annitanen, mihis mä laittaisin taimivaihdossa Flooralta saamani karhunvatun alut - onko ehdotusta ? Oon miettinyt sitä tänä aamuna enkä vielä oikein keksi. Koholla oleva aluehan se pitäis kai olla kun siellä pellon puolella on savi ja vesi syksyllä jää lillumaan. Suojaista paikkaa siellä ei vaan ole, ja sellaista kasvatusohjeet näyttää karhunvatukalle tarjoilevan.
Maan suhteen toi meidän karhunvattu ei ainakaan ole ranttu 
savimaata tämäkin on ja tos kiven kupeessa taitaa olla pelkkää rapasoraa. Siinä on kasvanu monta vuotta, nyt olen ruvennu laittamaan vähän katetta sinne juurelle. Vesi ei siinä seiso ku on ojan vierussa osittain.
Jos mie nyt istuttaisin sen uusiksi johonkin, niin kai laittaisin sen jonkinlaisen aidan viereen, saisi tuettua ja suojaa siitä aidasta.
Nyt tuolla se rätköttää osin maata pitkin, toisistaan ottaa tukea
Nuu, kyl mie jonkinlaisen penkin rakentaisin sinne sun hyötytarhaan, ja aidanteen, johon sen voisi tukea. Ainakin mun vattu tykkää levitä ahkerasti. Eli tilaa tarttee.
Auringosta kuitenkin tykkää
Ja sit ku aikaa riittää niin tekis elävästä pajusta sellaisen kivan suoja-aidan ja huvimajan ja ja ja vaikka mitä :))
Vähän karkas…
Jos siellä ei olis sitä juolaa niin järkyttävästi niin mikäs sinne ois rakennellessa… Mut joo, sille alueelle se jonnekin tulee, täytyy vaan mennä, päättää ja tehdä. Mulla on muutamia heinäseipäitä, aattelin että niistä vois niille pyytää miehen tekemään jonkinlaisen yksinkertaisen tukisysteemin. Vaikka joku tiipii-mallinen, sen tekeminen ei kai kovin hankalaa olis. Jos löytyis 6 heinäseivästä niin kaks rakennelmaa vierekkäin olis varmaan riittävä. Ainakin nyt muutamaks vuodeksi että alkuun pääsis.
Meillä on myös satoisaa karhunvatukkaa. Pitkin nurmikkoa oli raukka,viime syksynä siirsin aidan viereen ja tukiakin on nyt kukkii aivan mahdottomasti ja tekee poikasia. Mittään lannoitusta en vielä ole laittanut,uutta pussimultaa laitoin siirron myötä ja muuten on hiekkamaata. Syyslannoitus varmaan olis aiheellinen asia.
Jos on sitä siperialaista karhunvattua, niin ymmärtää kyllä syksyn tulon ilman syyslannoituksiakin. Vatutkin kypsyvät jo elokuun puolivälissä. Yleensä tuottaa runsaasti. Ja on niin vahva kasvi, että ei siinä paljoa juolatkaan taida haitata. Mutta, Nuu, pistä juurelle sanomalehteä ja haketta runsaasti niin helpottaa juolien kanssa.
Aikoinaan kun istututin karhunvatun,niin pistin sille rajaukseksi sokkelimuovia maahan. Kauan pysyi vankilassaan, mutta ei enää :)
Karhunvattua joutuu aina sitomaan tukeen, itsehän se ei mihinkään tartu. Mulla on ollut tapana syksyllä myöhään leikata marjoneet versot pois ja sitoa uudet ritilikköön kiinni nippusiteillä.
Tässä tuo siperialainen. Tänään otettu kuva, kukinta on jo lopuillaan. Se on kukkiessaan todella kaunis, että voisi sillä joku hienompikin paikka olla kuin kaiken romun vieressä :/ Mutta muuten hyvä paikka sille. Marjat kypsyy silti aikaisin, vaikka saa aurinkoa vain aamupuolesta. Vesoja on nyt työntänyt tuonne katoksen toisen seinä viereen.
