Mistähän johtuu, että meidän pakastetut Sonja-karhunvatukat muuttuivat syömäkelvottomiksi? Tuoreena karhunvatukat olivat mietoja, hyvän makuisia ja niitä viime syksynä söimme paljonkin. Pakkaseenkin riitti monta litraa karhunvatukoita, mutta suuri pettymys olikin sitten, että karhunvatukat olivatkin tympeän makuisia ja lisäksi erittäin vetisiä. - Sokeriakin oli säilöntään käytetty. Sen sijaan keittämäni karhunvatukkahillo meni nopeasti parempiin suihin ja oli hyvää.
Marjat olivat kyllä kypsiä poimiessa, ehkäpä liiankin kypsiä, sillä syyskuussa kilpailin ampiaisten kanssa näistä herkuista… Onko kenelläkään muulla tällaisia kokemuksia?
Hilloa joutunee nyt keittämään pienissä satseissa, kun nuo vatukat kypsyvät niin hitaasti ja niitä kypsyy pitkä aikaa. Odotetaan, että lämmintä vain riittäisi!
Niinhan niille käy, vetistyvät eivätlä maistu mitään ja värikin on kuin lokakuinen päivä. Vain just pakastimesta otettuina, sopivan kohmeisina ovat hyviä. Mehukin niistä tulee laimeaa ellei laita muuta marjaa sekaan. Metsämansikat ja karvisetkaan ei kestä pakastamista, pehmenee ja kitkeröityy.
Sama kokemus karhunvatuista, että pakastaa ei kannata. Karviaiset soseeksi ajettuna (aina kantoineen kaikkineen) sen sijaan soveltuu hyvin pakastettavaksi.
Kiitos uskonvahvistuksista! Ajattelinkin jo, että onko meillä niin erilainen maku, vai onko meidän karhunvatukoissa jotain vikaa, kun muut ovat kehuskelleet, kuinka hyviä pakkasesta otetut karhunvatukat ovat puuron/viilin päällä... Noh, nämäkin ovat niitä kuuluisia makuasioita, joista saamme taistella hamaan tappiin asti! :)
Taidan kokeilla hillota karhunvatukoita yhdessä karviaisten kanssa.
Tulipa minulle sopivaan aikaan tämä keskustelu - olisin ehkä ensimmäisen karhunvadelmasatoni saattanut laittaa rasiaan ja pakkaseen. Mitenhän ne tosiaan sopisivat karviaisten kanssa hilloon ?
Luulin muuten että karhunvatut on mustia kun ovat kypsiä. Nämä näyttäisi olevan punaisia, kuin vadelmat ikään.
Hei Nuu, kyllä ainakin Sonjan marjat ovat kypsiä vasta mustina. Ensin ne punastuvat ja sitten muuttuvat mustiksi ja irtoavat hyvin kannastaan. Odottelisin vielä.
Minä tein viime vuonna osan vatukoista ihan hillosokerilla hilloksi ja se oli ihan hyvää ja hävisi jo syksyllä kellarista…
Karviaiset on meillä tosiaan tuo toinen ongelma käyttökohde: hilloa on joskus tehty ja laitettu vähän viinimarjojen sekaan mehuun. Mutta muutoin niille ei ole oikein käyttöä. Parhaita nekin ovat tuoreena suoraan puskasta…
Minä olen pakastanut joka vuosi, kun vain on tullut ylimääräisiä karhunvadelmia ja tehnyt niistä piirakkaa, tai esm marjarahkaan olen laittanut. Hyviä ovat mielestäni ja muidenkin syöjien mielestä olleet. Kovasti tykättyjä herkkuja. Käyttö on ollut suoraan pakkasesta piirakkapohjan päälle ja uuniin, tai hiukan mikrossa sulatettuna rahkaan.
Karviaiset syödään suoraan puskista ja niistäkin tulee hyvää piirakkaa. Meillä yhtenä vuonna kävi karhu syömässä karviaiset, ei ollut ongelmaa säilömisen kanssa ja esm viime syksynä supit tyhjäsivät kaikki, paitsi aivan ylimmät oksat, kun niihin eivät kai ylttäneet. Karhu söi kaikki supilta jää vähän .
Tänä vuonna ei taida yhtään karhunvadelmaa ehtiä kypsyä, aivan raakoja ovat vielä. No olisipa pitkä lämmin syksy, niin sitten. Tavalliset vadelmatkaan (Maurin makea) eivät ole vielä kypsiä, kuin muutama marja.
Hui, aikamoinen puutarhavaras PirjoAalla. Saiskohan jostain verkkoa pitämään karhua pois marjapensaisen kimpusta 
Olen tehnyt hilloa pakastetuista karhunvatuista, se ainakin oli hyvää mun ja muitten mielestä. En tiedä onko eroa tuoreista tehdyssä hillossa, kun lähes aina siirrän sitä hillontekoa pakastamalla marjat ensin, jos vaan pakastimeen mahtuu. Meillä Sonjat on ihan vihreitä vielä.
