Hih…Piivi, hiukan on pitkä matka sinne päiväkahveille …täytyis joskus päiväretki tehä 
Hih, sekin käy!
Meillä aloittaa karhunvatukka pikkuhiljaa kukintaansa, ja heti on täynnä pörriäisiä, vaikkei niitä tänä alkukesänä muualla ole paljonkaan näkynyt.
Tässä koko pensas. Eihän se mikään silmien ilo ole vielä, kun ei ole kukassa, mutta kukinta-aikaan ja tietysti marja-aikaan se on meidän suosikki.
Oma karhunvadelmamme on vielä pieni mutta olen miettinyt minkälaisen tuen teemme. johnun “teline” vois olla aika näppärä.
Karhunvattu on kuvassa vasta pieni, kiipesi kaaren ylikin syksyyn mennessä. Tarkoitus on sitoa satoa tuovat edellisvuoden versot kaareen ja antaa uusien kasvaa omatoimisesti. Rusakoiden kiusaksi tähän voi viritellä katiskaverkon molemmin puolin, ylös asti olisi ollut verkko tarpeen. On istutettu leveän ½ m muoviputkenpätkän sisälle karkailevien juuriversojen vuoksi.
ihan tavallinen valmiina ostettu aidanpätkä, samalla piilottaa kompostin taakseen.
mökille tehtiinkin sitten ihan itse: kuusen latvaoksat kuorittuina tolpiksi ja vaakatasoon. kuusenhavut ruskettuvat kesän aikana, mutta antavat hieman tuulensuojaa juurtumisen ajan. täällä vaanivat metsäjänikset ja syövät luultavasti karhunvatun jälkeen kuivat kuusenoksat suihinsa 
ja papanoivat palkaksi suu ristissä nauraen. virolaisen vanhan mallin mukaan koottu.
Siperialainen karhunvatukka, se sieltä Baikaljärven rannalta, kukkii nyt Kainuun korkeudella. Pihan kaikki viisi kimalaista ovat koko päivän pörränneet kukissa, niin että eiköhän tänä vuonna tule oikein kunnon sato.
Kun katselin noita aikaisempia kuvia tällä palstalla, oli huuli hetken pyöreänä! Ihmettelin, että ovatko Etelä-Suomessa karhunvatukat todella kukkineet jo huhtikuun alussa, niin kuin päivämääristä näytti. Sitten vasta huomasin, että jutut on siirretty muualta tähän.
Olisi kyllä hyvä, jos siirtäessä voisi säilyttää sen alkuperäisen päivämäärän, milloin tarina ja kuva on aikanaan laitettu. Muuten voi tulla väärinkäsityksiä.
Ja lähikuva kukista...
Upea kukinta sinulla on siellä Kainuussa! Tältä näytti tilanne täällä kakkosvyöhykkeellä vähän yli viikko sitten. Viimeiset terälehdet vielä putoilivat, mutta suurimmat raakileet olivat jo hyvässä kasvussa. Odottelen satoa vesi kielellä. 
Tueksi on laitettu tällaiset ristikot. Uudet versot ovat tänä vuonna olleet noin kolme metriä korkeita. 
Huomatkaa myös hyvin hoidetut voikukat...
Täältä ei tahdo löytää vastausta, mutta kysytään suoraan.
Onko kellään Karhunvattuu,,, thornless evergreen,
lajiketta kasvamassa. Miten on menestynyt .
Tehneet marjoja, pysynyt talven yli elossa jne..,, oletan että niitä kasvaa monella harrastajalla.
Siirrän tämän alotuksen olemassa olevaan karhunvattujen viestiketjuun. Lajikkeita ja niitten harrastajia kun ei ole niin runsain mitoin, että tarvittaisiin lajikekohtaisia ketjuja, tuskin hoitokaan hirmusti erilaista on eri lajikkeitten välillä.
Davidille hölöä.
