Ainikki, en tiedä lajiketta. Saimme alut naapurilta joskus vuosituhannen alussa. Naapurilla kasvanut ko. karhunvattua mökillänsä vuosien ajan. Eli joku vanha, kestävä lajike, tosi korkea ja piikkinen. ;)
Karhunvadelmat uudessa tuessaan.
Tuki on tehty raudoitusverkosta, joka on hitsattu metalliputkiin kiinni. Putket on hakattu syvälle maahan. Verkko ei ala ihan alhaalta asti. Korkeutta koko systeemillä olisi ehkä voinut olla enemmänkin. Toisaalta nyt, kun versot taipuvat kaksinkerroin, marjat on helppo kerätä.
Tosi nätisti on karhunvatut nyt. Niin siisti hieno tuki (ei oo nippusiteillä tehty, heh ;)). Ja eikö ookkin aivan ihanat kukat karhunvatulla! Meillä karhunvatut tekivät viime kesänä aika matalat uudet versot. En sitten tiedä, että verottiko viime vuotinen ennätysison sadon tekeminen jotenkin. Olivat viime kesänä myös ennätyskorkeita.
Hih, ei ole nippusiteitä käytetty. Meillä isäntä on innostunut hitsaamisesta. ;)
Todella kaunis on karhunvadelma kukkiessaan! Melkein harmittaa, että meillä kyseinen kasvi on ihan piilossa pihan perällä. Jos ei olisi niin kova leviämään juurista, voisi miettiä sen istuttamista jonnekin näkysämmälle, vaikkapa kasvimaan uuteen pergolaseinään.
Onko kukaan kokeillut Black satin Karhunvattuu.
Miten on kestänyt talven elossa…?
.
.
.
Kirjoittelin viime vuonna, että vatukka kukki elokuun puolessa välissä. No nyt siinä on ollut vihreitä marjoja jo hyvän aikaa ja vielä kyllä kukkiakin. Olisikohan tuo myöhäinen kukinta ollut jotain uutuuden kankeutta, kun oli vasta toinen kesä silloin. Ehkä kasvu keskittyi enemmän juuriin tjtn ja nyt alkaisi päästä oikeaan rytmiinsä. Eli hiukan maistiaisia odotettavissa, kun nyt vaan aurinkokin joskus paistaisi.
Tiedäkkö lajiketta…?
Ainankin Sonjan ois pitänyt jo kukkia.
Jos kukkis vasta ns. elokuussa, niin tuskin kerkeää tulla kypsiävattuja Suomessa.
.
.
.
Ei ehdi tänä vuonna karhunvadelmat kypsyä jos ei tulee oikein superlämmintä todella pitkää syksyä, niin valtavan myöhään alkoivat kukkin ,nyt parasta aikaa…
Ihan samaa ajattelin että ei ehdi kypsymään nuo karhunvatut. Pitäisi olla pitkä lämmin syyskausi ilman yöhalloja.
Muistaakseni meillä Sonja teki ensimmäisinä vuosina kukat liian myöhään, ja ajattelin jo, että ei kannata sitä pitää, mutta on se nyt myöhemmin osannut tehdä satoa. Appiukkokin sanoi joskus kokeilleensa karhunvattua tässä meidän kylmällä aukealla, eikä se koskaan ehtinyt tehdä marjoja. Omani pistin siis suojaisimpaan paikkaan. (Ei muuten kannata laittaa kasvihuoneen lähelle, vaikka välistä kuljettaisiinkin, jos ei ole hyvät eristykset.)
Siperialainen karhunvatukka tuntuu olevan idioottivarma. Aina kukkii ihan ajoillansa. Nyt on jo kunnon raakileet. Minusta ihan hyvänmakuinenkin, mutta en ole kyllä päässyt maistamaan näitten arempien lajikkeiden marjoja.
Nyt en osaa verrata Sonjaa ja Siperialaista, molemmat ostettu nimilapuin kunnon puutarhasta ja marjovat samaan aikaan. Alkuvuosina kukkivat liian myöhään, luulin IV vyöhykkeen syyksi, ehkä juuriston pienuus myöhästyttää kukintaa aliuksi. Kunnon raakileita nyt molemmissa, ehtivät viimekesänäkypsyä, vaikka eivät edes kasva seinäueirellä suojassa.
Vain kunnolla riittävän syvään rajattu kasvualusta estää karkulaisversot, joitakin vuosia. Toinen on istutettu pohjattomaan 60 litran saaviin, toinen 30 cm halkaisijaltaan pohjattomaan muoviputken pätkään, kauan sitten. Pienempi juuria täynnä varmaan, sillä alkaa karkailla, ei enää jaksa nousta uusia versoja paria enempää. Kaivan uuden saavin parhaimman karkulaisen kasvuston ympärille.
Tuoremarjana parhaimmillaan, ehkä joku tykkää sokerihilloina säilötyistä.
Meiltä löytyi karhunvadelmoja kriikunapensaikosta kun karsimme sitä. Nyt niiden toisella puolen on kriikunat ja toisella nurmikko. Enää en saa sitä rajattua kriikunoiden puolelta koska siellä on maa täynnä juuria. Toiselta puolen ajetaan nurmikko. Olenkohan pian pulassa sen takia. Saa kyllä vapaasti levitä kriikunoiden juurelle, mutta entä se nurmikon puoli?
Leikkuri katkoo vesat nurmelta, mutta katko varmuuden vuoksi lapiolla vesan läheltä joka suuntaan ettei etene pahaan suuntaan. Maavarrella etenevät ovat arvaamattomia.
Ryteikön saat kriikunan luo, luulen.
Kaksi pätevää ryteikön tekijää tekee kyllä yhdessä aivan mahtavan ryteikön. Suosittelisin pitämään erillään kriikunat ja karhunvatut, jos aikoo niistä jotain satoa päästä keräämään. Nurmikoltahan ne saa molemmat helposti pois, kun ajelee yli vaan, mutta toistensa seasta niitä ei parin vuoden päästä erota enää millään.
Eikös eri lajikkeilla ole eroja, miten ne leviävät,?
Toiset leviää kuin vuohenputki ja toiset ei leviä mihinkään oikein.
:
:
:
Minulla on kaksi lajiketta; Siperialainen ja sitten ruotsalainen RuattinHannelelta saatu ja molemmat kyllä leviävät tosi voimakkaasti.
Niin no, eihän tuo mun Sonjani ole levinnyt juuri ollenkaan. Ja sen takia en osannut ollenkaan odottaa löytäväni sitä kasvihuoneesta. Eivät siis leviä, ellei ole sopiva paikka.
Piti kaivaa vanhat laput esille eli Jumbo näyttää olevan ja lapussa lukee, että kukkii kesäkuussa ja marjat kypsyvät elokuun lopulta alkaen. Ei ole lukenut lappuaan tämä kasvi, koska raakileiden lisäksi kukkii vielä. =D Vyöhyke I-II (III). Paikka on tuulinen, mutta lämmin silloin kun aurinko paistaa. Mitä ei ole montaa kertaa tänä kesänä tapahtunut.
Kaipa se siitä sitten asettuu, kun vanhenee. Täältä kun luin kokemuksia, tajusin, etten ole sittenkään rajannut juuristoa tarpeeksi syvältä, jos kerran ei saavin syvyyskään riitä. Muutama tyrnipuska on lähellä, joten kivaa tulee olemaan tulevaisuudessa vesojen kanssa.