ainakin minulla niillä kaktuksilla, jotka tänä talvena mätänivät, merkit olivat näkyvissä jo 2 kk jälkeen eli joulukuun puolivälissä (syynä todennäköisesti se, että kastelin ne vain viikkoa ennen terassille viemistä). Ne kaktukset, jotka olivat kunnossa, kun otin ne tammikuun puolivälissä sisälle, ovat edelleen loistokunnossa. Eli kyllä mätänemisen varmaan näkee heti, kun ne ottaa sisälle. Paleltuminen aiheuttaa tummumista etenkin kasvupisteisiin, mutta sellaista ei tule kuin pakkasilla. Luulen, että kellarissa ainoa riski on siis edellä mainittu mätäneminen. Niin voi käydä, ellei multa ole täysin kuiva koko talvilevon ajan. Sanotaan, että joskus kellarissa ilma voi olla niin kosteaa, että se voi aiheuttaa mätänemistä, vaikka kaktusta ei yhtään kastelisikaan talvilevon aikana.
Mätänemisen huomaa siitä, että väri pinnassa muuttuu hailakaksi ja kaktus pehmenee siltä alueelta. Esim. pylväsmäinen kaktus voi katketa pehmenneestä kohdasta (kuten minulla). Kun pehmenneen kohdan leikkaa auki, väri on usein kellertävän rusehtavaa, mutta se saattaa myös olla täysin kirkasta ja veden väristä. Mätäneminen etenee yleensä asteittain, joten jos esim. pylvään alaosa on mädäntynyt, terveen yläosan voi leikata pistokkaaksi, kuten minä tein.
Voi ei -ehtiikö vielä laittaa kaktuksia viileeseen? En ole aijemmin tuota ymmärtänyt tehdä vaikkakin kesällä ulkoilevat lokakuun tienoille.
Koska kevätaurinko alkaa jo helmikuussa paistaa siihen malliin, että kasvukausi alkaa, ei niitä enää tässä vaiheessa kannata talvilevolle laittaa eikä horrokseen vaipuminen varmaan enää onnistuisikaan. Viileä talvilepohan ei ole kaktuksille suinkaan välttämätöntä muuten kuin kukinnan kannalta. Vain harvat lajit kukkivat ilman talvilepoa, mutta muuten kyllä pärjäävät ilmankin, kun kastelua muistaa vähentää (huoneenlämmössä kastelu loka-helmikuussa n. 4-8 viikon välein koosta ja lajista riippuen).
Minulla on yhteen oisko tää nyt pylväskaktus tullut outoja vaaleita piikkejä varteen.Tietäisikö joku mitä nämä on ja miksi näitä tulee,ei nämä ainakaan mitään kukkavarsia ole, näitä on ollut jo jonkin aikaa.