Siirto tehty.
karhunvattuni innostui uudestaan kukkimaan viime viikon aurinkoisemman/lämpimämmän sään myötä - voi parkaa: ei se kesä vieläkään tullut. Raakileet kypsyvät (niistä oikeaan aikaan kukkineista) harson alla mutta ehtinevätkö edes ne
Mielen kiinnolla odotan, että nämä kypsyy.. Aivan pian, luulisin. Monta vuotta mittömän pienestä alusta olen kasvatellut. Näiden ja tavallisten vadelmien ostosta postimyynnissä olen tullut vakaasti lujaan päätökseen: Ostan taimet suoraan myymälöistä, en enää ikinä postin kautta lähettävistä paikoista.
Joskus yli 10 vuotta sitten kasvatin täällä 1b:llä jotain piikitöntä vartettua karhunvattua, joka lienee ollut joku thornless … Se kyllä talvehti pääosin, vaikka versojen päillä oli jonkinverran taipumusta paleltumiseen (kun eivät oikein ehtineet tuleentua). Suurin ongelma oli se, että marjat eivät puutarhani valoisuusolosuhteissa ehtineet kunnolla kypsyä. Huonon hoidonkin vuoksi piikikäs perusrunko otti vallan ja koko kasvi sai lähteä. Piikeistään huolimatta on nykyinen ‘kadza’-lajikkeeni parempi, vaikka senkin hävittämistä harkitsen, koska kasvaa liiaan ‘villisti’ ja marjat tahtovat karhunvatun tapaan syksyn sateissa homehtua.
Kainuussa ovat siperialaisen karhunvatukan raakileet jämähtäneet siihen, mitä ne olivat jo kuukausi sitten. Ne ovat suunnilleen saman näköisiä, kuin “Perheomenapuun” viestissä tuolla ylempänä.
Silminnähtävää kehitystä ei ole tapahtunut aikoihin. Täällä kun on koko kesän ollut niin maan perusteellisen kylmää ja viimeinen sadekausi kesti 15 päivää, jolloin siis joka päivä satoi ja oli kylmää. Eipä tuo lämpömittari nytkään näytä kuin 9 astetta ja pohjoinen puhuu kylmästi koko ajan…
Taitaa tulla hallayö. Eipä siis mahda tulla sitä ennätyssatoa, jota keväällä täällä uumoilin. Eikä taida ehtiä yksikään marja kypsyä syötäväksi. Harmin paikka…
Älä välitä Jussa, ei nuo siperialaiset täällä II:llakaan ole kovinkaan kummoisessa jamassa. Pitäisi saada lisää lämpöä, että ennättäisivät kypsyä ennen talvea. Minun kasvini on vielä aika nuori, joten toivossa on hyvä elää, että oppisi tekemään marjansa ajoissa.
Meillä on sitä siperialaista ja Savitaipaleen suomalaista kantaa - onkohan kukaan? saamassa satoa olemattomana kesänä 2008??? Onko tämä niitä kasvihuoneilmiön mukanaan tuomia talvien lämpiämisten ja kesäsateiden lisääntymisten etujoukkoa koko olematon kesä 2008??? 
Muistan lapsena Kauniaisten seutuvilla mahtavat karhunvattupuskat, joista syötiin karhunvattuja käpälät ja suut sinisinä ja koivet naarmuilla ja niitä riitti hilloiksi ja piirakoiksi asti... Siperialaisen karhunvatun sanotaan tuottavan Keski-Suomessa asti satoa avomaalla lämpiminä kesinä?? EIKÖ SIIS NYT???
Täälläkin Pielisen lumisilla alueilla siperialainen karhunvattu talvehtii satavarmasti lumen turvin ilman sen semmoisia suojauksia. Onko nyt ostettava infrapunalämmitin ja alppiaurinkolamppu jo pelkästään ihmisten jaksamiseksi sateisina ja pilvisinä kesinä??? voitais istua karhinvattujen kanssa valossa ja auringossa yhdessä kypsymässä...
Lohtuna tietty on se, että ihminen kypsyy 
satoi tahi 
paistoi
Köynteliäs venäläinen on ollut kypsää jo muutama viikko sitten, “Oulun” siperialainen vielä vaiheessa, täytyy kuvata huomenna. Kyllä niistä ainakin osa kypsyy…