Meillä on toisaalla ulkorakennuksen takana joku toinen karhunvatukka, joka on siellä itsekseen levinnyt pitkin maata. Pitäis mennä raivaamaan joku päivä. Siitä ei ole ollut mitään iloa, ei ehdi marjat kypsäksi, mutta hulluna leviää.
PS. Nuu, tuli vielä mieleen, että karhunvattuhan on niin karsean piikikäs, että tuskin koiratkaan siihen koskee. Tuli vaan mieleen, jos tällä on mitään merkitystä, kun sijoituspaikkaa mietit. Vai repiikös koirat siihen sitten itsensä?
Kiitos vinkistä Tuomipihlaja. Mulla on vielä jonkinmoinen läjä sanomalehtiä tälle vuodelle kerättynä, sillä pystyy vähän kyllä kattamaan.
Ei mitään piikikästä voi laittaa koirapihan puolelle. Siinä kasvoi yksinäinen juhannusruusu kun me tänne muutettiin, ja koirahan sitten sai ekana kesänä piikin silmäänsä ja lekurireissu siitä tuli. Päästiin säikähdyksellä, mutta opin kerrasta : ei mitään myrkyllistä eikä piikikästä, eikä mitään sellaista joka ei sais mennä rikki jos on mennäkseen
Vielä tulin tässä pohtineeksi, että ei sitä sanomalehteä pidä kumminkaan aivan juurelle pistää, että on tilaa kasvattaa uusia versoja, hakkeen läpi kyllä pinkovat. Sanomalehti aivan juurella saattais ehkä innostaa niitä kehittämään juurivesoja heti kauemmas.
Tuo karhunvatun vesan ympäristön sanomalehdellä ja hakkeella peittäminen on ollut mun omallakin työlistalla, kun olen ajatellut, että saapi kasvaa se vesa, joka on aivan tuon katoksen oviaukon vieressä oikealla. Ajattelin, että jos sillä tavalla saisin sillain sivuliipakkaa siistiksi sen kasvualustan, vain ihan juurelta poistaisin nurmen. Rajankin saatan vielä joskus sille kaivaa, mutta pitäis sitten kaivaa paljon syvempi kuin edelliselle. Ja voipi olla, että ei juuri mitkään rajat auta, jos se on samanlainen kuin vattukin. Mutta rajauksella saa tietysti nurmen pidettyä pois juurelta joka tapauksessa.
Tuon isomman karhunvatun alla kasvaa kamzatkanmaksaruohoa. Jos saan rikat tapettua ja rajan kaivettua vesalle, niin voisin sitten siirtää maksaruohoa toisenkin alle… sitten joskus.
Mites taponlehti…talvio…tms matala…menestys juuristoalueella.
Hyvä pointti, kiitti kun pohdit 
. Sitä sanomalehteä aattelin laittaa ainakin sinne maahan alimmaksi, ja sitten vähän koholle paikkaa niille rakennella. Mutta pinnalle en sitten sitä laita, vaan pelkkää haketta. Jos tuo mieheni nyt vielä viitsisi hakettaa, täytyy pyytää. Karhunvattuasia on edennyt mulla vasta niin että kiertelin katselemassa mahdollisia paikkoja johon sen lykkäisin kasvamaan. Muut asiat meni karhunvattujen ohitse tällä hetkellä, hoksasin nimittäin että nyt kun on märkä maa on erittäin hyvä hetki kitkeä kurpitsamaalta rikat pois, ne irtoaa hyvin. Nyt oon tässä sisällä kitkemistauolla huilimassa
Tässä karhunvatukka istutettu 3 vuotta sitten ihan pienestä alusta.Maapohja savinen mutta istutin kohopenkkiin.Lyhensin varsia keväällä ja kukkia on ihan valtavasti.Ympärilla on tukeva verkko joka pitää varret pystyssä.Keväällä sen voi poistaa kun leikkaa vanhat varret.Nyt uusia alkuja nousee nurmikosta jo metrin päästä, onneksi ruohonleikkuri pitää ne kurissa.Eli kannattaa varata riittävän iso alue erällään muista ettei heti joudu siirtopuuhiin.