Samoin näyttää meillä Sonja siltä, että miten mahtaa ehtiä kypsymään. Sen verran pieni ja vähäinen se puska on, että kaikki on syöty tuoreena.
Kyllä karhunvatut kannattaa syödä tuoreena niin paljon kuin pystyy. No, sama kyllä pätee mun mielestä kaikkiin muihinkin marjoihin. Nyt kun marjat ovat parhaimmillaan, syön melkein litran tuoreita marjoja joka päivä. Talvella pakkasesta melkein puoli litraa päivässä. Niitä saa kulumaan, kun käyttää ne yksinkertaisilla tavoilla. Itse syön marjat jugurtin ja rahkan kanssa sekä marjasmoothieina. Smoothietkin hyvin yksinkertaisia: marjoja, vähän herneproteiinijauhetta, banaani, chiasiemeniä. Pakastettu karviaissose tulee syötyä ihan samoin kuin muutkin marjat. Soseena pakastettu karviainen on jostain syystä paljon parempaa kuin kokonaisena pakastetut. Soseena eivät tunnu samallatavalla happamoituvan.
Sain sen karhunvatun taimivaihdossa Flooralta. Kysäisen vielä häneltä että mikä se tarkemmin on eli pitääkö odotella mustumista. Ne kypsän oloiset marjat on punaisia ja pehmeitä, ihan kuin vadelmat kypsinä. Maku kyllä hyvinkin mieto, yllätyin siitä kun oletin että se olisi tuhdimpi.
Tässä näkyy hyvin tämä kasvuvyöhykkeiden ero… Vadelmia (tosin lajike on tuntematon, edellisen omistajan jäljiltä) kerätty nyt kolmatta viikkoa. Karhunvatukka on tosiaan vielä raaka, mutta jos vain näitä ilmoja riittäisi, niin kyllä satoakin saataisiin syyskuussa. Tolkuton määrä raakileita on jälleen tulossa. - Onneksi täällä ei ole tarvinnut karhuja hätistellä marjapuskista, räkättejä kyllä riittää senkin edestä. Loppusyksystä, kun muut marjat on poimittu, ja kukatkin ovat vähissä, niin ampiaiset tuntuvat hyökkäävän karhunvattujen kimppuun ja tuhoavat niitä innokkaasti!
Täällä muutama kypsä tumma karhunvatukka popsittu.Viime vuonna jouduin niitä keräämään kilpaa ampiaisten kanssa,nyt taidetaan syödä tuoreena loput saa jäädä lintujen ravinnoksi.Tänä vuonna kaikista marjoista on ylituotantoa,pakastimet jo ihan pullollaan.
Taitaa toi köynnöstävä Karhunvattu ewegreen keretä kypsyä tänävuonna.
Sekä Sonjista että siperialaisesta kerätty ensimmäiset marjat. Karhunvattu kypsyy silleen hankalasti, että ensin on joka tertussa yksi kypsä marja, ennenkuin se edes alkaa harkita seuraavien kypsyttämistä. Taitaa viimeiset jäädä kypsymättä.
Niinhän karhunvadelma kypsyy, joka toinen päivä hyvänä vuonna saa käydä kypsiä keräämässä. Silloin on pitkän aikaa varmaa tuoremarjasaalis lähes joka päivä, vitamiineja riittää! Kädet ja käsivarret naarmuja täynnä!
Tänä vuonna vasta n 10 marjaa on ollut kypsiä. Jos luoja suo, eli on vielä lämmintä pitkään, sato olis loistava, niin valtavasti on raakoja!
Pitääkö munkin nyt vihdoin laittaa karhunvattua, vasta viisi vuotta olen siitä haaveillut. Olen pitänyt sitä työläänä hoitaa (kasvun rajaaminen ja tukeminen?), mutta jos vaan kokeilisi. Onkohan Terrassa karhunvattua?
Sonjasta viikon verran löytynyt kypsiä. Pari kolme päivässä, tänään jo parikymmentä kerralla. Ensimmäinen vuosi, kun saan marjoja, vaikka puska on jo neljävuotias. Ekat kaksi vuotta mies ajeli puskan yli ruohonleikkurilla ja trimmerillä tasasin väliajoin. Viime kesänä tein selväksi, että olen kyseisen puskan siihen istuttanut ja että seuraamukset ovat hirrrrmuiset, jos edes yrittää sen teurastaa. Tänä kesänä vattu sai tuen (ihan pyytämättä) ja notkuu marjoista. Kunhan vielä ehtisi mahdollisimman paljon kypsäksi asti!
Siperialainen on ilmeisesti Sonjaakin aikaisempi, koska karhunvatuista on jo suurin osa syöty.