hania, saisit vaikka koko puskan. 
Oisko jollain kuvia toosta mikäliekarviaisesta? Ois kivä nähdä.
Joo peukku! Tuutko keväällä taas Tilhiskille?!?
Taimenvaihtoon, katotaan nyt. Se puskas on aika iso… voisit huristella sen hakemaankin. Kuvaa mulla ei nyt taida olla.
new link eli täällä on kibun kuva vanhalta puolelta. Mulla ei ole koskaan ollut noin montaa marjaa yhdessä tertussa, eli harvassa ovat ja väri on kuin tumman karviaisen , maku hapan , no, miksei piristävä. 
. ainoa ilo on ollut , ettei ole piikkejä.
Muoks, linkki ei toimi, mutta siellä vanhalla puolella on se kibun ottama kuvakin.
Luuletko nää, että mä tyhmä osaisin mennä vanhaan penttiin 
karviaisherukka-ketju vanhalla puolella.
poistin edellisen viestin, kun tarkemmin tutkailtuani, totesin, että viherpeipon antaman osoitteen takaa - kun ylimääräiset härpäkkeet oli poistanut - löytyi kibun laittama kuva, mutta siinä oli mustakarviainen.
kibulle kiitos, aikoinaan antamasi taimi on kovasti hyvin kasvanut "säleikköpensaana" mökkini seinustalla.
Mai lee, kiitos korjailuista, tattis, kyllä sä opit, google auttaa…
Kattellaan peukku keväämmällä, saatan vaikka tullakin. Ainakin jos koittais jonkun toisen reissun yhteyteen, tai jotenki…
Tervetuloa, palaillaan asiaan, kun maa vihertää…
Juups 
ja kiitos
Tänään kohopenkin rakentamista valmistellessa huomasin, että myyrät olivat jyystäneet karviaisista kuorta oikein urakalla. 
Ei auttanut muu kuin tehdä kaikkien oppien vastainen siivousleikkaus, vaikka nuo ovatkin jo hiirenkorvalla, melkein lehdessä pahimmoillaan.
Melekosia mölliköitä jo
Ei meillä vielä noin pitkällä.
Kohta saa syödä…nam
Ihania kuvia. Meillä on ehkä nyt samoissa vaiheissa kuin Sienestäjän kuvissa toukokuun lopusta. Kuopiossa ollaan.
Karviainen on kyllä ihana. Sain sen palstalle “perintönä” edelliseltä palstan vuokraajalta ja hieno pensas on. Viime vuonna se “villiintyi” ilmeisesti kalkin ansiosta ja kasvatti älyttömän määrän uusia oksia ja muuttui läpitunkemattomaksi, kun ennen pensaasta näkyi läpi. Kuitenkin nyt suurin osa pensaasta selvisi talvesta (mitä viime syksynä vähän epäilin, kun ei malttanut jäädä talvilevolle) ja ihan hyvin on marjojakin tulossa.
Jännä oli kyllä tuo karviaisen kasvupyrähdys. Lannoitetta laitoin viime keväänä sille kanankakkaa kourallisen, mutta kalkkia enemmän ja ilmeisesti se sitten auttoi niin hyvin ravinteiden saamisessa, että kasvu innostui tosi huimaksi.
Miten olette käyttäneet karviaisia? Olikos jossain karviaisreseptejä? Alkaa olemaan kypsiä ja niitä tosiaan on niin, että oksat makaavat maassa. Joku viisas otti ne olemattomat tuet pois keväällä, kun olivat tiellä ja muka hyödyttömiä, koska olivat niin matalat. Olisi ne matalatkin nyt olleet vähän avuksi, etteivät oksat repeä.
keltaiset syödään suoraan puskasta - ainakin melkein kaikki. ruuput niistä ja punaiset laitetaan mehumaijalla höyrymehuksi ja käytetään talvella jano- ja pöytäjuomana.
keltaisista ja porkkanoista tehdään myös muutama purkki "köyhän lakkahilloa" leipäjuustoherkkuhetkiä varten.
Karviaiset olivat kypsyneet riparin aikana. Ai nam nam, nyt on hyvä karviaisvuosi! Saan ekaa kertaa satoa keltaisesta karviaisesta tänävuonna. Punasista tuli viimevuonna vähän, ja tänävuonna niistäkin 10x määrä.
Tänä vuonna puskat todella notkuu marjoista. Tuoreena syödään tietysti niin paljon kuin jaksetaan, mutta vasta kun ovat oikein herkullisen kypsiä. Loput marjat eli suurin osa, kun puskia taitaa olla 12-15, ajan koneella (iso leikkuriterä) soseeksi (kyllä, karan ja kukkapään kanssa, eivät tunnu soseessa yhtään)ja pakastan. Sosetta käytetään aamuisin jugurtin ja rahkan kanssa kuten kaikkia muitakin pakastamiani marjoja. Lapset ovat tykänneet pakastetusta karviassoseesta heti kolmannella sijalla mansikoiden ja mustikoiden jälkeen. Soseesta tulee selvästi parempaa, kun karviaiset on ihan, ihan kypsiä.
Laiskana kokkina en ole juuri reseptejä tarvinnut, kun marjat tosiaan syödään rahkan ja jogurtin kanssa. Menneinä vuosina kuitenkin, kun lapset olivat pieniä, keitin usein siivouspäivänä pakastetusta karviaissoseesta ruismarjapuuroa haudutuskattilassa, jossa se syntyi itsestään. Lapset tykkäs niin kauheesti, että kyselivät aina, että onko pian jo siivouspäivä :)Ja vieläkin joskus, jos haluan näitä nuoria aikuisiani helliä, niin keitän heille ruismarjapuuroa.