Oho... No, ehkä mä siirrän mun karhunvadelmat tästä muualle. Ne muuten kukkivat nyt 
Sain nämä vasta tänä keväänä, kiitos vielä koiruus 
Tausta on täynnä tarha-alpia, jalopähkämöä ja sininen kukka kuuluu rohtoraunioyrtille, jotka pitäisikin lähipäivinä kerätä ja tehdä tomaateille lannoite.
(Kuvan laatu on taas loistavaa Lumia-laatua 
)
reilusti kukki pölyttäjätoli vaan vähissä
Eilen kaivettiin auki yksi ihan toivottomaan kuntoon mennyt istutuspaikka etupihalta ja uusittiin kasvualusta siihen kokonaan.Alunperin oli suunnitelmissa että poistan penkin ihan kokonaan tuosta ja levitän tilalle sepeliä niinkuin sen ympärillkin on, mutta sitten tuli eteen istutuspaikan etsiminen taimivaihdossa saaduille karhunvatun aluille (kiitos Floora) ja päätin käyttää tätä paikkaa niille.
Istutin siihen 4 karhunvatun alkua ja levitin päälle katteeksi haketta. Paikkaan paistaa aurinko aamusta jonnekin iltapäiväneljään saakka, taitaa karhunvatuille olla passeli.
Tuki pensaille täytyy miettiä vielä, takana olevasta aidasta saattaisi olla siihen jotain apua ?
Penkin edelliset asukkaat auringontähdet, kevätvuohenjuuret ja akileijat odottavat nyt vuorostaan istutuspaikkaa.
Karhunvattu kukki komeasti,yllättävän kauniit kukat.Tuleekohan satoa,sen syksy näyttää.
Joko alkaa marjat kypsyä?
Huvilalla vanhempi köynnös kypsyttää kiihtyvällä vauhdilla, tänään poimin puoli litraa (söin saman tien 
) ja huomenna tulee varmaan enemmän. Nämä vanhat köynnökset ovat todella piikkisiä. Mutta vähän rujon kasvutavan ja piikit saa helposti anteeksi, kun kukkii niin kauniisti ja tuottaa ihania terveitä marjoja - paljon!
Ihan raakoja ovat vielä, arvelisin syyskuun puolelle menevän kypsymisen.
Tuo kasvupaikka ei ole koko päivää auringossa, se ehkä nopeuttaisi kypsymistä.
Siperialainen karhunvattu on jo alkanut kypsyttelemään marjojansa täällä meillä.
Onko kellään kokemusta juurivesaa hurjasti puskevasta karhunvatusta? Meidän Thornless evergeen otti ilmeisesti viime talvesta nokkiinsa ja sen pitkät lonkerot kuolivat ja nyt puskee piikikkäitä juurivesoja sinne tänne. Onko tuo emokasvi vielä elvytettävissä vai menetetty tapaus kun siinä kohtaa ei kasva mitään? Piikittömät viimevuotiset versot ihan elottoman oloisia. On tehnyt parhaina vuosina monta monimetristä lonkeroa ja 7-8litraa marjaa. Enkä haluaisi noita piikikkäitä puskia pitkin pihaa… Muutaman piikikkään vesan olen jo lahjoittanut kiinnostuneille mutta tänään löysin loman jälkeen 3 lisää. Piäisikö ne kuitenkin ksikoa pois jos haluaa että kasvattaa vielä piikittömiä versoja?
Piikikkäät verst vaab kasvavay laajemmalle eli ruohonleikkuri ei tepsi. Pois kun kiskoo/kaivaa versot aina kun löytyy niin kasvi köyhtyy lopulta. Juurivesoista uusi emotaimi ja sille voimallinen juurieste: pohjaton muovisaavi toimii kunhan pohjalle laittaa juuriestematon ja ennenpitkää saavii kai täyttyy juurista.