Hyvä juttu! (Eivät sitten olleet saaneet kirvoja ainakaan liikaa siitä vieressä olleesta Daturan taimesta, joka muuten kuoli). Minulle jääneisiin kärsimyskukan taimiinkin huomasin viime viikolla tulleen kärhiä, ja pari oli venähtänyt yhtäkkiä lähes kymmenen senttiä.
Rohkenen kertoa muutamia vinkkejä Passiflorien idättämisestä. (Tämän sivuston muuttumisen vuoksi tipuin pois täältä muutamia vuosia sitten.)
Siemenen pinta (kaikissa kärsimyskukissa) on kova. Kannattaa hioa esim. kynsiviilalla, sitten liottaa päivä tai pari. Ja sitten: ilmavaan multaa, mieluusti perliittiä reilusti joukkoon. Laitat potit jogurttikoneeseen, se pitää lämmön tasaisena - tällainen laite saattaa yllättäen löytyä kirpparilta. Se ajaa lämpömaton asian. Tärkeää on, ettei siemen pääse homehtumaan eikä mätänemään. Erilaisia passifloria olen kokeillut, siemeniä tuonut reissuilta jne. Tammikuussa leikkaan oksat alas, en joka vuosi han kaikkia, vähän vuorottelen. Talvehtivat noin 15 asteessa. Eivät aina kuki, tosin kaikille ei ole tarpeeksi valoa ollut tarjolla. Kokeilut jatkuvat! Nyt on itämässä uusi satsi, toin New Yorkista: P. capsularis, P. laurifolia ja P. vitifolia. Kärvivällisyyttä kysyvät ;)
From cuttings menee näin: 5-15 senttiset ovat parhaita, yksivuotisista kasveista onnistuu parhaiten. Juurtuakseen vaativat sen 25 astetta, alin lehti pois ja tendrings - siis se jolla köynnös tarttuu - pois myös. Lämpömatto on eduksi ja ei-ihan-suora valo.
Nämä ovat ihmeellisiä, todella kauniita kasveja. Pettymyksiäkin on tullut, grr, vaan mitä niitä muistelmaan. Uutta päin!
Minulla on ollut Passifloria kasvatuksessa lähes 10 vuotta en ole koskaan tehnyt siementen kanssa mitään temppuja pistokkaitten kanssa toimin aina samalla tavalla olkoonkin vuoden kahden tai viiden vuoden taimia.Mutta sehän on selvää että siementaimet eivät kuki kovinkaan nuorina menee pitkät ajat jos kukkii ollenkaan Attenboughin Passion Flowers kirjassa on siitä pitkä maininta enkä ole minäkään saanut kukkimaan muita kun Capsulariksen sekin on sieltä vaikeammasta päästä kasvatettava nukkalehtinen lehdet ei liuskaiset kukinnot pienet valkoiset tuoksuu vaniljalle.Passiflorissa on myös hyvin pieniä siemeniä joissain lajeissa joten on aika mahdoton sellaisia raaputtaa mistään kohin ettei loukkaisi sormiaan enkä oikein tuosta 25 asteen alalämmöstäkään olisi niinkään vakuuttunut mutta temppunsa jokaisella viimme kädessä olen yleisesti sitä mieltä että jokainen laittaa ja kasvattaa tapansa mukaan.Etsii parhaan paikan sillä jokaisella on omat vaatimuksensa niin mullan lämmön valon ja veden kanssa mikä toimii toisella ei välttämättä sovi toiselle ollenkaan.Me emme kaikki asu samalla seudulla joten jo yksin ilmasto voi olla syy ettei toisten neuvot onnistuu.Kokeilkaa jokainen kultaisella keskitiellä arkijärkeä käyttäen emme asu kaikki Etelä Suomessa ottakaa huomioon olosuhteet.Passiflorat ei tykkää suihkuttelusta ei terraariosta eikä muutenkaan kosteasta koska lehdet ovat useimmissa lajeissa pehmeitä niin kosteus tekee ne sairaaksi Härmälle liian kuivassa ja lämpimässä on Punkit riesana PROVADO ei tehoa niihin.minulla oli joskus useita Passifloria mutta tautien ja tuholaisten takia olen karsinut niitä nyt pidän vain 40 lajia koska ovat upeat lehditään.
Ptääkö näiden siemenet peittää, vai onko eri lajeissakin eroja?
Tupu78 - pyysit lähettämään kuvia, jos saan itämään sinulta saadut passiofloran siemenet. Tässä tämän aamun iloinen yllätys. En muistanut kylväessä sitä appelsiininmehuvinkkiä enkä liotellut malttamattomuuksissani muutoinkaan siemeniä, mutta nyt on vihreä todistuskappale puskenut itsensä esille parin viikon miettimisen jälkeen.
Oi, oiskaan mullakin jo itänyt, i hope so =D
huitukka, sehän näyttää jo aivan loistavalta! tosi söpö 
Nyt on ensimmäinen kärsimys noussut pintaa 
Täsmä linkkivinkki
Voi Miikos minkä menit tekemään 
Pitääkin mennä vielä kaivelemaan siemenpussukoita. Tilasin viime keväänä EG:tä passiflooraa. Eivät itäneet, jos vielä löytyy siemennöisiä niin ei kun uutta yritystä kehiin.
Sieltä saisi tinktuuraakin.
Veli kävi perheineen kylässä ja toinen sen simpansseista eli pojista tiputti lattialle mun pikkuset kärsimyksen alut…kaksi pientä raukkaa oli selvinnyt katkeamatta, laitoin ne takaisin multaan, toivottavasti jatkaisivat kasvua…
Onhan tuosta kohta vuosi?
Kyllä ne jade ihmeesti selviävät joskus nuo pikkutaimet. Mun kolmevuotias tiputti kans ruukun ja korjasi itse vahingon;istutti uudelleen. Multa lattialla ja vähän viimeistelemättömän näkönen työ paljastivat syyllisen.
Poistin äsken tuolta edeltä viestin, kärsimyskukan siemenet on kylvetty 26.2 eikä 26.3.... Hupsis...
Olisit antanut olla siellä vaan!
Ja vielä tämäkin otin mukaan,väristä ei tietoa kun on vasta nuppuja täynnä.
toi on melko varmasti ihan se perinteinen… sini-valkoinen
Ei ollut Viherpajalla vielä kärsimyskukkia. Eiköhän pääsiäiseen mennessä kuitenkin tule 