Pistelin pariin isoon tulitikkurasiaan kauniimman kannen. Täälä pentissä kun oli se loistava munakennoruusujen ohje "niin siitä se ajatus sitten lähti" 
. Joten tänä vuonna joulumuistamisena takan omistavat ystävät saa munakennoruusuja ja tulitikkurasian.
Vautsi!
Nuo Mardun tulitikkurasiat on jotenkin niin sympaattisia! Niistä tulee iloiselle joulumielelle… 
Sieviä tulitikkurasioita. Siinäpä taas yksi kopioitava idea, jonka ennättäisi vielä tehdäkin! Ja munakennoruusuja kansa, äidillä on uuni lämpiämässä useampana päivänä.
Paidan malli on ihan omasta päästä, tosin kehittely vei pari vuotta siskon kanssa sorvaten. Tosin yleensä vata kolmas käsityö on oikea, tuo on vasta prototyyppi, ja pitäisi vielä soveltaa se neulekoneelle.
Paljon kaunista olette taas tehneet. Eilen oli lähikirjastossa käsitöiden myyntinäyttely. Siellä oli aivan ihania huovutustöitä. Ne olivat kuin maalauksia: yksityiskohdat olivat niin tarkkoja. Tarjolla oli myös lasitöitä (lyhtyjä ja roikkuvia koristeita), risutöitä (koivun oksista vaikka mitä), tilkkutöitä (patalapuista tossuihin), helmitöitä, nukkekodin kalusteita, puutöitä (enkeleitä vanerista).Joulukortteihinkin oli tarjolla kymmeniä ideoita pienen näyttelyn muodossa. Hauskin oli mielestäni kolme joulutorttua (kellertävää huopaa) pienellä paperiliinalla (pitsiliinan näköisellä). Ne olivat sellaisia tähtitorttuja. Munakennoruusuja pääsin tekemään torstaina talkoissa. Pitäisi varmaan ruveta syömään kananmunia, kun sytykkeiden tekeminen oli niin mukavaa.
Ja taas opin täältä jotain ihan uutta.
Piti oikein kuukkeloida, että mitä ihmettä ovat Qvidi-Minan tilkut......ikinä kuullukkaan mutta ovatpa hienoja!
Ristipistotyöt ovat ihania! Minun kärsivällisyys ei vaan riitä, kuin johonkin tällaiseen pieneen. Joitain kuvioita olen täyttänyt, joistakin tehnyt vain ääriviivat. Prässään ja kehystän sen appiukon syntymäpäiväkortiksi.
"Miniä" kokelas pyysi tekemään äidilleen hopeisen käädyn. N.150cm pitkä siitä tuli, muinaisketjua. Meinasi teko tuntua ihan työltä (Ptyi:)
Olispas mullakin tytär ja tällä samanmoinen "melkein-anoppi"
HUPS! Eihän täältä näköjään passaa olla pois yhtään. Niin paljon on kaikkia ihanuuksia sille ajalle tullut.MirjaM, paita on todella kaunis, samantyylinen neulomis systeemi oli minulle joskus.Aloitin hihasta-- jatkoin toiseen hihaan… kaikki oli yhtenä kappaleena… tai pitäisikö sanoa, yhtenä osana… Sitten vielä nuo ihanat ristipisto työt. En ole saanut aikaiseksi niitä aloittaa, vaikka jo tarkoitukseen sopivan liinan löysin saukkolasta mukaan…
Samoilla linjoilla olen vuokkiksen kanssa; poissa kun on pari päivää, niin jo on tullut mahottoman paljon komeita käsitöitä! Silti jaksan ihmetellä, miten noista ketjuista saa noin tasaista jälkeä. Tilkkutyötkin olivat aivan ihania, samoin kuin revontulipaita ym. Tuo tikkuaski-idea on vallan loistava, mutta älyttömän suuritöinen.
Kaikissa käsitöissä menee aikaa, ainakin minulla. Tein viikonloppuna lumiukko-kukkapurkkeja ja niihin se aika sitten tuhraantuikin, hyvä kun muisti syödä välillä. Miten ihmeessä minä nuorena kerkesin tekemään kaikkea, kun nyt ei saa juuri mitään aikaiseksi. Eikä ole edes lapsia jaloissa. Oikein pistää suututtamaan, päässä kun olisi paljon ajatuksia siitä, mitä olisi kiva vielä tehdä.
Memuli, hopealanka kierretään ruuvipenkissä sukkapuikon päälle hyvin tiukkaan, joten sahatuista lenkistä tulee ihan samankokoiset. Sen jälkeen pihdeillä avataan lenkki, kiinnitetään toisiin ja käännetään päät vähän yli, niin sen jälkeen napsahtavat kiinni hyvinkin tarkkaan.
Niin mutta... Olen itse joskus yrittänyt tehdä vahvasta rautalangasta lenkin, ei vaan osu päät ihan yhteen, rakoa jää. Ja katkastakin pitää prikulleen oikeesta kohtaa... Siitä voi tulla niinko mun joskus tekemästäni tilkkupeitosta; jokainen ruutu vähän eri kohdassa.
Tässä nyt kuva näistä mun viimeaikaisista tekeleistä, lapasistakin tuli eripariset, kun tuo toinen raitalanka loppui ja jatkoin sitten toisella
Käärmeen tein omasta päästä, vasemman puoleiset sukat on aloitettu kärjestä, oikeanpuoleisissa on vahvistettua neulosta kantapää, pohja ja kärki, pääkallopipon ohjeen löysin netistä, tosin vähän muokkasin sitä.. kuva meni vähän toispuoleiseksi, kun ekakertaa tein noita päälle ommeltuja silmukoita. Harjoittelin ensin lapasiin 
Olipa tänne ilmestynyt toinen toistaan kauniinpia töitä
ihana katsella kun kukkapuolella on nyt hiljaiseloa. Ihania nuo kurpitsan hopeatyöt samoin Pikku-mallan tilkkutyöt ja kaikki kaikki....
Minä olen tehnyt aivan hulluna kaulureita, laitan pari kuvaa
ja tässä toisenlaisia
Oi kuinka kauniita töitä tänne on taas ilmaantunut. 
...... Milloinkahan ne kädet ehtivät lepäämään, kun kesällä ahkeroivat kukkasten parissa ja talven viettävät käsitöitä tehden.
näiden kanssa meinasin lähteä joulumyyjäisiin! KAMERA HYVÄ MUTTA KUVAAJASSA TOIVOMISENVARAA!
Onkos noi valkoiset niistä koiranvilloista tehtyjä?
No jo on hienoja neuleita ja paljon! Mie sain eilen viimeisen sukan valmiiksi ja se olikin jo aika “tervanjuontia” Yhden salomoninsolmu huivin voisi vielä tehdä ennen joulua.
Memuli, hopealankalenkit sahataan niin kapealla sahanterällä, ettei se juuri muuta lenkin kokoa.